Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2013
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
         30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. Kala-, riista- ja porotalous
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen kestävässä käytössä mukaan lukien biotalouden ja vesivarat, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. EU:n energia- ja ilmastopakettiin sisältyy Suomelle velvoite lisätä uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä laskettuna vuoden 2005 tasolta 28,5 prosentista vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2011 metsähaketta käytettiin energiaksi 7,5 milj. kuutiometriä. Ruoan hinnan nousu ja globaali ruoan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna 2013 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

  • — Kaikki merkittävät maatalouden sekä kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.

Maaseudun kehittäminen
  • — Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana
  • — harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

Tunnusluvut

 200620072008200920102011—2013
arvio
       
Väkiluvun muutos (%)      
Harvaan asuttu maaseutu-1,25-1,29-1,35-1,06-1,10Hidastuu
Ydinmaaseutu-0,10-0,09-0,19-0,14-0,16Hidastuu
Maatalous
  • — Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen
  • — maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
  • — luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen
  • — maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähen­täminen.

Tunnusluvut

 2008200920102011
arvio
2012—2013
tavoite
      
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen     
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1)584478797655nousee
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1)17 50014 20022 00019 400nousee
— Kannattavuuskerroin2)     
    — hyvät tilat3)0,840,710,830,83nousee
    — keskiarvo tilat0,430,330,460,42nousee
    — heikot tilat3)-0,18-0,24-0,01-0,13nousee
      
2. Raaka-aineiden tuottaminen     
— Omavaraisuus-%     
    — maito, neste99999795ennallaan
    — naudanliha85868383ennallaan
    — sianliha116112109103ennallaan
    — siipikarjanliha11010299103ennallaan
    — kananmunat117106117116ennallaan
— Rukiin viljelyala, ha23 80016 40025 20027 100kasvaa
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha843 600814 600691 500728 000ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha6 3009 30019 60023 600kasvaa
      
3. Luomuruoka     
— Luomuviljelty peltoala, %6,67,27,58,1nousee
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)511548574>574nousee
      
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen     
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha4)50,838,055,547,7laskee
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha4)5,02,44,73,4laskee
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv5)5,95,75,7<5,7alenee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6)6,36,56,5<6,5alenee

1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (runsaat 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 38 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,0 euroa vuonna 2008, 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuosina 2008—2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010—2011.

3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.

4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).

5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita.

6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
  • — Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
  • — eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
  • — elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
  • — alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
Kala-, riista- ja porotalous
  • — Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
  • — elinkeinokalatalous on kannattavaa
  • — vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä
  • — kalavarat säilytetään suunnitelmallisella hoidolla geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina
  • — riistakannat säilyvät elinvoimaisina ja riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja konflikteja rajoitetaan
  • — metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista, ja
  • — porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan.
Vesitalous
  • — Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
  • — tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
  • — puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.
Metsätalous
  • — Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
  • — metsätalouden kannattavuus paranee, ja
  • — metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut

 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
2015
tavoite
       
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu      
— Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2011 rahanarvossa)1)4 0854 1734 2714 9505 0005 615
— Metsähakkeen käyttö, milj. m36,16,97,59,09,510—122)3)
       
2) Metsätalouden kannattavuus paranee      
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³42,052,654,255,055,065—702)
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, %2325252730402)
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2011 rahanarvossa)53,488,387,8100100Vähintään 1102)
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4)2572302352402452802)
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta)3,63,83,83,84,94,0
       
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät      
— METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen)18 90423 08934 78541 28545 00082 000—173 0002)

1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa.

2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. METSO-ohjelman tavoitteet asetettu vuodelle 2020.

3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.

