Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
       12. Sekalaiset tulot
              10. Tuomioistuintulot
              20. Ulosottomaksut
         39. Muut sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2015

7. KuntatalousPDF-versio

Kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen v. 2016. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla mm. korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakannan arvioidaan nousevan 20 mrd. euroon v. 2016.

Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua. Erityisesti rakenteellisten uudistusten toteuttaminen mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa on olennaista, jotta tulevia menopaineita voidaan hillitä. Myös kuntien tulee jatkaa omia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia.

Kuntatalouden makro-ohjausta on vahvistettu. Julkisen talouden suunnitelmassa hallitus on päättänyt kuntatalouden rahoitusasematavoitteesta ja kuntatalouden menorajoitteesta vuosille 2016—2019.

7.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Vuonna 2016 ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin nousua vastaava tarkistus, mikä vähentää myös kunnallisveron tuottoa. Tarkistus tehdään korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja, perusvähennystä sekä työtulovähennystä. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron suuruiset lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden supistamista nopeutetaan. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin v. 2016. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin v. 2016. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Edellisen hallituksen päättämä merityötulovähennyksen supistaminen kasvattaa kuntien verotuloja.

Yhteisövero

Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa, mikä alentaa kuntien yhteisöverotuottoa 258 milj. euroa. Vaikutus vuoden 2016 kertymään jää ajoitustekijöiden takia pienemmäksi, 222 milj. euroon.

Kiinteistövero

Hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöveroa korotetaan 100 milj. eurolla hallituskaudella. Korotus ehdotetaan toteutettavaksi asteittain, ja v. 2016 kiinteistöverotusta kiristetään 25 milj. eurolla.

Veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa on mukana myös edellisten hallitusten päätökset, jotka vaikuttavat vuoden 2016 verokertymään. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävä verotuottomenetysten kompensaatio on 262 milj. euroa v. 2016.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2016 (milj. euroa)

   
Veroperusteiden indeksitarkistus -49
Työtulovähennyksen korottaminen -218
Korkeakoululahjoitusten vähennyskelpoisuus -1
Merityötulovähennyksen supistaminen 5
Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen 14
Ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -13
Yhteisöveron korotetun jako-osuuden päättyminen -258
Kiinteistöveron kiristäminen 25
Yhteensä -495

Maksuperusteiden muutokset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan siten, että maksutulot kasvavat 150 milj. euroa. Päivähoidon maksuja korotetaan siten, että maksutulot kasvavat 22 milj. euroa v. 2016 ja vuositasolla 54 milj. euroa vuodesta 2017 lähtien. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan siten, että maksujen korotus vahvistaa kuntien taloutta arviolta 10 milj. eurolla v. 2016 ja vuositasolla arviolta 26 milj. eurolla vuodesta 2017 lähtien.

7.2. Kuntien valtionavut

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2014—2016 (milj. euroa) ja muutos 2015—2016 (%)

  2014
budjetoitu1)
2015
budjetoitu
2016
esitys
2015—2016,
%
         
Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
VM 8 613 8 500 9 028 5,4
OKM 871 926 905 -2,3
— siitä kuntayhtymät 1 227 1 082 1 041 -3,8
Laskennalliset valtionosuudet yhteensä 9 483 9 426 9 933 5,4
         
