|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoista, terveysvalvonnan, tartuntatautien valvonnan, rokotteiden hankinnan ja pandemiavarautumisen erityismenoista, terveyden edistämisen menoista, työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen menoista sekä UKK-instituutin valtionavustuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja terveysvalvontaa toteutetaan osin myös momenttien 33.02.03, 33.02.05, 33.03.04 ja 33.03.50 määrärahoilla. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.
Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -strategian yhtenä tavoitteena on, että elinaikainen työaika pitenee kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2011 vahvistettujen Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjausten mukaisesti työsuojelun aluehallintoviranomaiset suuntaavat toimintaansa niin, että vuoden 2010 tasoon verrattuna 1) ammattitautien määrä vähenee 10 %, 2) työpaikkatapaturmien taajuus alenee 25 % ja 3) työn aiheuttama haitallinen kuormitus työssä vähenee 20 %. Sidosryhmäyhteistyöllä ja asiantuntijaorganisaatioiden tuella pyritään siihen, että työpaikat omaksuvat turvallisuusjohtamisen keskeiset käytännöt ja hoitavat perusasiat kuntoon niin, että työolot ovat turvalliset ja terveelliset, ja että työelämän pelisääntöjä noudatetaan. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että työnantajat ja muut vastuutahot noudattavat lainsäädännön velvoitteita. Työsuojelun aluehallintoviranomaiset toteuttavat osaltaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa vuosille 2012—2015.
Palkansaajien työoloja kuvaavien tunnuslukujen kehitys
| 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 20131) | |
| Korvatut työtapaturmat | 141 400 | 116 700 | 124 000 | 130 500 | 126 500 | 123 000 |
| Korvatut työpaikkatapaturmat milj. työtuntia kohden, kaikki toimialat | 33 | 29 | 30 | 31 | 30 | 29,5 |
| — rakentaminen | 73 | 65 | 68 | 66 | 65 | 63 |
| — teollisuus | 46 | 37 | 38 | 39 | 38 | 35 |
| — kuljetus ja varastointi | 50 | 43 | 45 | 49 | 49 | 46 |
| Työpaikalla ja työliikenteessä sattuneet kuolemat | 30 | 26 | 33 | 26 | 28 | 20 |
| Työmatkakuolemat (työmatkalla, asunnosta työhön tai päinvastoin) | 18 | 11 | 18 | 21 | 20 | 12 |
| Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto |
1) Ennakkotieto
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toiminta kohdennetaan toimintaympäristöanalyysien perusteella työpaikoille, joilla valvonnan avulla voidaan saada suurimmat hyödyt työelämän pelisääntöjen noudattamisessa ja työurien pidentämisessä.
Työelämän pelisääntöjen valvonta sisältää harmaan talouden torjuntaan osallistumisen, työsuhde- ja työaikalainsäädännön valvonnan sekä ajo- ja lepoaikavalvonnan. Harmaan talouden torjunnassa työsuojelun vastuualueet valvovat erityisesti ulkomaisen työvoiman käyttöä, tilaajavastuulain, työsuhde- ja työaikalainsäädännön noudattamista sekä rakennusalalla kuvallisen, työntekijän veronumeron sisältävän tunnistekortin käyttöä.
Työurien pidentämisessä keskitytään työn aiheuttaman haitallisen kuormituksen ehkäisyyn, työtapaturmien torjuntaan, kemikaaliriskien hallinnan ja kemikaalien turvallisen käytön valvontaan työpaikoilla, kosteus- ja homeongelmien valvontaan sekä työterveyshuollon valvontaan.
Tuotteiden turvallisuuteen kohdistuvan valvonnan avulla varmistetaan koneiden, henkilösuojainten ja kemikaalien säädöstenmukaisuus.
Valvonnalla vaikutetaan turvallisuuden hallintajärjestelmiin siten, että työpaikoilla on toimivat käytännöt vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin, toimenpiteiden toteutukseen sekä tarkkailuun ja seurantaan. Hallintajärjestelmien toimivuus käytännössä todennetaan muun muassa työolomittareiden avulla. Tehokkaan tiedotuksen sekä sidosryhmäyhteistyön avulla tuetaan valvontatoimintaa.
