Talousarvioesitys 2015
20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalous
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Selvitysosa:
Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa. Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU- ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin 37 %. Kaikki merkittävät tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Tukijärjestelmien sisältö on nyt pääosin tiedossa lähivuosiksi, mikä helpottaa viljelijöiden tuotannon suunnittelua.
Tilatasolla tarkasteltuna maatalouden kannattavuuden arvioidaan paranevan vuonna 2013 hieman edellisvuosiin verrattuna. Asetetusta kannattavuustavoitteesta saavutettiin kirjanpitotiloilla keskimäärin 50 % (46—48 % vuosina 2010—2012). Tuotannon kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti. Pääsääntöisesti kannattavuus paranee tilakoon kasvun myötä. Myös sääolojen vaihtelu heijastuu suoraan maatalouden taloudellisiin tuloksiin ja tuotantomääriin. Koko sektorin tasolla tarkasteltuna maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukainen vuoden 2013 ennakollinen yrittäjätulo jäi hieman vuotta 2012 pienemmäksi.
Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2013 likimain aiempien vuosien tasolla, vaikka tilamäärä jatkoi laskua. Maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä on tarkasteltu luvussa 30.10. Maatalouskäytössä oleva peltoala on yhteensä 2,26 milj. ha, mistä elintarvikkeita, energiaa ja rehuja tuotetaan 1,98 milj. ha:n alalla. Kesannolla ja viherlannoitusnurmella oli 0,28 milj. ha. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudanlihan ja lampaanlihan sekä rukiin ja valkuaiskasvien tuotantoa.
Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten, sekä uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.
Pääluokkaperusteluissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä.
Viljelijätukien menot ja niiden EU-osuus vuosina 2013—2015 (milj. euroa)
2013 maksettu tuki |
2014 budjetoitu |
2015 esitys |
|
Eläinten hyvinvointikorvaukset (vuonna 2015 mom. 30.10.43, aik. 30.20.43) | 42,9 | 52,3 | 64,9 |
— valtion osuus | 30,9 | 30,3 | 37,6 |
— EU:n osuus | 12,0 | 22,0 | 27,3 |
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.20.40) | 504,9 | 498,8 | 322,9 |
EU-tulotuki (mom. 30.20.41)1) | 519,3 | 524,0 | 525,0 |
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (mom. 30.20.43 osa) | 279,8 | 315,9 | 338,3 |
— valtion osuus | 194,3 | 200,0 | 196,0 |
— EU:n osuus | 85,5 | 115,9 | 142,3 |
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (mom. 30.20.44) | 420,2 | 422,7 | 551,9 |
— valtion osuus | 302,5 | 265,3 | 454,8 |
— EU:n osuus | 117,7 | 157,4 | 97,1 |
Yhteensä viljelijätuet | 1 767,1 | 1 813,7 | 1 803,0 |
— valtion osuus | 1 032,6 | 994,4 | 1 011,3 |
— EU:n osuus | 734,5 | 819,3 | 791,7 |
— EU:n osuus, % | 41,6 | 45,2 | 43,9 |
1) Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.
Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on kaksi talousarvion ulkopuolista rahastoa: Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) ja Maatalouden interventiorahasto (Mira). Makeraa on tarkasteltu luvussa 30.10. Momentilta 30.20.60 (Siirto interventiorahastoon) tehtävällä siirrolla katetaan lähinnä interventiovarastoinnista valtion vastattavaksi jääviä menoja.
Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Momentin 30.20.46 varoista myönnetään tukea EU-rahoitteisiin ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin, kuten hedelmä- ja vihannesorganisaatioiden toimenpideohjelmiin. Momentin 30.20.47 varoista myönnetään kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruuan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruuantekijöiden osaamisen varmistaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Samoin tuetaan hallituksen luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Tunnusluvut
2011 | 2012 | 2013 arvio |
2014—2015 tavoite |
|
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen | ||||
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) | 813 | 755 | 733 | nousee |
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1) | 20 800 | 21 900 | 22 000 | nousee |
— Kannattavuuskerroin2) | ||||
— hyvät tilat3) | 0,84 | 0,83 | 0,88 | nousee |
— keskiarvo tilat | 0,48 | 0,46 | 0,50 | nousee |
— heikot tilat3) | -0,05 | -0,06 | -0,17 | nousee |
2. Maataloustuotanto | ||||
— Omavaraisuus-% | ||||
— maito, neste | 96 | 93 | 94 | kysyntää vastaavasti |
— naudanliha | 83 | 79 | 82 | ennallaan |
— sianliha | 103 | 99 | 100 | kysyntää vastaavasti |
— siipikarjanliha | 103 | 105 | 105 | kysyntää vastaavasti |
— kananmunat | 116 | 111 | 115 | kysyntää vastaavasti |
— Rukiin viljelyala, ha | 27 100 | 21 400 | 12 300 | kasvaa |
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha | 728 000 | 781 000 | 831 000 | ennallaan |
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha | 23 600 | 19 600 | 23 100 | kasvaa |
3. Luomu- ja lähiruoka | ||||
— Luomuviljelty peltoala, % | 8,1 | 8,7 | 9,0 | kasvaa |
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) | 643 | 759 | 814 | nousee |
— Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl) | 487 | 624 | > 624 | nousee |
— Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten | ||||
— lukumäärä (lkm) | 2 764 | 2 722 | > 2 797 | nousee |
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)4) | 655,3 | > 655,3 | > 655,3 | kasvaa |
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen | ||||
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha5) | 49,8 | 46,7 | 44,4 | laskee |
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha5) | 3,8 | 3,7 | 3,7 | laskee |
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) | 5,8 | 5,7 | 5,7 | alenee |
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv7) | 6,8 | 6,8 | 6,8 | alenee |
1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 noin 57 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 39 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa. Vuoden 2013 yrittäjätulo on ennakkotieto.
2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 14,1 euroa vuonna 2011, 14,5 euroa vuonna 2012 ja 14,9 euroa vuonna 2013. Oman pääoman korkovaatimus oli 5,3 % vuonna 2011, 5,7 % vuonna 2012 ja 4,7 % vuonna 2013. Vuoden 2013 kannattavuuskerroin on ennakkotieto.
