Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä kehitettävä ottaen huomioon tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet.

Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. Summaarisia asioita on viime vuosina saapunut selkeästi enemmän kuin oli vakiintunut taso aiemmin. Asiamäärän arvioidaan vähentyvän noin viidenneksen edellisestä vuodesta v. 2014, mutta olevan edelleen korkea muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottotoimintaa koskevia säännöksiä on kiristetty, minkä voidaan olettaa vaikuttaneen positiivisesti asiamääräkehitykseen.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään puhtaasti kansallisessa lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että voimavarat on kohdennettu oikein tuomioistuimille ja niitä käytetään tehokkaasti. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät samantyyppissä asioissa poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta ja että oikeudenkäynnin kokonaiskesto on kohtuullinen. Kokonaiskäsittelyajasta tulee ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus toteutettiin 1.4.2014 lukien yhdistämällä Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus. Itä-Suomen hallinto-oikeus muodostettiin Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeuksista. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Samassa yhteydessä toteutettiin näiden tuomioistuinten osalta eräitä tuomiopiirijärjestelyjä. Rakenneuudistus luo pitkällä aikavälillä paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssit voi helpommin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä jatketaan eri hallinnonaloilla. Tuomioistuimiin saapuvien talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota niiden käsittelyn joutuisuuden edistämiseksi.

Asiantuntija-avustajan käyttö tuli mahdolliseksi 1.5.2014 lukien kaikissa käräjäoikeuksissa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa. Tavoitteena on, että näissä asioissa päästään lapsen edun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ilman käsittelyn pitkittymistä. Hovioikeuksissa käytössä olevaa jatkokäsittelylupamenettelyä on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 aikana siten, että yhä useampi asia kuuluisi jatkolupasäännösten soveltamispiiriin. Menettelyn tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että voimavaroja kohdennetaan enemmän asioihin, joissa on selkeä oikeussuojatarve. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, joka tukee tehokkaita työmenetelmiä ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä.

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät siirrettiin hallinto-oikeuksiin 1.9.2014 lukien.

Tietoja henkilöstöstä

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Yleiset tuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 2 497 2 490 2 410
Keski-ikä 47,6 46,0 46,0
Naisten osuus, % 68,6 69,0 69,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,3 8,0 8,0
       
Hallintotuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 667 670 660
Keski-ikä 48,4 47,0 47,0
Naisten osuus, % 69,8 70,0 70,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,2 8,0 8,0

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista.

Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeudenkäyntiasioissa julkista oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Hallitusohjelman mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista on selvitetty. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on julkaissut selvitykset julkisen oikeusavun kohdentumisesta (tutkimustiedonanto 117/2013), Oikeusturvavakuutus ja julkinen oikeusapu (tutkimustiedonanto 119/2013) ja yksityisten avustajien toiminnasta (tutkimustiedonanto 124/2014). Julkisen oikeusavun haasteena on sekä oikeusaputoimistojen että yksityisten avustajien antaman oikeusapupalvelun alueellisen saatavuuden ja palvelun laadun turvaaminen. Oikeusavun tavoitettavuutta on selvitysten mukaan parantanut sähköinen asiointi, puhelinpalvelut ja etäpalvelu.

Vuonna 2014 käynnistettiin kokonaisselvitys oikeudellisten neuvontapalvelujen ja oikeusavun nykytilasta ja tarpeesta vuoteen 2025 mennessä. Ensivaiheessa laaditaan suunnitelma, jossa määritellään kokonaisselvityksen tavoitteet, eteneminen sekä niiden kytkeytyminen muuhun oikeudenhoitoon ja julkisiin neuvontapalveluihin.

Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika on noin 14 päivää. Oikeusaputoimistojen ajanvarausjärjestelmän käytäntöjä ja sähköisen asioinnin ajanvarausta kehitetään. Tavoitteena on, että ajanvaraus on nykyistä joustavampaa ja nopeampaa sekä jonotusaika lyhyempi.

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. EU on antanut kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin (2013/11/EU), jota koskeva hallituksen esitys annetaan. Direktiivin voimaan saattamisen johdosta kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia ja menettelytapoja kehitetään.