Työsuojeluvalvontaan liittyvään asiakaskysyntään vastataan kaikilta osin sovittuja määräaikoja noudattaen. Asiakasaloitteisen toiminnan sisältö ja laatu pyritään yhtenäistämään työsuojelun vastuualueilla. Asiakasaloitteisen toiminnan seurantatiedot saadaan valvontatietojärjestelmän kautta. Sähköistä asiointia sekä valvontatoimintaa tukevaa viestintää kehitetään resurssien käytön tehostamiseksi.
Terveyttä edistetään ja kansantauteja vähennetään yhteiskuntapolitiikan eri keinoin. Ihmisten omatoimisuutta terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjinä ja edistäjinä tuetaan huolehtimalla, että ympäristö ja olosuhteet tukevat terveellisiä valintoja. Kansainvälinen toiminta vaikuttaa yhä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elämäntapoihin ja terveystottumuksiin. Terveyden edistämisen toiminnan perustana on Terveys 2015 -kansanterveysohjelma.
Terveysvalvonta (33.70.21) keskittyy erityisesti talousveden laadun valvonnan tehostamiseen, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen sekä EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH-asetus) toimeenpanoon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämisen kehittämiseen.
Tavoitteet:
Rokotteiden hankinnan ja tartuntatautien torjunnan (33.70.20 ja 33.70.22) painopisteinä ovat rokotusohjelman kehittäminen sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta, hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistanssin torjunta, HIV-infektioiden ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen ehkäiseminen, varautuminen vakaviin epidemioihin ja kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan torjuntatyön vahvistaminen.
Tavoitteet:
Terveyden edistämisen (33.70.50) tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä, vähentää elinympäristön vaaratekijöitä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämistä toteutetaan tehokkaimmin laajoin, samanaikaisin ja usean eri toimijan yhteisin toimin.
Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tukea Terveys 2015 -kansanterveysohjelman ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa.
Tavoitteet:
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen (33.70.51) määrärahaa käytetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Työterveyslaitos käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille.
Tavoitteet:
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tunnusluvut 2012—2015
| 2012 toteutunut | 2013 toteutunut | 2014 arvio | 2015 arvio |
|
| Terveysvalvonta | ||||
| Vesivälitteiset epidemiat | ||||
| — epidemioiden lukumäärä | 2 | 4 | 5 | 4 |
| — sairastuneet henkilöt | 530 | 220 | 200 | 100 |
| Tartuntatautien torjunta ja rokotteiden hankinta | ||||
| Influenssarokotusten kattavuus yli 65-vuotiailla, % | 38 | 40 | 40 | 40 |
| Hinkuyskätapaukset, lkm | 541 | 192 | 300 | 300 |
| Kampylobakteerilöydökset, lkm | 4 273 | 4 068 | 4 200 | 4 200 |
| Epidemioiden epäilyilmoitukset | 80 | 73 | 80 | 80 |
| Tuberkuloositapaukset, lkm | 276 | 269 | 270 | 270 |
| MRSA/resistentti stafylokokkilöydökset, lkm | 1 284 | 1 289 | 1 300 | 1 300 |
| HIV ilmoitetut tapaukset, lkm | 155 | 156 | 160 | 160 |
| Hepatiitti C-virustartunnat, lkm | 1 164 | 1 174 | 1 200 | 1 200 |
| Hepatiitti B-virustartunnat, lkm | 19 | 18 | 20 | 20 |
| Tippuritartunnat, lkm | 314 | 268 | 280 | 280 |
| Kuppatartunnat, lkm | 206 | 157 | 160 | 160 |
| Klamydiatartunnat, lkm | 13 255 | 13 216 | 13 200 | 13 200 |
| Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus | ||||
| Työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen lukumäärä | 48 | 44 | 45 | 45 |
Terveyden edistämisen määrärahan jakautuminen painopistealueisiin, euroa/vuosi
| 2012 toteutunut | 2013 toteutunut | 2014 arvio | 2015 arvio |
|
| Painopistealueet | ||||
| Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy ja vähentäminen | 1 145 000 | 900 000 | 360 000 | 370 000 |
| Toimintakyvyn edistäminen ja liikunnan lisääminen | 820 000 | 530 000 | 300 000 | 300 000 |
| Terveellisen ravitsemuksen edistäminen | 550 000 | 650 000 | 340 000 | 315 000 |
| Mielenterveyden edistäminen ja väkivallan ehkäiseminen | 530 000 | 670 000 | 400 000 | 350 000 |
| Seksuaaliterveyden edistäminen | 175 000 | 275 000 | 275 000 | 280 000 |
| Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukeminen sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäiseminen | 320 000 | 120 000 | 420 000 | 400 000 |
| Terveyden edistämisen rakenteiden, laadun, menetelmien ja yhteistyön kehittäminen | 1 560 000 | 635 000 | 1 035 000 | 915 000 |
| Yhteensä | 5 100 000 | 3 780 000 | 3 130 000 | 2 930 000 |
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 439 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 ja 20 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti työsuojelun aluehallintoviranomaisille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja työsuojelun aluehallintoviranomaisten välisissä tulossopimuksissa.