3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.
4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuodesta 2012 lähtien luvut ovat arvioita.
5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).
6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita.
7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita.
Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien (zoonoosit) leviämisen estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Keskeisintä kriisinhallinnassa on ihmisten terveyttä uhkaavien vakavien tautien vastustaminen. Tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu. Varmistetaan, että maatalouden tuotantopanokset ja markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia eivätkä niistä annetut tiedot johda kuluttajia harhaan.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla ja tehostamalla valvontaa. Estetään ennakoivasti ja valvonnan keinoin uusien vakavien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomeen. Tehostetaan väärennösten, petosten ja harmaan talouden vastaisia toimia elintarvikeketjussa.
Koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla. Valvontaa ja tutkimusta suunnataan siten, että ne tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita.
Viranomaisvalvonnan kehittämisessä tavoitteena on samantasoisten ja yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen koko maassa sekä vaikuttavuuden ja kattavuuden parantaminen riskinarvioinnin perusteella ja omavalvonnan avulla. Elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira, mom. 30.20.02) vastaa valvonnasta sekä riskien arvioinnista ja hallinnasta koko elintarvikeketjussa yhtenäisellä tavalla.
Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyviä tunnuslukuja
2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2013 toteutuma |
2014—2015 arvio |
|
1. Eläintaudit ja kasvintuhoojat | ||||
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja, kpl | ei lainkaan | 2 | 2 | ei lainkaan |
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi), kpl | ei lainkaan | 1 | ei lainkaan | ei lainkaan |
2. Zoonoosit | ||||
Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä | ||||
— yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset | 1 831 kpl | 2 220 kpl | 1 839 kpl | -3 % |
— vakavimmat tartunnanaiheuttajat | 72 kpl | 92 kpl | 161 kpl | -3 % |
Salmonellan esiintyvyys | ||||
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % | alle 1 | alle 1 | alle 1 | alle 1 |
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa, % | ei lainkaan | ei lainkaan | alle 0,5 | ei lainkaan |
3. Valvonnan vaikuttavuus | ||||
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % | alle 0,5 | alle 0,5 | alle 0,5 | alle 0,5 |
OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneet kohteet, % | - | - | 82,4 | 85 |
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus, % | ||||
— elintarvikkeiden pakkausmerkintätarkastukset | 95 | 95 | -1) | yli 97 |
— tuotantoeläinten EU-tarkastukset: merkintä | 61 | 52 | 54 | yli 63 |
— tuotantoeläinten EU-tarkastukset: hyvinvointi | 73 | 75 | 70 | yli 80 |
— siemenkauppa | 96 | yli 95 | 97 | yli 95 |
— lannoitevalmisteet | 94 | 98 | 98 | yli 94 |
— kasvinsuojeluaineet | 94 | yli 95 | yli 95 | yli 95 |
— luonnonmukainen elintarvikeketju | 95 | yli 95 | 96 | yli 95 |
— muuntogeeniset rehut | 98 | 98 | 100 | yli 85 |
— rehut | 99 | 99 | 99 | 99 |
4. Eläinlääkintähuolto | ||||
Eläinlääkärin avun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa | alle 12 h | alle 12 h | alle 12 h | alle 12 h |
1) Tiedonkeruun muutoksen vuoksi lukua ei ole saatavissa.
Luvun nimike on muutettu.
(01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) lakkautetaan 1.1.2015 lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Kun vuoden 2014 talousarvion nettomäärärahasta 32 268 000 eurosta vähennetään eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto 80 000 euroa, jää muille momenteille siirrettäväksi 32 188 000 euroa. MTT on toteuttanut vuosien 2005—2015 tuottavuusohjelmissa sovitut henkilötyövuosivähennykset, yhteensä 189 henkilötyövuotta, vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten MTT:sta Luonnonvarakeskukseen siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 725.
Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä siirtomäärärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Luonnonvarakeskuksessa.
Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot
1 000 euroa | Htv | |
Luonnonvarakeskukseen siirtyvät (siirto momentille 30.01.05) | -31 333 | -725 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -513 | |
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) | -57 | |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -285 | |
Yhteensä | -32 188 | -725 |
---|
2014 talousarvio | 32 268 000 |
2013 tilinpäätös | 31 754 000 |
02. (30.30.01) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 740 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla saatavalla tuella toteutettavien eläin- ja kasvitautien torjuntaohjelmien menojen maksamiseen
3) enintään 75 000 euroa valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin.
Määräraha budjetoidaan eläinten hyvinvointikeskusverkostolle maksettavan valtionavun osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.
Eviran strategiset päämäärät ovat:
- — elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy
- — eläinten hyvinvointi paranee
- — korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa
- — maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen
- — elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa
- — turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia.
Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
- — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
- — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa
- — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
- — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
- — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
- — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan ydintoiminta-analyysissä sovittuja hankkeita, jatketaan kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmän (KUTI), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmän (ELVI) ja laboratorio- ja valvontatietojärjestelmän (ELMO), eläinrekisterin sekä sähköisen asioinnin kehittämistä. Lisäksi jatketaan zoonoosistrategian ja elintarviketurvallisuusselonteon toimeenpanoa. Evira osallistuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Evira osallistuu aluehallinnon kehittämiseen tehtäväalueellaan.
Seuraavassa taulukossa on esitettynä Eviran koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet.
Elintarviketurvallisuusviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet
2013 toteutuma | 2014 arvio | 2015 arvio | |||||||
Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | |
Elintarviketurvallisuus | 25 723 | 11 484 | 313 | 24 133 | 11 340 | 310 | 23 978 | 12 506 | 310 |
— tieteellinen tutkimus | 1 315 | 462 | 19 | 669 | 190 | 11 | 665 | 210 | 11 |
— riskiarviointi | 1 069 | 119 | 14 | 1 190 | 167 | 16 | 1 182 | 184 | 16 |
— laboratoriopalvelut | 4 879 | 309 | 57 | 4 623 | 239 | 57 | 4 593 | 264 | 57 |
— valvonnan ohjaus | 6 282 | 90 | 73 | 5 692 | 100 | 68 | 5 656 | 110 | 68 |
— valvonnan toimeenpano | 12 178 | 10 504 | 150 | 11 959 | 10 644 | 158 | 11 882 | 11 738 | 158 |
Eläinten terveys ja hyvinvointi | 23 394 | 3 740 | 229 | 23 059 | 3 657 | 226 | 24 461 | 4 033 | 226 |
— tieteellinen tutkimus | 925 | 228 | 13 | 650 | 108 | 10 | 646 | 119 | 10 |
— riskiarviointi | 486 | 53 | 6 | 427 | 56 | 6 | 424 | 62 | 6 |
— laboratoriopalvelut | 11 534 | 715 | 136 | 11 019 | 679 | 137 | 10 948 | 749 | 137 |
— valvonnan ohjaus | 7 536 | 39 | 65 | 7 109 | 37 | 63 | 8 614 | 41 | 63 |
— valvonnan toimeenpano | 2 913 | 2 705 | 9 | 3 854 | 2 777 | 10 | 3 829 | 3 062 | 10 |
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys | 16 986 | 5 901 | 191 | 16 183 | 5 395 | 184 | 16 079 | 5 949 | 184 |
— tieteellinen tutkimus | 33 | - | - | 22 | 2 | - | 22 | 2 | - |
— riskiarviointi | 263 | 11 | 5 | 147 | 4 | 2 | 146 | 4 | 2 |
— laboratoriopalvelut | 6 128 | 909 | 76 | 5 568 | 774 | 71 | 5 532 | 854 | 71 |
— valvonnan ohjaus | 4 998 | 50 | 60 | 4 861 | 57 | 60 | 4 830 | 63 | 60 |
— valvonnan toimeenpano | 5 564 | 4 931 | 50 | 5 585 | 4 558 | 51 | 5 549 | 5 026 | 51 |
Yhteensä1) | 66 103 | 21 125 | 733 | 63 375 | 20 392 | 720 | 64 518 | 22 488 | 720 |
1) Momentin 30.20.02 henkilötyövuosikiintiöt: 710 htv TA 2013, 750 htv (josta 210 htv maksulliseen toimintaan) TA 2014 ja 742 htv TAE 2015.
Eviran tunnusluvut
2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
— Taloudellisuusindeksi | 103 | - | - |
— Tuottavuusindeksi | 99 | 102 | 101 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 65 533 | 62 413 | 64 228 |
Bruttotulot | 21 125 | 20 892 | 22 488 |
Nettomenot | 44 408 | 41 521 | 41 740 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 075 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 357 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 17 362 | 18 192 | 18 839 |
— muut tuotot | 17 | - | - |
Tuotot yhteensä | 17 379 | 18 192 | 18 839 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 14 622 | 14 792 | 14 639 |
— osuus yhteiskustannuksista | 4 012 | 4 000 | 4 200 |
Kustannukset yhteensä | 18 634 | 18 792 | 18 839 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 255 | -600 | - |
Kustannusvastaavuus, % | 93 | 97 | 100 |
Muut suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 2 492 | 2 200 | 2 649 |
— muut tuotot | - | - | - |
Tuotot yhteensä | 2 492 | 2 200 | 2 649 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 1 739 | 1 530 | 1 929 |
— osuus yhteiskustannuksista | 663 | 670 | 720 |
Kustannukset yhteensä | 2 402 | 2 200 | 2 649 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 90 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 104 | 100 | 100 |
EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla eläin- ja kasvintautien torjuntaohjelmien toteutuksesta maksettavat tuet on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.
Henkilötyövuosien määrä vähenee 8 henkilötyövuodella, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta ja lisäyksenä 2 henkilötyövuotta siirtona Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 30.01.(02). Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.
Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvontajärjestelmän toteuttamiseen, eläinpitäjärekisterin sähköistämiseen sekä nautarekisterin uudistamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentilta 30.01.(04) | 40 |
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto | -800 |
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö | 1 550 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -530 |
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) | -2 |
Palkkaliukumasäästö | -93 |
Palkkausten tarkistukset | 270 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -12 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -202 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -6 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 61 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -57 |
Yhteensä | 219 |
2015 talousarvio | 41 740 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 41 521 000 |
2013 tilinpäätös | 41 690 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 757 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 17 000 euroa talousarvioesityksen 41 740 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
2015 talousarvio | 41 757 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 41 521 000 |
2013 tilinpäätös | 41 690 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 757 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla saatavalla tuella toteutettavien eläin- ja kasvitautien torjuntaohjelmien menojen maksamiseen
3) enintään 75 000 euroa valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin.
Määräraha budjetoidaan eläinten hyvinvointikeskusverkostolle maksettavan valtionavun osalta maksatuspäätösperusteisena.
03. (30.01.03) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 687 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuvirastosta annetun lain muuttamisesta. Mavi hoitaa sen perusteella vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston hallintoviranomaistehtävät.
Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
- — Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä.
- — Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:
- — Aloitetaan uudistetun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ohjelmakauden 2014—2020 sekä niitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpano.
- — Toteutetaan ohjelmakauden 2007—2013 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti.
- — Sähköistetään edelleen hallinnon prosesseja ja palveluja.
Seuraavassa taulukossa on esitettynä Mavin koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.20.03).
Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet
2013 toteutuma | 2014 arvio | 2015 arvio1) | |||||||
Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € | Htv2) | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € | Htv2) | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € | Htv2) | |
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi | 6 238 | 211 | 70 | 6 300 | 230 | 70 | 5 497 | 366 | 72 |
Hakemusten käsittely | 862 | 10 | 10 | 930 | 12 | 11 | 752 | 10 | 9 |
Tukimaksujen käsittely | 1 742 | 37 | 18 | 1 694 | 30 | 18 | 1 369 | 24 | 17 |
Tukien valvonta ja tarkastukset | 2 534 | 195 | 27 | 3 170 | 170 | 36 | 2 732 | 138 | 30 |
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta | 741 | 10 | 9 | 750 | 12 | 9 | 606 | 10 | 9 |
Yhteistyö ja kehittäminen | 1 582 | 75 | 18 | 3 440 | 1 943 | 25 | 2 837 | 1 576 | 25 |
Sisäinen tarkastus ja valvonta | 454 | 9 | 5 | 450 | 11 | 5 | 364 | 9 | 5 |
Tietotekniikka ja -hallinto | 16 438 | 518 | 49 | 18 154 | 410 | 47 | 15 810 | 332 | 49 |
Yhteensä3) | 30 591 | 1 065 | 206 | 34 888 | 2 818 | 221 | 29 967 | 2 465 | 216 |
1) Vuoden 2015 arvio sisältää vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnointiin arvioidun henkilötyön (2,5 htv) ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) teknisen avun hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten kattamisen. Kustannukset ja tuotot eivät tässä taulukossa kuitenkaan sisällä itse toimeenpantavaa apua (n. 3,5 milj. euroa), sillä sen kirjaaminen tietylle, tämän hetkisessä seurannassa olevalle toiminnolle, vääristäisi kyseisen toiminnon kustannuksia ja tuottoja merkittävästi verrattuna muihin ydintoimintoihin.
2) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat. Ohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna 2013 noin 7,5 htv. Vuonna 2014 ohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä nousee arviolta 15 htv:een johtuen maaseutuverkostoyksikön tehtävien ja resurssien siirrosta maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin. Siirtoon liittyvät lisäykset on otettu huomioon kokonaisuudessaan yhteistyön ja kehittämisen toiminnolla. Vuoden 2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymän arvioidaan olevan n. 17 htv. Tämän lisäksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnointiin tarvitaan 2,5 htv, jotka katetaan TEM:n vastuulla olevan vähävaraisten rahaston teknisellä tuella.
3) Momentin 30.20.03 henkilötyövuosikiintiöt: 202 htv TA 2013, 198 htv (+8 todentamisviranomaisen resursseja) TA 2014 ja 196 htv (ei sisällä todentamisviranomaisen htv resursseja) TAE 2015. Henkilötyövuosikiintiöt eivät sisällä teknisellä avulla palkattuja.
Viraston tunnusluvut
2013 toteutuma |
2014 tavoite1) |
2015 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Taloudellisuusindeksi (2011=100) | 103 | - | 100 |
Tuottavuusindeksi (2011=100) | 111 | - | 110 |
1) Talousarviossa 2014 ei asetettu tavoitetta vuodelle 2014.
Mavi laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja toimintaryhmiä. Asiakas- ja kumppanityytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 27 856 | 29 601 | 30 652 |
Bruttotulot | 1 065 | 2 580 | 5 965 |
Nettomenot | 26 791 | 27 021 | 24 687 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 092 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 751 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 950 000 euroa sekä menoissa että tuloissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.
Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä sekä menoissa että tuloissa 3 680 000 vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnoinnin ja toimeenpanon vaikutukset. Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta.
Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.
Henkilötyövuosien määrä vähenee 5 henkilötyövuodella, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta ja lisäyksenä 5 henkilötyövuotta siirtona Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 30.01.(02).
Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa on tarkoitus käyttää menoihin, jotka aiheutuvat tukisovelluksen ja tukioikeusrekisterin uudistamisesta sekä Hyrrä-projektista (11 htv).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maaseutuviraston sähköinen hallinto (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -700 |
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto (-8 htv) | -2 500 |
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (11 htv) | 1 600 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -349 |
Palkkaliukumasäästö | -27 |
Palkkausten tarkistukset | 72 |
Toimintamenojen lisäsäästö | -292 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -118 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 13 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -33 |
Yhteensä | -2 334 |
2015 talousarvio | 24 687 000 |
2014 talousarvio | 27 021 000 |
2013 tilinpäätös | 27 449 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 307 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 24 687 000 euroon nähden on 620 000 euroa, mistä 600 000 euroa aiheutuu viljelijätukien hallinnointijärjestelmän uudistamisesta, jossa lisärahoitus on tarpeen hankkeen uudistamisen etenemiseksi siten, että vuoden 2015 viljelijätukien hakeminen, käsittely ja maksatus voidaan varmistaa uuden ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Lisäyksestä 5 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 15 000 euroa siirrosta momentilta 32.01.01, joka vastaa EU:n vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) toimeenpanoon liittyvien tehtävien menoja, jotka on rahoitettava kansallisesti.
2015 talousarvio | 25 307 000 |
2014 talousarvio | 27 021 000 |
2013 tilinpäätös | 27 449 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 307 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille
2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.
20. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 6 278 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin
2) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien menojen sekä eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetutun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (617/1997), elintarvikelain (23/2006) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä. Lisäksi korvauksia maksetaan kunnaneläinlääkärien tekemästä sivutuotevalvonnasta vanhan eläintautilain (55/1980) nojalla.
Toimijoiden maksut eläintautilain (441/2013) nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.
Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan maksaa korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta.
Määrärahasta on valtion osuutta 6 068 000 euroa ja EU-osuutta 210 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien torjuntaohjelmista tuloutuu momentille 12.30.04.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Ostopalvelut kunnilta | 4 340 000 |
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot | 1 000 000 |
Kasvintuhoojien torjunta | 938 000 |
Yhteensä | 6 278 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU:n osuus eläintautien torjuntaohjelmista | 210 |
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.40) | 750 |
Yhteensä | 960 |
2015 talousarvio | 6 278 000 |
2014 talousarvio | 5 318 000 |
2013 tilinpäätös | 5 364 973 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 6 278 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin
2) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien menojen sekä eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 322 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen
2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.
Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Vuoteen 2014 asti Etelä-Suomen kansallista tukea maksettiin myös märehtijät-sektorille, mutta vuodesta 2015 alkaen märehtijät-ryhmän tuotantoon sidotut tuet tukialueella A ja B rahoitetaan kokonaan EU:n varoista ja budjetoidaan momentille 30.20.41.
Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Vuoteen 2014 asti momentilta maksettiin luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, mutta vuodesta 2015 alkaen vastaavanlainen tuki maksetaan momentilta 30.20.44.
Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.
Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2013—2015 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)
2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle | 504,9 | 499,4 | 322,9 |
Etelä-Suomen kansallinen tuki | 62,5 | 62,9 | 28,9 |
Pohjoinen tuki | 317,4 | 310,9 | 288,5 |
Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa | 119,3 | 119,7 | - |
Muu kansallinen tuki | 5,7 | 5,9 | 5,5 |
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta | 6,1 | - | - |
Valtuus budjetissa | 30,0 | 30,0 | 30,0 |
Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien | |
Vuoden 2015 sitoumukset | - | 30,0 | - | - | - | 30,0 |
Menot yhteensä | - | 30,0 | - | - | - | 30,0 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hallituksen menosäästöpäätös | -31 000 |
HO-säästön vähennys | 1 200 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -15 000 |
Siirto momentille 30.20.44 | -120 000 |
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.20) | -750 |
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.62) | -50 |
Säästöpäätös | -10 300 |
Yhteensä | -175 900 |
2015 talousarvio | 322 900 000 |
2014 talousarvio | 498 800 000 |
2013 tilinpäätös | 511 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Maatalouden kokonaistulosta kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja ja noin kolmasosa tulee maataloudelle maksettavista tuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (1.10.2014) julkaiseman maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee vuonna 2014 noin 8 prosenttia. Vuonna 2015 sen arvioidaan laskevan edelleen noin 5 prosenttia. Väheneminen johtuu pääosin tuottajahintojen alenemisesta.
Erityisen voimakkaasti laskevat viljatilojen tulot. Viljojen hinnat ovat laskeneet maailmalla runsaan tuotannon ja kasvavien varastojen takia. Maitotilojen tulot alenevat vuonna 2014 maltillisesti. Maitokiintiöiden poistumisen ja Venäjän tuontirajoitusten ennustetaan kuitenkin laskevan maidon tuottajahintaa selvästi vuonna 2015. Sianlihan tuottajahinta on alentunut vuoden 2013 alusta lähtien. Sen hintaan ei ole odotettavissa merkittävää nousua myöskään ensi vuonna. Broilerinlihan hinta seuraa sianlihan hintaa, ja naudanlihan hinnan arvioidaan hieman laskevan vuonna 2015.
Valiokunta toteaa, että maatalouden tuet ovat toimineet tähän saakka turvaverkkona tuotannon jatkumiselle vaikeina aikoina. Vuonna 2015 maataloustuet laskevat kuitenkin kokonaisuudessaan noin 22 milj. euroa eli noin 1 prosentin verrattuna vuoteen 2014. Kansalliseen tukeen kohdistuu 55 milj. euron säästö kehyspäätösten mukaisesti, mistä noin 33 milj. euron osuus voidaan kompensoida EU:n tuotantosidonnaisten suorien tukien kautta. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena tukien määrä pienenee edelleen myös vuodesta 2015 eteenpäin. Viljelijöiden epävarmuutta lisää se, että kaikki merkittävät maataloutta koskevat EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Osa näistä uudistuksista on edelleen valmistelussa, joten kaikki viljelijöille asetettavat vaatimukset eivät ole vielä tiedossa.
Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto on lisäksi nopeasti vaikeuttanut markkinoita entisestään. Valiokunta painottaa, että EU:ssa ja Suomessa on varauduttava pakotteista aiheutuvien maatalouden markkinahäiriöiden jatkumiseen vuonna 2015. On myös välttämätöntä, että Suomi saa Venäjän tuontikielloista kärsiville maidontuottajille EU:n tukipaketin, jonka suuruus vastaa muille tuotannonaloille aiemmin maksettuja tukia. Lisäksi on huomioitava (kuten VaVM 12/2014 vp), että Venäjän pakotteista kärsivät myös Suomessa muutkin sektorit, kuten sianlihan tuottajat.
Valiokunta pitää tilannetta erittäin vakavana. Kannattavuuden ylläpitäminen on hyvin vaikeaa tilanteessa, jossa sekä markkinahinnat että tuet laskevat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan 28 prosentille tiloista ei jää lainkaan yrittäjätuloa vuonna 2014. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtio luo mahdollisuudet maatalouden toimintaedellytysten säilymiseen tässä erittäin poikkeuksellisessa ja vaikeassa markkinatilanteessa. Koska myös valtion resurssit ovat rajalliset, tulisi löytää keinoja, joilla on toimintaan suuri vipuvaikutus. Maatilojen lukumäärän väheneminen ei saa kiihtyä siten, että elintarvikkeiden tuotanto Suomessa vähenee.
Valiokunta korostaa, että investointihalukkuutta tulee ylläpitää ja huolehtia investointituen saatavuudesta. Ruuan tuotannon tason ja omavaraisuuden säilyttämisen arvioidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellyttävän yli miljardin euron rakennusinvestointeja vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä kannattavuudella investointeihin tarvitaan yhteiskunnan apua. Maatalouden rakennekehityksellä parannetaan työn tuottavuutta, mutta kannattavuus paranee vasta viiveellä. Valiokunta korostaa, että rakennetukien jatkuvuus on ratkaistava ennen kuin määrärahojen puute estää niiden käyttöä. Tärkeää on myös etsiä investointihalukkuutta lisääviä uusia keinoja.
Viljelijän talouden suunnittelua vaikeuttaa myös kohtuuttomasti maataloushallinnon viesti vuoden 2015 tukimaksujen myöhentymisestä. Sen lisäksi, että maksatukset viivästyisivät tukivuoden aikana, vuodelle 2016 siirtyvien maksujen määrä olisi viimeisimmän arvion mukaan 200 milj. euroa eli noin 11 prosenttia viljelijätukien kokonaissummasta. Muutos maksujen aikataulussa johtuu tukikokonaisuuden rakenteen muuttumisesta. EU-tukien maksamisen perusehtona on, että valvonnat on saatava valmiiksi ennen kuin tukea voidaan maksaa.
Valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö etsii edelleen yhdessä Maaseutuviraston kanssa keinoja maksujen aikaistamiseksi, ja pitää erittäin hyvänä, että hallitus täydensi esitystään lisäämällä Maaseutuvirastolle ja ELY-keskuksille resursseja viljelijätukien maksatusaikataulun turvaamiseen. Muutenkin vaikeassa markkinatilanteessa tulojen myöhentäminen voi vaikeuttaa kohtalokkaasti viljelijöiden taloudenpitoa. Toimialan houkuttelevuuden ja jatkuvuuden sekä viljelijöiden jaksamisen kannalta olisi päinvastoin tärkeää, että kansallisessa maatalouspolitiikassa löydettäisiin toimintaa helpottavia ja hallinnollista taakkaa pienentäviä toimia. EU:n maatalouspolitiikassa tämä tavoite ei ole toteutunut asetetuista tavoitteista huolimatta.