4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
  • — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
  • — turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2013
  • — EU:n tulevan rahastokauden valmistelussa tavoitteena on tukijärjestelmien hallintotaakan vähentäminen sekä julkisessa hallinnossa että tuen saajan osalta.
  • — Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.
  • — Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen.
  • — Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistaudutaan Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamiseen. Valmistelun lähtökohtana on muodostaa yksi tutkimuskeskus nykyisistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vuoteen 2016 mennessä.
  • — Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 4.4.2012 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
  • — Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2013 on 62 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,890 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 50 henkilötyövuotta.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö yhteensä 8,208 milj. euroa, 20 henkilötyövuotta).

Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut
  • — Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2013 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon.
  • — Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
    
30.10.61EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus69,03044,320
30.10.62Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus62,12740,274
30.20.40Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus518,00042,000
30.20.43Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus520,900140,800
30.20.44Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus1 600,00010,000
30.20.49Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)  
 — korkotukivaltuus300,000250,000
30.60.44Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus28,00025,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013

  v. 2011
tilinpäätös
1000 €
v. 2012
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2013
esitys
1000 €
 
Muutos 2012—2013
  1000 €%
 
01.Hallinto102 52796 779101 0094 2304
01.Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)26 00628 46131 0122 5519
02.Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 9706 4126 089-323-5
03.Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 46125 50727 4871 9808
04.Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)871873895223
21.Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)6696696690
22.Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 6433 3433 3430
(23.)Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v)0
29.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)26 33828 00028 0000
(40.)Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v)10 8550
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)3 7143 5143 5140
10.Maaseudun kehittäminen127 948164 620171 1406 5204
50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)10 6687 6687 168-500-7
54.Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)8 5822 432952-1 480-61
55.Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)5 0204 5204 320-200-4
61.EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)51 12377 00080 5003 5005
62.Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)52 55473 00078 2005 2007
20.Maatalous2 120 3832 064 7372 045 856-18 881-1
01.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)33 28833 74031 830-1 910-6
40.Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)554 665544 000511 000-33 000-6
41.EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)545 690547 200545 200-2 0000
42.Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)3 4003 4003 4000
43.Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)372 210363 250364 3291 0790
44.Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)422 673422 673422 6730
45.Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)129 500101 04097 370-3 670-4
46.Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 7815 8614 861-1 000-17
47.Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)1 5133 2933 2930
48.Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)1 6101 8002 00020011
49.Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)16 71337 70058 90021 20056
60.Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)1 0007801 00022028
(61.)Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)34 3400
30.Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu49 32452 71552 9612460
01.Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)40 03940 93741 7838462
20.Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)3 5224 8304 730-100-2
41.Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v)5 7636 9486 448-500-7
40.Kala-, riista- ja porotalous65 09661 93663 4741 5382
01.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)17 30316 92617 2983722
20.Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)2 3002 3002 4001004
41.Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)3 8235 4005 4000
42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)4 3004 3004 3000
43.Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)1 8211 7211 764432
50.Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)9 2349 26110 18792610
51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)6 3036 1655 887-278-5
52.Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha)3 4773 5603 592321
62.Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)15 77811 54611 8893433
77.Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)7577577570
50.Vesitalous32 73826 83723 848-2 989-11
20.Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)11 54511 56812 5089408
31.Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)20 15814 00810 079-3 929-28
43.Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha)1944204200
48.Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)8418418410
60.Metsätalous197 560171 879178 9207 0414
01.Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)43 03243 36544 3029372
41.Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)62140060020050
42.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)49 31947 66645 458-2 208-5
43.Eräät korvaukset (arviomääräraha)941001000
44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)82 26362 23061 480-750-1
45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)11 3258 3256 527-1 798-22
47.Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)9 7507 25018 00010 750148
50.Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)1 1062 4432 4430
83.Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)5010010-90-90
63.Metsähallitus5 8155 7316 37364211
50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)5 8155 7316 37364211
70.Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri65 37163 05061 680-1 370-2
01.Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)54 58653 12751 052-2 075-4
02.Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 7855 4235 6282054
40.Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)7 0004 5005 00050011
Yhteensä2 766 7622 708 2842 705 261-3 0230
 Henkilöstön kokonaismäärä1)5 1705 1655 103  

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 574 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 790 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 200 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 27 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.