Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Uudet poliisiyksiköt aloittivat toimintansa 1.1.2014. PORA III -linjausten mukaisesti jatketaan palveluverkkouudistusta sekä edistetään eräiden tietoteknisten kehittämistoimien toteuttamista (lupapalvelujen kehittämishanke, automaattisen liikennevalvonnan kehittäminen). Julkisen talouden suunnitelman 2015—2018 säästövelvoitteiden kattamiseksi selvitetään muun muassa mitä toiminnallisia, taloudellisia ja henkilöstöllisiä vaikutuksia olisi poliisin talous-, henkilöstö- ja mahdollisesti muiden tukipalveluiden keskittämisellä. Kehyskauden säästövelvoitteiden johdosta PORA III -linjausten mukainen poliisitoiminnan toiminnallinen tavoitetaso ja poliisin resurssit arvioidaan uudelleen vastaamaan taloudellisia realiteetteja. Lisäksi arvioidaan poliisilaitosten johtorakenteita ja poliisin nykyistä toimipaikkaverkostoa. Myös poliisin maksullisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia tullaan tarkastelemaan. Poliisihallinnon sisäisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös laajempaa arviointia turvallisuusviranomaisten erilaisista organisatorisista ratkaisumalleista sekä selvitystä poliisin resursseja säästävistä säädösmuutosmahdollisuuksista. Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien kanssa turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä kiinnittäen paikallisessa yhteistoiminnassa erityistä huomiota turvallisuushaasteisiin ja sosiaaliseen mediaan.

Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi toteutuvat sekä toiminnassa että viestinnässä. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista.

Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin.

Poliisin peruspalveluiden saatavuus, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laatu ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta, tulee laskemaan kehyskaudella. Palvelun laatu saattaa heiketä resurssien vähetessä. Poliisin näkyvyyden vähentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen.

Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet.

Poliisi valmistautuu vastaamaan kasvavan itäliikenteen ja mahdollisen EU-Venäjä-viisumivapauden tuomiin haasteisiin ja lisätehtäviin lisäämällä yhteistyötä lähialueilla ja syventämällä henkilöstön osaamista.

Poliisi torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä. Harmaata taloutta kitketään monipuolisella keinovalikoimalla. Korruptionvastaista toimintaa johtavaa viranomaisverkostoa jatketaan ja kartoitetaan korruptiolle riskialttiit alat ja tilanteet, jotta niihin voidaan puuttua.

Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa arvioidaan uudelleen organisatorisen järjestämistavan ja muun muassa kustannusvaikutusten osalta. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa.

Päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa jatketaan. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen kiinnitetään huomiota ja jatketaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan.

Ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanoa jatketaan.

Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuntaa muun muassa tunnistamalla viharikoksia.

Poliisi jatkaa LUPA 2016 -hankkeessa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, joita ovat aseasioihin, yksityiseen turvallisuusalaan, yleisötilaisuuksiin ja henkilöllisyyttä osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tehtävät. Poliisi ulkoistaa lupahallinnon menettelyitä (esim. valmiiden asiakirjojen luovuttaminen luvan haltijalle). Lisäksi poliisi lisää sähköistä asiointia. Poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä tuetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti siten, että asiakasaloitteisen lupapalvelun kustannusvastaavuus on varmistettu. Lupavalvonnan toimintaprosessit arvioidaan ja uudistaminen aloitetaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi, kuntien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevässä määrin poliisin ydintehtäviin, mikä voi heikentää sidosryhmäyhteistyön mahdollisuuksia ja hidastaa virka-apupyyntöihin vastaamista. Tämä vaatii PTR- ja muulta yhteistyöltä tehostamista.

Tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten torjuntatoimenpiteitä jatketaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi osallistuu osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja huolehtii, että poliisilla on edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia.

Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 731 032 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen

2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta

PORA III -linjausten mukaiset toiminnalliset tulostavoitteet on tarkistettu vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään entisellä tasolla, samoin raskaan liikenteen valvonta ja liikennevalvonnan tuottavuus. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan taso kuitenkin laskee käytettävien resurssien pienentyessä. Liikenneturvallisuuden myönteiseen kehittymiseen pyritään vaikuttamaan aktiivisin toimin mm. hyödyntämällä teknisiä valvontamenetelmiä ja poliisin liikenneturvallisuusstrategiaa toimeenpannaan erillisen toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Myös liikennevalvonnan vaikuttavuutta parannetaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puututaan kotihälytyksillä. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään.