Valiokunta painottaa lisäksi, että tilakoon kasvaessa maataloushallintoa tulisi pystyä pienentämään. Nykyinen kehitys kuitenkin monilta osin päinvastoin lisää hallintoa. Tukijärjestelmien monimutkaistuminen vaatii myös entistä enemmän esimerkiksi neuvontajärjestöjen työpanosta, vaikka tältäkin osin tilojen lukumäärän vähentymisen pitäisi vaikuttaa työmäärää vähentävästi.
Valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 325 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen
2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentilta vähennetään 650 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 400 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 30.20.47 käytettäväksi peruna-alan kehittämis- ja menekinedistämistoimenpiteisiin ja 250 000 euroa siirrosta momentille 30.20.61 hevostalouden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.
2015 I lisätalousarvio | -650 000 |
2015 talousarvio | 325 400 000 |
2014 talousarvio | 498 800 000 |
2013 tilinpäätös | 511 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentilta vähennetään 650 000 euroa.
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 531 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2015 uudistuvan yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Uusina jäsenmaille pakollisina tukijärjestelminä otetaan käyttöön viherryttämistuki (30 % EU-tulotuesta) ja nuorten viljelijöiden tuki (enintään 2 % EU-tulotuesta).
Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena (aiemmin tilatuki). Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia noin 20 % EU-tulotuen määrästä (aiemmin 10 %). Osa tuotantosidonnaisesta tuesta on aiemmin maksettu Etelä-Suomen kansallisena tukena.
EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2015 käyttökohteittain (euroa)
EU-tulotuki yhteensä | 525 000 000 |
— Perustuki | 253 000 000 |
— Viherryttämistuki | 157 000 000 |
— Nuorten viljelijöiden tuki | 10 000 000 |
— Tuotantosidonnaiset tuet | 105 000 000 |
EU-markkinatuet yhteensä | 6 000 000 |
— Vientituki | 1 000 000 |
— Sisämarkkinatuet | 5 000 000 |
Yhteensä | 531 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 000 |
Yhteensä | 1 000 |
2015 talousarvio | 531 000 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 530 000 000 |
2013 tilinpäätös | 523 245 713 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Määrärahaa saa käyttää:
3) maataloudelle kohdennetun EU:n kokonaan rahoittaman kriisituen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).
Muutos tekee mahdolliseksi maksaa maataloudelle kohdennettua EU:n kokonaan rahoittamaa kriisitukea myöhemmin EU:ssa tehtävän päätöksen mukaisesti. Koska tuen muodosta ja määrästä ei ole vielä yksityiskohtaisia päätöksiä, ei tässä vaiheessa ehdoteta määrärahan lisäystä.
2015 talousarvio | 531 000 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 530 000 000 |
2013 tilinpäätös | 523 245 713 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 531 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen
3) maataloudelle kohdennetun EU:n kokonaan rahoittaman kriisituen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentilta vähennetään 19 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 10 700 000 euroa EU:n maidon kriisitukena ja vähennyksenä 29 700 000 euroa, joka siirtyy tarkentuneen maksatusaikataulun vuoksi maksettavaksi vuoden 2016 puolelle.
2015 I lisätalousarvio | -19 000 000 |
2015 talousarvio | 531 000 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 530 000 000 |
2013 tilinpäätös | 523 245 713 |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentilta vähennetään 19 000 000 euroa.
42. (30.20.42 ja 30.41, osa) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen
2) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen
3) avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan valtionapujen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain perusteella korvauksia voidaan maksaa vielä vuoden 2015 satovahingoille. Momentille ei ehdoteta vuodelle 2015 satovahinkokorvausmäärärahaa. Aikaisemmilta vuosilta siirtyneen määrärahan arvioidaan riittävän vuoden 2015 aikana maksettaviin korvauksiin. Päätösosan kohta 1 tekee mahdolliseksi määrärahan käyttämisen edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin.
Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain 6 §:n mukaiseksi määrärahan vähimmäismääräksi on arvioitu 200 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.32. Kasvinjalostajille maksetaan kasvinjalostustukea jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta. Hukkakauralain (185/2002) mukaisesti korvataan hukkakauran torjuntasuunnitelmista aiheutuneita kuluja. Hukkakauran torjuntasuunnitelmat tehdään pahiten saastuneille alueille, joilla myös hukkakauran aiheuttamat taloudelliset tuhot ovat suurimpia.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Hukkakauran torjuntasuunnitelmat | 30 000 |
Kasvinjalostustoiminnan edistäminen | 200 000 |
Yhteensä | 230 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HO-säästö | -3 400 |
Tasomuutos | -100 |
Yhteensä | -3 500 |
Momentin nimike on muutettu.
2015 talousarvio | 230 000 |
2014 talousarvio | 3 730 000 |
2013 tilinpäätös | 6 890 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen
2) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen
3) avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan valtionapujen osalta maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.
Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 400 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämääräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja tarkoitus käyttää vuoden 2015 satovahinkojen korvaamiseen.
Sääolosuhteiden vuoksi kylvöt myöhästyivät koko maassa eikä osalle alasta saatu perustettua viljelykasvustoa. Liiallinen märkyys tuhosi kasvustoja. Kasvustojen kehitys viivästyi myös alhaisen keskilämpötilan vuoksi. Korjuu siirtyy tavanomaisesta korjuun kannalta epäedullisen myöhäiseen, sääolosuhteiden kannalta riskialttiiseen ajankohtaan. Satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa. Kun vuoden 2015 satovahinkojen korvaamiseen on käytettävissä vuodelta 2014 siirtynyttä määrärahaa 3 400 000 euroa, lisäyksen jälkeen käytettävissä olevien varojen määrä on 6 800 000 euroa. Lisämäärärahalla varmistetaan, että kaikkiin korvausjärjestelmän aikana aiheutuneiden vahinkojen korvauksiin olisi käytettävissä riittävä määräraha. Lopulliset tiedot vuoden 2015 satovahinkojen määristä on käytettävissä helmi—maaliskuussa 2016.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
2015 IV lisätalousarvio | 3 400 000 |
2015 talousarvio | 230 000 |
2014 tilinpäätös | 3 722 400 |
2013 tilinpäätös | 6 890 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.
Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 400 000 euroa.
43. (30.20.43, osa) Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 338 334 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
1) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 844 000 000 euroa.
2) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia luonnonmukaisen tuotannon menoja enintään 195 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 338 334 000 euroa.
Ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Ympäristökorvauksilla, luonnonmukaisella tuotannolla, neuvonnalla ja ei-tuotannollisilla investoinneilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 4 (Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen). Neuvonnalla edistetään ensisijaisesti lisäksi prioriteetteja 3 (Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta) ja 5 (Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla).
Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Ympäristökorvauksilla, luonnonmukaisella tuotannolla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta 2011.
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia. Sääntöjen muuttuessa ohjelmakaudella 2014—2020 on vuoden 2010 jälkeen tehdyt ympäristötuen sitoumukset ja sopimukset uusittava vuonna 2015.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999, 2000—2006 ja 2007—2013 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli ohjelmakauden 2007—2013 lopussa 94 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä.
EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.
Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
Yhteensä, josta | 338 334 000 |
— EU-osuus | 142 301 000 |
— valtion osuus | 196 033 000 |
Momentilta aiemmin maksettuihin eläinten hyvinvointikorvauksiin on varattu määrärahaa momentilla 30.10.43 ja kokonaan kansallisesti rahoitettuihin toimenpiteisiin (usein tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimeenpiteiden hankekohtainen suunnittelu, yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyvän maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta) on varattu määrärahaa momentilla 30.40.21 sekä määrärahaan liittyvät 16 henkilötyövuotta. Momentilta aiemmin maksettuja kokonaan kansallisesti rahoitettuja tukia suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen ei enää sisällytetä talousarvioon.
EU:n ohjelmakausien 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.
Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys |
Määräraha | ||||
Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
budjetoitu 2014 |
esitys 2015 |
Ympäristökorvaukset1) | 666,259 | 920,072 | 1 586,331 | 315,245 | 278,318 |
Luonnonmukainen tuotanto | 136,920 | 189,080 | 326,000 | - | 48,683 |
Neuvonta | 14,280 | 19,720 | 34,000 | - | 10,333 |
Ei-tuotannolliset investoinnit | 2,520 | 3,480 | 6,000 | 1,000 | 1,000 |
Yhteensä | 819,979 | 1 132,352 | 1 952,331 | 316,245 | 338,334 |
1) Vuoden 2015 esitys sisältää ohjelmakauden 2007—2013 sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvia maksuja 67,318 milj. euroa. Vuodelle 2014 budjetoidun määrärahan osalta luonnonmukainen tuotanto sisältyy ympäristökorvauksiin.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
Valtuus vuodesta 2016 lähtien |
|
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta | 259,683 | 259,683 | 259,683 | 259,683 | 259,951 | 1 298,683 | 1 039,000 |
— ympäristökorvaukset | 211,000 | 211,000 | 211,000 | 211,000 | 211,000 | 1 055,000 | 844,000 |
— luonnonmukainen tuotanto | 48,683 | 48,683 | 48,683 | 48,683 | 48,951 | 243,683 | 195,000 |
Vuosia 2007—2013 ja siirtymävuotta 2014 koskevat toimenpiteet | 64,418 | - | - | - | - | 64,418 | |
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet | 2,200 | 2,000 | 0,500 | - | - | 4,700 | |
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet | 0,700 | 0,600 | 0,500 | 0,400 | 0,300 | 2,500 | |
Menot yhteensä | 327,001 | 262,283 | 260,683 | 260,083 | 260,251 | 1 370,301 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HO-säästö | -260 |
Tasomuutos | 22 349 |
Yhteensä | 22 089 |
Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
2015 talousarvio | 338 334 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 316 245 000 |
2013 tilinpäätös | 322 323 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 338 334 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
1) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 844 000 000 euroa.
2) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia luonnonmukaisen tuotannon menoja enintään 195 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 960 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2015 talousarviossa on valtuus tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja yhteensä enintään 844 000 000 euroa. Momentin valtuutta korotetaan 116 000 000 eurolla, koska ohjelmakauden 2014—2020 ensimmäisen uusien sääntöjen mukaisen haun tukimenekin arvio vuosille 2015—2019 ylittää ohjelmavalmistelussa arvioidun ympäristökorvausten tukimenekin. Valtuuden lisääminen toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 rahoituskehyksen puitteissa.
Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
Valtuus vuodesta 2016 lähtien |
|
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta | 253,001 | 288,683 | 288,683 | 288,683 | 288,951 | 1 408,001 | 1 155,000 |
— ympäristökorvaukset | 204,318 | 240,000 | 240,000 | 240,000 | 240,000 | 1 164,318 | 960,000 |
— luonnonmukainen tuotanto | 48,683 | 48,683 | 48,683 | 48,683 | 48,951 | 243,683 | 195,000 |
Vuosia 2007—2013 ja siirtymävuotta 2014 koskevat toimenpiteet | 71,100 | 71,100 | |||||
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet | 2,200 | 2,000 | 0,500 | 4,700 | |||
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet | 0,700 | 0,600 | 0,500 | 0,400 | 0,300 | 2,500 | |
Menot yhteensä | 327,001 | 291,283 | 289,683 | 289,083 | 289,251 | 1 486,301 |
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2015 II lisätalousarvio | — |
2015 talousarvio | 338 334 000 |
2014 tilinpäätös | 310 236 360 |
2013 tilinpäätös | 322 323 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 960 000 000 euroa.
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen.
Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Maaseutuohjelman toimenpiteillä edistetään horisontaalisesti innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 maaseudun kehittämiselle asetettuja prioriteetteja. Luonnonhaittakorvauksilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 4 (Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen).
EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.
Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
Yhteensä, josta | 551 888 000 |
— EU-osuus | 97 113 000 |
— valtion osuus | 134 108 000 |
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus | 320 667 000 |
Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)
Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys | Määräraha | |||||
Toimenpide | EU | valtio | kokonaan kansallinen | Julkinen yhteensä |
budjetoitu 2014 |
esitys 2015 |
Luonnonhaittakorvaukset | 760,200 | 1 049,800 | 1 924,000 | 3 734,000 | 422,673 | 551,888 |
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia.
Vuodesta 2015 lukien kaikki voimassa olevat sitoumukset päättyvät ja tukijärjestelmä sopeutetaan ohjelmakauden 2014—2020 sääntöihin. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.
EU:n ohjelmakausien 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.
Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksia ei makseta valtion talousarvioon varatuista varoista.
Momentille on siirretty määrärahaa momentilta 30.20.40 yhteensä 120 000 000 euroa kokonaan kansallisesti rahoitettavaa luonnonhaittakorvausta varten.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentilta 30.20.40 | 120 000 |
Tasomuutos | 9 215 |
Yhteensä | 129 215 |
Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
2015 talousarvio | 551 888 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 422 673 000 |
2013 tilinpäätös | 411 673 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 3 605 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin
3) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menoja 1 200 000 euroa, mistä EU:n osuus on 700 000 euroa ja valtion osuus 500 000 euroa. EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 205 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %.
Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yhteensä, | mistä EU:n osuus | |
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) | 1 200 000 | 700 000 |
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EY 1308/2013) | 205 000 | 102 500 |
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EY 1308/2013) | 2 200 000 | 2 200 000 |
Yhteensä | 3 605 000 | 3 002 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HO-säästö | -1 000 |
Tasomuutos | -2 000 |
Yhteensä | -3 000 |
2015 talousarvio | 3 605 000 |
2014 talousarvio | 6 605 000 |
2013 tilinpäätös | 4 861 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 3 605 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin
3) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 3 509 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ruokaketjun kehittämisestä annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita
2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia hankkeita. Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen sekä ruokaketjun toimenpideohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.
Määrärahasta 1 580 000 euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO-lisäys: Vihreä talous).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
HO-säästö | -1 740 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) | -100 |
Yhteensä | -1 840 |
2015 talousarvio | 3 509 000 |
2014 talousarvio | 5 349 000 |
2013 tilinpäätös | 3 293 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Valiokunta pitää edelleen tarpeellisina käynnissä olevia luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmia. Luomu- ja lähiruoka ovat lisänneet suosiotaan, mutta julkisten palveluiden ympäristövastuullisten ja paikallisten elintarvikkeiden hankinnat ovat edistyneet Suomessa hitaasti. Julkista hankintaosaamista tuleekin edelleen lisätä ja hankintamenettelyjä helpottaa käynnissä olevan hankintalainsäädännön uudistamisessa.
Tärkeää on myös kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjonnan monipuolistaminen. Vähittäiskaupan luomuvalikoiman tuotemerkeistä noin 40 prosenttia on tuontia. Pienimuotoisen jalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia tulee lisätä lainsäädännön ja neuvonnan keinoin. Ajantasainen tieto tehdyistä muutoksista tulee olla myös helposti saatavilla.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä huolehtia kuluttajien tietoisuudesta ruuan alkuperään liittyvissä kysymyksissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa kuluttajista on irtautunut ruokaketjusta. Valiokunta pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriö on käynyt keskusteluja Opetushallituksen kanssa siitä, miten ruokakasvatusta saadaan vahvistettua opetuksessa. Yksittäisissä kunnissa ruokateemaa on viety eteenpäin esimerkiksi Ympäristökoulu-konseptissa.
Valiokunta toteaa, että maa- ja elintarviketalouden kehittäminen ja vahvistaminen kokonaisuudessaan ovat avainasemassa lähi- ja kotimaisen luomuruokatuotannon, ruokaturvan sekä viennin vahvistamisessa. Perusmaatalouden kannattavuus ja uusien yrittäjien alalle tuleminen on turvattava tästäkin näkökulmasta.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 3 509 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ruokaketjun kehittämisestä annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita
2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 30.20.40 käytettäväksi peruna-alan kehittämis- ja menekinedistämistoimenpiteisiin.
2015 I lisätalousarvio | 400 000 |
2015 talousarvio | 3 509 000 |
2014 III lisätalousarvio | 3 175 000 |
2014 talousarvio | 5 349 000 |
2013 tilinpäätös | 3 293 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 565 000 euroa, mistä 400 000 euroa katetaan budjettisiirrolla ja 165 000 euroa rahaston omasta pääomasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 46 |
Yhteensä | 46 |
2015 talousarvio | 400 000 |
2014 talousarvio | 354 000 |
2013 tilinpäätös | 1 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)
I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)
Momentille myönnetään 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on siirtoa momentilta 30.20.40 käytettäväksi hevostalouden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.
2015 I lisätalousarvio | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)
Momentille myönnetään 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.
62. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 5 580 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 4 880 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin enintään 100 000 euroa
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.
Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun sekä eläinten hyvinvointikeskusverkostosta aiheutuviin menoihin.
Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeettomien menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen sekä hallitusohjelman tavoitetta edistävään eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen (enintään) | 4 880 000 |
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille (enintään) | 100 000 |
Valtionapu Helsingin yliopistolle | 500 000 |
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM | 100 000 |
Yhteensä | 5 580 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.40) | 50 |
Yhteensä | 50 |
2015 talousarvio | 5 580 000 |
2014 talousarvio | 5 530 000 |
2013 tilinpäätös | 5 424 217 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 5 580 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 4 880 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin enintään 100 000 euroa
3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin
4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 320 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 5 200 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010).
Selvitysosa:Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin välttämättömiin menoihin arvioidaan tarvittavan 320 000 euroa enemmän kuin talousarviossa on osoitettu. Kuolleista tuotantoeläimistä saadaan mm. tilakoon kasvusta johtuen aikaisempaa suurempi osa lainsäädännön vaatimusten mukaisesti keräilyn piirin, jonka johdosta valtionavun tarve on kasvanut.
2015 IV lisätalousarvio | 320 000 |
2015 talousarvio | 5 580 000 |
2014 tilinpäätös | 5 523 703 |
2013 tilinpäätös | 5 424 217 |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 320 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 5 200 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010).