Tietoja henkilöstöstä

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta      
Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv 940 943 949
Keski-ikä 48,8 49,0 49,0
Naisten osuus, % 82,1 83,0 83,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,1 10,0 10,0
       
Kuluttajariitalautakunta      
Henkilöstömäärä, htv 32 32 32
Keski-ikä 47,6 48,0 48,0
Naisten osuus, % 63,6 64,0 64,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12,8 11,0 10,0

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 006 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta.

Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan v. 2015 saapuvan noin 2 500 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 65 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 2 582 2 600 2 450
— myönnetyt valitusluvat 134 150 150
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa 131 150 135
— julkaistut ratkaisut 102 110 100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)      
— kaikki asiat 6,2 7,0 6,8
— valituslupa-asiat 4,8 5,0 5,1
— asiaratkaisut 19,9 17,0 24,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/asia) 3 427 3 589 3 869
— tuottavuus (asia/htv) 34 33 31

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 110 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 8 844 9 002 9 009
Bruttotulot -4 3 3
Nettomenot 8 848 8 999 9 006
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 662    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 758    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tietohallintomenot -1
Toimitilamenot 30
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -6
Palkkaliukumasäästö -16
Palkkausten tarkistukset 38
Toimintamenojen tuottavuussäästö -45
Vuokramenojen indeksikorotus 20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -13
Yhteensä 7

2015 talousarvio 9 006 000
2014 talousarvio 8 999 000
2013 tilinpäätös 8 944 000

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 905 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia.

Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ratkaista asioita vähintään yhtä paljon kuin uusia tulee vireille. Määrärahojen niukkuudesta johtuen tähän ei kuitenkaan välttämättä päästä.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava pysymään enintään 12 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2013 saapui 374 turvapaikka-asiaa. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla v. 2015. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (8,6 kk v. 2013).

Tunnuslukutaulukko

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 4 304 4 000 3 900
Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 12,2 11,0 12,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 522 2 737 2 760
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 42 40 40

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 290 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 10 872 10 975 10 915
Bruttotulot 16 5 10
Nettomenot 10 856 10 970 10 905
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 626    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 677    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tietohallintomenot -55
Toimitilamenot 20
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -7
Palkkaliukumasäästö -20
Palkkausten tarkistukset 49
Toimintamenojen tuottavuussäästö -55
Vuokramenojen indeksikorotus 18
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -15
Yhteensä -65

2015 talousarvio 10 905 000
2014 talousarvio 10 970 000
2013 tilinpäätös 10 907 000

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 246 138 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 9 689 asiaa v. 2013 (9 777 asiaa v. 2012). Saapuvien asioiden määrä laskee edelleen ja v. 2015 arvioidaan saapuvan noin 9 500 asiaa. Vuonna 2013 saapuneista asioista oli 37 % siviiliasioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 5,8 kuukauteen. Asioista 61 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 6 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,5 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2013. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksiin saapui v. 2013 noin 571 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 500 000, joista 88 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana, vaikka lyhytaikaista luottotoimintaa koskevat lainsäädäntömuutokset ovat vähentäneet asiamääriä kuluvana vuonna edellisen vuoden tasosta ja summaaristen asioiden ennustetaan edelleen vähentyvän v. 2015.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan v. 2015 olevan aiempien vuosien tasolla (n. 33 %).

Lautamieskokoonpanoa kevennettiin 1.5.2014 voimaan tulleella muutoksella siten, että eri kokoonpanovaihtoehdoista vähennettiin yksi lautamies. Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä.

Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käyttöalaa on tarkoitus laajentaa asiaa pohtineen työryhmän esitysten pohjalta.

Vuoden 2013 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 3 364 kappaletta eli 38 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on v. 2015 tätä pienempi. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan kuitenkin pysyvän korkealla tasolla v. 2014, koska käräjäoikeuksissa on vireillä paljon laajoja riita-asioita, jotka ratkaistaneen vuoden 2014 kuluessa. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. 2013 oli 4,0 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,7—7,6 kuukautta. Vuonna 2015 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2013 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 3 013 kappaletta eli 17 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on v. 2015 tätä pienempi.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteita. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otettiin käyttöön 1.5.2014 lukien koko maassa.