Muut valtionavustukset        
OM, vaalimenot 8 9 0  
SM, palosuojelurahastosta kunnille maksettavat avustukset 5 6 5  
VM, kuntien yhdistymisavustukset 35 36 26  
VM, itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen 1 0,4 0,4  
VM, paikallisten kuntakokeilujen rahoitus 1 1 1  
OKM, harkinnanvaraiset avustukset 312 208 159  
MMM:n hallinnonalan valtionavut 5 5 4  
LVM, joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 44 38 35  
LVM:n muut valtionavut kunnille 1 1 1  
TEM, palkkatuki kunnille 48 70 62  
TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset 107 96 141  
STM, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen     6  
STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset sekä potilassiirrot 13 14 15  
STM, terveydenhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 31 22 15  
STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 110 97 99  
STM, kehittämishankkeet (Kaste) 12 7 2  
STM, valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin 1 1 1  
STM, sotilasvammakorvaukset 35 35 34  
STM, rintamaveteraanien kuntoutus 36 31 25  
STM, perustoimeentulotuki 330 314 329  
STM, kuntouttava työtoiminta 26 34 32  
STM, valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 33 29 29  
STM, maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenot 17 16 13  
STM, sosiaalialan osaamiskeskukset 3 2 3  
STM, korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 6 6 6  
STM, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen 0,5 0,5 0,5  
YM:n hallinnonalan valtionavut kunnille 29 35 35  
Muut valtionavustukset yhteensä 1 243 1 114 1 078 -3,2
         
Kuntien valtionavut yhteensä 10 727 10 540 11 011 4,5

1) Talousarvio ja lisätalousarviot

Kuntien ja kuntayhtymien valtionapuihin osoitetaan v. 2016 yhteensä n. 11 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä n. 9,9 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin n. 1,1 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna n. 0,5 mrd. eurolla. Valtionosuuksia kasvattavat mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatio. Hallitusohjelman toimissa on sekä kuntien menoja lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Valtionapujen tasoon vaikuttavat myös edellisen hallituksen päättämät toimet ja eräiden edellisen hallituksen tekemien lisäysten poistuminen.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalveluiden valtionosuutta 269 milj. eurolla ja OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuuksia 31 milj. eurolla. Veromenetysten kompensaatiot kasvattavat valtionosuuksia n. 260 milj. euroa. Toisaalta peruspalvelujen valtionosuutta vähentää edellisen hallituksen päättämä leikkaus, joka on 40 milj. euroa v. 2016. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta v. 2016.

Lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun kohdistetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 10 milj. euron lisäys v. 2016. Lisäyksellä tuetaan varsinkin vuoden 2015 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain toimeenpanoa

Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan vuodesta 2016 lähtien tavoitteena hidastaa menojen kasvua. Eräitä vaativia toimenpiteitä ja vaativaa päivystystä keskitetään harvempiin terveydenhuollon toimintayksiköihin. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja 50 milj. eurolla v. 2016. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään kustannussäästön perusteella 12,9 milj. eurolla v. 2016.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan 1.8.2016 alkaen siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Muutosten arvioidaan vähentävän vuositasolla kuntien menoja 62 milj. eurolla, jota vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 15,9 milj. eurolla. Vuonna 2016 kuntien menojen vähennys on 26 milj. euroa ja valtionosuuden vähennys 6,6 milj. euroa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta muutetaan 1/7:stä 1/8:aan 1.8.2016 lähtien, mikä vähentää kuntien menoja asteittain vuodesta 2016 lähtien. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 25 milj. eurolla v. 2016, jota vastaava valtionosuuden vähennys on 6,5 milj. euroa. Vuositasolla kuntatalouden menojen arvioidaan vähentyvän n. 67 milj. euroa, jota vastaava valtionosuuden vähennys on n. 17 milj. euroa.

Ryhmäkokojen pienentämiseen perusopetuksessa suunnatut avustukset poistetaan. Tämän lisäksi luovutaan osittain muista yleissivistävään koulutukseen myönnettävistä avustuksista. Näiden ja aiempien päätettyjen muutosten seurauksena kuntien valtionavustukset vähenevät yhteensä 52 milj. euroa v. 2016.

Kirjastojen valtionavustuksiin osoitetaan 3,9 milj. euroa v. 2016. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin edellisellä hallituskaudella pysyviksi päätetyt säästöt toteutetaan yksikköhintoja alentamalla. Säästö valtionosuuksiin on 19,3 milj. euroa v. 2016.

Valtionavustukset nuorisotyöhön alenevat edellisen hallituskauden lisäpanostuksen poistuessa.

Maahanmuuttajista kunnille maksettavat korvaukset nousevat huomattavasti turvapaikanhakijoiden määrän kasvun seurauksena.