Valvonta 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 391 377 392
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/vhtv 842 832 832
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 186 861 189 520 188 217
Henkilötyövuodet 2 581 2 600 2 499
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 227 796 230 205 227 008
Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 226 235 232
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) - 3,0 -
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) - 3,2 -
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) - 3,1 -
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 582 619 590
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 47 54 54
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 326 918 330 000 350 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 800 4 000 4 000
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl - 5 500 5 500
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 17 882 20 000 20 000
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv 21,6 29 29
Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk 31 30 30
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 008 797 980 000 980 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 21 20 20
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,3 10,0 10,0

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Hälytystoiminta 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) 876 901 989
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 81 885 74 350 71 667
Henkilötyövuodet 1 151 1 087 991
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 101 795 94 346 93 036
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 150 135 133
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,4 10,0 10,1
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,4 16,7 18,0
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, tehtävistä) 72,0 74,0 72,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, tehtävistä) 92,7 92,0 90,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—41) - 3,2 -
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 275 25 000 25 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 680 725 700 000 750 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 008 797 980 000 980 000

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Rikostorjunta

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen puitteissa. Rikosten ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten toimien mukaan ottamisella. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja ennalta ehkäisevää nettipoliisitoimintaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan. Poliisi ylläpitää muiden lainvalvontaviranomaisten, hallinnollisten viranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tilannekuvaa rikollisuudesta yleisesti sekä sen tietyistä erityisalueista, mm. terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus.

Rikostorjunta reagoi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta.

Rikostorjunta 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 77 75 71
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 282 761 282 093 280 154
Henkilötyövuodet 3 901 3 854 3 749
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 349 191 354 742 349 815
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 160 1 223 1 320
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 49,0 50,0 45,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 102 100 100
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 37,4 37,5 35
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 76,4 80,0 78,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 501 500 500
Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet 355 430 430
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 80 73 73
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 1 000 950 950
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 3,1 -
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 3,0 -
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 3,0 -
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,9 -
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,9 -
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 3,0 -
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 3,5 -
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 36 35 35
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 664 752 640 000 630 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 300 818 290 000 265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 42,7 55 60
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 41 50 55
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 822 2 000 2 000
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 215 2 000 2 000
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 785 600 590
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 38 118 38 000 38 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 1 044 800 800

1) Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014

Lupahallinto

Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja hallinnolliseen rikostorjuntaan vaikuttavasti tukien prosesseillaan myös poliisin ennalta estävää toimintaa. Asehallinto ja turvallisuusalan valvonta toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Vaikutukset ulottuvat myös yksityisen turva-alan luotettavaan toimintaan. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja. Maahanmuuttoon liittyviä lupamenettelyjä tehostetaan ja yhdenmukaistetaan. Lisäksi saatetaan loppuun ajokorttiasioiden siirto poliisilta Liikenteen turvallisuusvirastolle vuoden 2016 alusta lukien. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista, taloudellisesti tehokasta ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Asiakaskäyntien määrää vähennetään mm. sähköisiä palveluita kehittämällä ja tavoitteiden mukainen käyttöaste varmistamalla. Lupapalveluiden kustannusvastaavuus varmistetaan.  

Lupahallinto 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv) 1 542 1 586 1 580
Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa 64 249 61 000 61 000
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 2 665 2 187 4 343
Henkilötyövuodet 871 860 860
Lupahallinnon kustannukset, 1 000 euroa 58 205 61 000 61 000
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa 43 45 45
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 110 100 100
Palvelukyky ja laatu    
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) - 3,3 -
Suoritteet      
Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 339 959 1 354 000 1 359 000
— Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) 827 964 800 000 800 000
— Ajoluvat 316 597 350 000 350 000
— Aseluvat 59 324 60 000 60 000
— Turva-alan luvat 62 349 62 000 62 000
— Ulkomaalaisluvat 61 244 70 000 75 000
— Muut luvat 12 481 12 000 12 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupavalvonta 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) 199 212 200
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 15 858 16 477 16 284
Suoritteet      
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl - 72 700 72 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstötarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrästä päätettäessä varmistetaan suunnitelmallinen rekrytointi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu harjoittaa poliisitoimintaa ja -hallintoa koskevaa monitieteistä tutkimusta.