Hallinto-oikeuksiin saapui 20 824 asiaa v. 2013. Vuonna 2013 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (31 %), ulkomaalaisasiat (16 %) ja verot (15 %). Vuonna 2015 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,9 kuukautta v. 2013. Asioista 46 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 24 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 2,2 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2013. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista pysyy alle 10 prosentissa (vuoden 2013 lopussa 1 245 asiaa eli 9 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 1 000 v. 2013. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös v. 2015. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Vakuutusoikeuteen saapui 6 696 asiaa v. 2013 (6 521 v. 2012). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi v. 2014, kun IPR-asioiden keskittäminen 1.9.2013 lukien vaikuttaa asiamäärään koko vuoden osalta.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2013 saapuneiden asioiden määrä oli 222 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2015.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2015 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 9 675 9 850 9 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,8 5,8 5,5
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 760 1 711 1 700
Tuottavuus (työmäärä/htv) 48 50 52
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 570 725 567 700 450 000
— Rikosasiat 55 455 57 500 60 000
— Laajat riita-asiat 10 446 11 800 9 500
— Summaariset asiat 430 322 420 900 300 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 4,0 3,9 3,8
— Laajat riita-asiat 11,4 13,1 8,5
— Summaariset asiat 2,5 2,6 2,4
— Velkajärjestelyasiat 5,9 5,8 5,5
Taloudellisuus (€/työmäärä) 604 580 580
Tuottavuus (työmäärä/htv) 120 127 127
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 20 187 20 900 21 400
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,9 8,3 8,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 088 1 062 1 080
Tuottavuus (työmäärä/htv) 72 74 73
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 6 000 7 000 7 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,3 11,5 11,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 326 1 136 1 100  
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 58 67 68
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 558 590 700
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,4 10,0 9,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 4 961 6 660 5 000
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 18 13 16
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 190 180 180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 4,1 5,5 5,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 5 075 5 400 5 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 22 21 21

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 31 milj. euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 244 462 259 252 246 638
Bruttotulot 746 70 500
Nettomenot 243 716 259 182 246 138
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 513    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 24 383    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet 39 200
Käräjäoikeudet 140 390
Työtuomioistuin 1 000
Yhteensä 180 590
   
Hallintotuomioistuimet  
Hallinto-oikeudet 34 800
Markkinaoikeus 3 692
Vakuutusoikeus 7 980
Yhteensä 46 472
   
Tietohallinto- ja muut menot 19 076
Yhteensä 246 138

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin (siirto momentilta 30.01.04) 544
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (vuoden 2014 talousarvion siirto momentilta 28.70.20) -8 500
Teollis- ja tekijäoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen (vuoden 2014 talousarvion siirto momentilta 32.40.03) -231
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -49 000 euroa, tuottavuusmääräraha 19 000 euroa) -30
Viran siirto Kouvolan hallinto-oikeudesta oikeusministeriöön -45
Vuoden 2014 kertaluonteinen määräraha (ruuhkautuneet tuomioistuimet) -1 000
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -100
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -156
Palkkaliukumasäästö -404
Palkkausten tarkistukset 1 169
Säästöpäätös -4 200
Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 229
Vuokramenojen indeksikorotus 481
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -343
Tasomuutos 1 000
Yhteensä -13 044

2015 talousarvio 246 138 000
2014 I lisätalousarvio -34 000
2014 talousarvio 259 182 000
2013 tilinpäätös 254 587 000

04. (25.10.04 ja 05) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 056 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Selvitysosa:Yleisen edunvalvonnan toimintamenomomentti 25.10.05 on yhdistetty momenttiin 25.10.04 ja yleisen edunvalvonnan menot budjetoidaan bruttoperusteisesti 1.1.2015 lukien.

Oikeusaputoimistoihin saapui noin 44 700 oikeusapuasiaa v. 2013. Saapuneista asioista 84 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja rikosasioita 16 %. Perhe- ja perintöoikeudelliset asiat olivat suurin asiaryhmä (49 %). Vuosina 2014 arvioidaan saapuvan noin 47 500 asiaa ja v. 2015 noin 47 600 asiaa. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika oli koko maassa 13,9 päivää v. 2013. Tavoitteena on, että koko maan keskimääräinen jonotusaika on 12 päivää v. 2014 ja 11 päivää v. 2015. Tavoitteena on jonotusajan alueellisten erojen kaventaminen oikeusavun henkilöstöresurssien oikealla mitoituksella sekä etäpalvelulla ja muilla tehostamistoimilla. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelun alueellinen saatavuus turvataan ja palvelua saadaan tasapuolisesti koko maassa.

Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 35 900 päämiestä v. 2013. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 32 500 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 400 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %. Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi.

Kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 5 400 valitusta v. 2013. Lautakuntaan valitettiin eniten henkilökuljetuksista (lennon viivästyminen, peruuttaminen), asuntoasioista (rakentaminen ja remontointi) ja autokaupoista. Vuonna 2014 arvioidaan saapuvan noin 5 500 asiaa ja v. 2015 noin 5 600 asiaa. Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika oli 8,7 kk v. 2013. Tavoitteena on, että kokonaiskäsittelyaika on 8,5 kk v. 2014 ja 8 kk v. 2015. Valitusten sähköistä käsittelyprosessia kehitetään kokonaiskäsittelyjan lyhentämiseksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015:

Oikeusapu

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Käsitellyt asiat, kpl 44 164 46 100 46 100
Oikeusapuohjaus, kpl 8 651 10 000 10 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 24 184 24 500 25 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 113 116 118
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 478 484 486

Yleinen edunvalvonta

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Päämiesten määrä, kpl 35 891 36 900 37 300
— oikeusaputoimisto edunvalvojana 32 530 33 300 33 700
— edunvalvonta ostopalveluna 3 361 3 600 3 600
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies) 820 825 830
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 61 64 64

Kuluttajariitalautakunta

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Käsitellyt valitukset, kpl 5 009 4 900 5 000
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) 419 440 440
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 159 157 157
Käsittelyaika, kk 8,7 8,5 8,0

Yleisen edunvalvonnan palveluista lain 575/2008 mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 22 200 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 69 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 62 185 65 182 65 256
Bruttotulot 27 349 23 400 5 200
Nettomenot 34 836 41 782 60 056
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 17 983    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 024    

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 3 591 3 700 3 700
— muut tuotot 97 - -
Tuotot yhteensä 3 688 3 700 3 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 470 6 450 6 450
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 782 -2 750 -2 750
Kustannusvastaavuus, % 57 57 57

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 451 1 500 1 500
— muut tuotot 27 - -
Tuotot yhteensä 1 478 1 500 1 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 616 1 700 1 616
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -138 -200 -116
Kustannusvastaavuus, % 91 88 93

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Yleisen edunvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 22 237 18 200 22 200
— muut tuotot 4 - -
Tuotot yhteensä 22 241 18 200 22 200
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 0 0 22 200
Tuotot yhteensä 22 241 18 200 22 200
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 27 829 29 100 28 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 588 -10 900 -6 700
Kustannusvastaavuus, % 80 63 77

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (kertaluonteinen siirto momentille 25.01.20) -39
Tietohallintomenot -20
Vuoden 2014 talousarvion kertaluonteinen siirto momentille 25.01.01 600
Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi 19 726
Yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille suoritettavan hyvityksen vaikutukset toiminnan hallinto- ja muihin menoihin 90
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -85
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29
Palkkaliukumasäästö -111
Palkkausten tarkistukset 270
Säästöpäätös -1 100
Toimintamenojen lisäsäästö -709
Toimintamenojen tuottavuussäästö -306
Vuokramenojen indeksikorotus 72
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -85
Yhteensä 18 274

2015 talousarvio 60 056 000
2014 I lisätalousarvio -2 000 000
2014 talousarvio 41 782 000
2013 tilinpäätös 38 876 543

(05.) Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 25.10.04.



50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

Selvitysosa:Hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Oikeusapu ja puolustus 38 700 000
Asianomistajan avustaminen 200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely 1 300 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) 1 100 000
Yhteensä 44 800 000

Vuonna 2013 yksityisten avustajien hoitamiin oikeusapuasioihin annettiin noin 32 600 maksatuspäätöstä. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 89 % kertyi yleisiltä tuomioistuimilta ja 6 % hallintotuomioistuimilta. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,3 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 9,8 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 1,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisselvityksestä aiheutuneen konkurssimenettelyn kertaluonteinen vuoden 2014 talousarvion meno (Avilon Fibres Oy) -350
Julkisselvityskulujen kasvu 100
Oikeusapu ja puolustus 400
Yksityishenkilön velkajärjestely -500
Yhteensä -350

2015 talousarvio 44 800 000
2014 I lisätalousarvio 70 000
2014 talousarvio 45 150 000
2013 tilinpäätös 57 817 023