Osaamisen ja koulutuksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeisiin osoitetaan lisärahoitusta, josta osa kohdistuu kunnille. Arviot kärkihankkeiden vaikutuksista kuntiin ovat vielä alustavia, ja ne tarkentuvat valmistelun edetessä. Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeet kohdistuvat mm. palvelujen uudistamiseen asiakaslähtöisiksi, lapsi- ja perhepalvelujen muutokseen ja osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen. Kunnille suunnattava rahoitus kohdistuu kuntakokeiluihin, esimerkiksi perustulokokeiluun ja ikäihmisten kotihoitoa tukevan palvelukokonaisuuden toteuttamiseen. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista kuntiin vaikuttavat v. 2016 mm. digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen perusopetuksessa sekä Liikkuva koulu –hankkeen laajentaminen valtakunnalliseksi.

7.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Oheinen taulukko sisältää pääministeri Sipilän hallituksen toimenpiteet sekä aiemmin päätetyt toimet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen v. 2016. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus on vajaat 290 milj. euroa kuntataloutta vahvistava.

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 2015—20161)

  Menot Tulot Netto
       
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset      
Sipilän hallituksen toimet:      
VM, subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos 1.8.2016 lukien -26 -7 19
VM, varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos 1.8.2016 -25 -6 19
VM, erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -50 -13 27
VM, lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun 10 10 0
VM, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muutos 1 1 0
VM, valtionosuusindeksin jäädytys   -35 -35
OKM, osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 13 13 0
OKM, ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattujen avustusten lopettaminen -29 -29 0
OKM, muiden koulutuksen laadun parantamiseen suunnattujen avustusten vähentäminen -14 -14 0
OKM, varhaiskasvatuksen kehittäminen 4 4 0
OKM, poistojen takuukorotuksen päättyminen ammatillisessa koulutuksessa2) -46 -19 27
OKM, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuden tasomuutos -2 -2 0
OKM, museoiden valtionosuuden tasomuutos -4 -4 0
OKM, valtionosuusindeksin jäädytys   -5 -5
STM, hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden kuntakokeilut 6 6 0
Muut toimet:      
VM, valtionosuusleikkaus (edellinen hallitus)   -40 -40
VM, päivystysjärjestelmän uudistus -4 -1 3
VM, aikuisten hammashuollon säästötoimet -6 -2 4
VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot   -3 -3
OKM, koulutuksen laadun kehittäminen -9 -9 0
OKM, eräiden määräaikaisten lisäysten poistuminen (koulujen kerhotoiminta, oppisopimuskoulutus, aikuisten osaamisperusta, ammatillinen koulutus) -34 -26 8
OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano: lisämääräraha alueille, joilla tarjonta niukinta suhteessa ikäluokan kokoon 7 3 -4
OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille 2 1 -1
OKM, nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö -7 -7 0
OKM, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjaston perustaminen 3 3 0
STM, säästö kehittämishankkeissa (Kaste) -6 -5 1
STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot 1 1 0
STM, koulutus-EVO-korvaukset 2 2 0
STM, kuntouttava työtoiminta -2 -2 0
STM, perustoimeentulotuen muutokset -19 -9 9
TEM, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu -20 -20 0
Yhteensä -256 -217 39
       
2. Verotuksen ja maksujen muutokset      
Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ja niiden valtionosuuskompensaatio (262 milj. euroa)   0 0
Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen   -258 -258
Kiinteistöveron korottaminen   25 25
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen   150 150
Päivähoitomaksujen korottaminen 1.8.2016 lukien   22 22
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen 1.8.2016 lukien   10 10
Yhteensä   -51 -51
       
3. Kustannustenjaon tarkistus      
VM   269 269
OKM   31 31
Yhteensä   300 300
       
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -256 32 288

1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon.

2) Sisältää hallitusohjelmalinjauksen lisäksi voimassaolevaan lainsäädäntöön perustuvan muutoksen.