Poliisikoulutus 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuottavuus      
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 373 237 290
Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,9 3,8 3,8
Taloudellisuus      
Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 25 875 25 000 24 500
Henkilötyövuodet 197,3 204 198
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 301 360 360
Poliisipäällystötutkinto/poliisi (YAMK) - koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 253 260 260
Palvelukyky ja laatu      
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksesta tavoiteajassa valmistuneet, % 98,4 97,0 97,0
Suoritteet      
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden 7,1 6,6 5,1
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 174 180 100
Perustutkinto/poliisi (AMK) - koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 322 133 175

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 135 460 133 506 132 476
Henkilötyövuodet 932 911 850
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 47 691 47 380 47 054
Henkilötyövuodet 691 682 653
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 58 609 58 872 58 054

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat

Henkiset voimavarat

Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään taloudellisemmaksi ja tuottavammaksi. Organisaatiomuutoksen toimeenpano varmistetaan pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla. Poliisin henkilöstömäärä on sovitettu taloudellisiin reunaehtoihin. Poliisin palkkausjärjestelmä otetaan tarkasteluun.

Henkiset voimavarat 2013
toteutuma1)
2014
arvio
2015
tavoite
       
Henkilötyövuodet 10 364 10 199 9 800
Naisia, %-osuus 29,1 29,2 29,3
Poliisimiehet, htv 7 512 7 500 7 375
Naisia, %-osuus 15,0 15,1 15,2
Opiskelijat, htv2) 207 210 100
Naisia, %-osuus 24,3 24,4 24,4
Muu henkilöstö, htv 2 645 2 489 2 325
Naisia, %-osuus 69,6 70,0 70,1
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 9,6 9,8 9,9
Sairauspoissaolot, pvä/htv 9,8 10,0 10,0
Työtyytyväisyysindeksi - 3,45 -

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2013 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 10 219 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden 2014 arviossa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 144,9 htv. Vuoden 2014 arviossa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 150 htv. Vuoden 2015 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 100 htv (75 htv poliisit + 25 htv muita virkoja).

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 812 603 805 435 809 532
Bruttotulot 80 049 76 400 78 500
Nettomenot 732 554 729 035 731 032
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 234    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 293    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 72 376 69 262 70 120
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 65 302 69 292 70 120
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 7 074 - -
Kustannusvastaavuus, % 111 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
AFIS-kertakorvauksen poistuminen -2 000
Aspa (siirto momentille 28.40.03) -13
Poliisiammattikorkeakouluopiskelijat ateriatuen piiriin 1.8.2014 (siirto momentille 29.70.57) -79
Poliisiammattikorkeakouluopiskelijat korkea-asteen tuen piiriin 1.8.2014 (siirto momentille 29.70.55) -593
Poliisin lupahallinnon sähköinen asiointi (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -875
Siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) -20
Telekuuntelun menot -500
Toiminnan turvaaminen 6 500
Toimintamenosäästö (osuus 60 milj. eurosta) 625
Toimitilahankkeet 500
Tuottavuusohjelma -2 025
Harmaan talouden torjunta (HO) -150
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -471
Palkkaliukumasäästö -1 364
Palkkausten tarkistukset 4 299
Säästöpäätös -5 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 652
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -5
Vuokramenojen indeksikorotus 840
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 020
Tasomuutos 7 000
Yhteensä 1 997

2015 talousarvio 731 032 000
2014 I lisätalousarvio 2 387 000
2014 talousarvio 729 035 000
2013 tilinpäätös 724 613 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 734 180 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioehdotuksen 731 032 000 euroon nähden on 3 148 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 114 000 euroa siirtona momentille 29.70.55 osana poliisiopiskelijoiden korkeakoulutuen muutosta ja 32 000 euroa siirtona momentille 29.70.57 osana poliisiopiskelijoiden ateriatuen muutosta sekä lisäyksenä 2 700 000 euroa poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen, 350 000 euroa Suojelupoliisin yhdyshenkilötoimintaan ja 244 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.


2015 talousarvio 734 180 000
2014 I lisätalousarvio 2 387 000
2014 talousarvio 729 035 000
2013 tilinpäätös 724 613 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 734,180 milj. euron määrärahaa, joka on 2,758 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014. Valiokunta pitää myönteisenä, että poliisille esitetään kevään kehyspäätökseen verrattuna lisämäärärahaa 6,5 milj. euroa tasokorotuksena ja 1,324 milj. euroa palkkaliukumasäästön puolittamisen myötä.

Vuonna 2015 poliisi jatkaa hallintorakenneuudistuksen, Pora III:n, toimeenpanoa ja varmistaa sen tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2016 mennessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisihallinto pystyy sovittamaan yhteen toiminta- ja johtamisjärjestelmänsä sekä kehittymistarpeet resurssien ja toimintaympäristön muutosten kanssa. Suorituskyvyn säilyttäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia ja toiminnan kehittämistä, jota on vietävä määrätietoisesti eteenpäin vuonna 2015.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyillä määrärahoilla pystytään säilyttämään poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Talousarvioesityksellä arvioidaan saavutettavan noin 7 500 poliisin määrä (pl. opiskelijat), kun sen vuonna 2014 arvioidaan olevan noin 7 450. Muun henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän noin 2 400 henkilötyövuoteen. Työttömien poliisien määräksi ennakoidaan vuoden 2014 lopussa noin 150 henkilöä. Esitetyllä määrärahalla sitä pystytään poliisihallinnon mukaan jonkin verran vähentämään. Vuonna 2016 työttömyyden arvioidaan poistuvan kokonaan, koska valmistuvien poliisien määrä on vain runsaat 50 henkilöä.

Valiokunta pitää erittäin oleellisena poliisin resurssien pitkäjänteistä suunnittelua ja sitä, että uusien opiskelijoiden määrä ja eläköityminen on tasapainossa. Eläköitymistä tulee pystyä ennakoimaan, vaikka erityisestä eroamisiästä luopuminen on vaikeuttanut eläkepoistuman arviointia. Valiokunta korostaa myös poliisin henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Näin ollen on erittäin tarpeellista, että vuonna 2015 toteutetaan henkilöstön työhyvinvoinnin mittaus ja tehdään sen pohjalta tarvittavat jatkokehittämistoimet.

Valiokunta toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Kansalaisten turvallisuuden tunteen ylläpitämiseksi on edelleen välttämätöntä, että poliisi näkyy katukuvassa. Samalla on kuitenkin selvää, että rikollinen toiminta on siirtymässä entistä enemmän mm. tietoverkkoihin ja -järjestelmiin. Kehitykseen vastaaminen vaatii poliisilta merkittävää panostusta teknisiin järjestelmiin, henkilöstöön ja sen erityisosaamiseen.

Suomen terrorismin uhka-arviot ovat myös muuttuneet mm. Syyrian tilanteen vuoksi. Poliisin tulee pystyä täyttämään nykypäivän terrorismin torjunnan ja muiden erityistilanteiden asettamat vaatimukset sekä kyetä tarvittaessa reagoimaan erilaisiin uhkatilanteisiin. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus esittää 2,7 milj. euron määrärahaa kalusto- ja varustehankintoihin, jotka parantavat poliisin operatiivista toimintakykyä erityistilanteissa. Valiokunta pitää tarpeellisena myös muita hallituksen terrorismin torjuntaan liittyviä toimia, kuten terrorismirikokseen kouluttautumisen muuttamista rangaistavaksi.

Myönteistä on myös, että esitys sisältää määrärahan, jolla suojelupoliisi voi lähettää yhdyshenkilön Turkkiin analysoimaan konfliktialueelle Suomesta matkustavien ja sieltä palaavien henkilöiden toimintaa. Matkustus Syyriaan tapahtuu pääosin Turkin kautta. Yhdyshenkilö mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen myös muiden alueella olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Oikeaan aikaan ja paikkaan osoitettavat ennaltaehkäisevät panostukset tuovat myöhemmin kustannuksiin nähden moninkertaisia säästöjä. Tämä pätee myös Suojelupoliisin kotimaassa tekemään terrorismia ja radikalisoitumista ennaltaehkäisevään työhön.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Helsingin poliisilaitoksen tilanteeseen ja pitää tärkeänä, että sille osoitettujen valtakunnallisten erityistehtävien (henkilösuojaus, valtakunnallinen liikenneturvallisuuskeskus, johtokeskus ja erityisturvayksikkö Karhu) rahoitus turvataan. Valiokunta korostaa myös poliisin liikenneturvallisuustyötä ja pitää välttämättömänä (kuten VaVM 34/2013 vp), että liikennevalvonnan resurssit pidetään vuonna 2013 asetetulla tasolla. Valvonnan tasoa tulee myös pystyä mittaamaan luotettavasti. Erityisesti raskaan liikenteen valvonnalla torjutaan samalla talousrikollisuutta ja harmaata taloutta. Oleellista on myös turvata pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan tarvittavat voimavarat.

Valiokunta toteaa, että resurssien niukentuessa on erittäin tärkeää linjata sisäisen turvallisuuden kokonaisuuteen kuuluvien viranomaisten pitkän aikavälin tavoitteet. Määrärahojen säästämiseksi viranomaisten välistä yhteistyötä ja prosessien sujuvoittamista tulee pyrkiä parantamaan. Toiminnan tuloksellisuus on kuitenkin aina varmistettava siirrettäessä tehtäviä viranomaisten välillä. Näin ollen on erittäin tarpeellista, että sisäministeriö asetti 7.11.2014 Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän. Viranomaistahoilla tulee olla realistiset mahdollisuudet täyttää niille kuuluvat tehtävät. Valiokunta korostaa lisäksi linjausten jatkuvuutta yli vaalikausien. Valiokunnan eteen on tullut useita eri työryhmien ehdotuksia, joita ei ole toteutettu, vaan samasta asiasta perustetaan muutaman vuoden kuluttua uusi työryhmä. Valiokunta painottaa, että hallintoa tulee pystyä vähentämään myös tältä osin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 734 180 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen

2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 770 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 400 000 euroa on kertaluonteista lisäystä todistajansuojeluohjelman perustamisvaiheen operatiivisiin kustannuksiin ja todistajansuojeluun otettavien henkilöiden kustannuksiin, 295 000 euroa aiheutuu vuokramenojen siirrosta momentilta 26.01.01 ja 75 000 euroa siirrosta momentilta 28.40.01.


2015 I lisätalousarvio 770 000
2015 talousarvio 734 180 000
2014 I lisätalousarvio 2 387 000
2014 talousarvio 729 035 000
2013 tilinpäätös 724 613 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 770 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 366 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomesta turvapaikkaa hakevien määrän kasvusta, mistä 375 000 euroa suojelupoliisin resurssien turvaamisesta.

Poliisin turvapaikkahakemusten käsittelyn ja hakijoiden rekisteröinnin resurssia nostetaan 50 henkilötyövuodella loppuvuoden 2015 (loka—joulukuu) ajalle. Lisäksi hankitaan lisää sormenjälkien rekisteröintiin tarvittavia laitteita.


2015 III lisätalousarvio 1 366 000
2015 I lisätalousarvio 770 000
2015 talousarvio 734 180 000
2014 tilinpäätös 731 422 000
2013 tilinpäätös 724 613 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 366 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 2 900 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 350 000
Noutokuljetukset 150 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 200 000
Valmiusryhmän käyttö 200 000
Yhteensä 3 800 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 300
Yhteensä 300

2015 talousarvio 3 800 000
2014 talousarvio 3 500 000
2013 tilinpäätös 3 731 681

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2015.

Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2016 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 19,16 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2016 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
             
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä            
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 4 000 3 000 - - - 7 000
Menot yhteensä 4 000 3 000 - - - 7 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -7 000
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 4 000
Yhteensä -3 000

2015 talousarvio 4 000 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 7 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2015.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Talousarvioesitykseen nähden on valtuuskohdassa huomioitu vuoden 2014 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvä kenttäjohtojärjestelmän hankintaan sisältyvä lisävaltuus.

Lisäksi talousarvioesitykseen nähden momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio 4 000 000
2014 III lisätalousarvio
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 7 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2015.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu hankkeen uudelleenarvioinnista.


2015 I lisätalousarvio -4 000 000
2015 talousarvio 4 000 000
2014 III lisätalousarvio
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 7 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.