Viranomaisvalvonnan vaikuttavuutta parannetaan kohdentamalla valvontaa ja varmistamalla tasalaatuinen valvonta yhteneväisillä valvontakäytännöillä. Voimavarojen suuntaamista ja käyttöä toiminnan painoalueille seurataan. Toimintojen tuottavuuden parantamiseksi toimintatapoja tehostetaan.
Tarkastustoiminnalle asetetaan seuraavat määrätavoitteet:
Vuonna 2013 suoritettiin 25 600, vuonna 2014 arvioidaan suoritettavan 28 000 ja vuonna 2015 30 000 tarkastusta.
Työsuojelun aluehallinnon kokonaiskustannukset (1 000 €) ja henkilötyövuodet
| Tulosalue | 2013 toteutunut | %-osuus | htv | 2014 tavoite | %-osuus | htv | 2015 tavoite | %-osuus | htv |
| Viranomaisaloitteinen toiminta | 19 310 | 69 | 311 | 18 096 | 65 | 297 | 17 646 | 64 | 298 |
| Asiakasaloitteinen toiminta | 4 757 | 17 | 77 | 5 568 | 20 | 91 | 5 539 | 20 | 92 |
| Hallinto- ja tukitoiminnot | 3 918 | 14 | 63 | 4 176 | 15 | 69 | 4 254 | 16 | 69 |
| Yhteensä | 27 985 | 100 | 451 | 27 840 | 100 | 457 | 27 439 | 100 | 459 |
Työsuojelun aluehallintoviranomaiset suunnittelevat resurssien käytön ja suuntaavat ne tehokkaasti toiminnan vaikuttavuuden huomioiden.
Yhteiset valtakunnalliset tehtävät mukaan lukien työsuojelun vastuualueiden tukipalveluyksikön tehtävät on tasattu ja organisoitu työsuojelun vastuualueiden kesken niin, että ne tukevat tehokkaasti valvontatoimintaa. Työsuojelun vastuualueilla on käytössä yhteinen valtakunnallinen puhelinneuvonta.
Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että julkisoikeudellisten suoritteiden maksut vastaavat kokonaiskustannuksia ja suoritteet ovat tarkoituksenmukaista laatutasoa. Liiketaloudellisen suoritetuotannon tavoitteena on kokonaiskannattavuus.
Työsuojelun aluehallintoviranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Erityisesti aluetasolla tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen asiantuntemusta käytetään joustavasti työsuojelun aluehallintoviranomaisten valvontatoiminnan tukena.
Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toiminnan suunnittelun ja kohdentamisen menetelmiä kehitetään ja niiden toimivuutta seurataan. Toiminnan laatua ja tuottavuutta parannetaan, valvontamenetelmiä kehitetään ja toiminnan eri osa-alueiden arviointia jatketaan.
Työsuojelun vastuualueilla varmistetaan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen. Työsuojelun vastuualueilla on käytössä uudistettu koulutusjärjestelmä. Henkilöstön osaamisen kehittämistä ja ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan ja työhyvinvoinnista huolehditaan.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2013 toteutuma | 2014 varsinainen talousarvio | 2015 esitys |
|
| Bruttomenot | 28 152 | 27 970 | 27 569 |
| Bruttotulot | 167 | 130 | 130 |
| Nettomenot | 27 985 | 27 840 | 27 439 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 564 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 185 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tuottavuustoimet | -450 |
| Valtimo -hankkeen rahoituksen vähennys | -100 |
| Palkkaliukumasäästö | -57 |
| Palkkausten tarkistukset | 206 |
| Yhteensä | -401 |
| 2015 talousarvio | 27 439 000 |
| 2014 talousarvio | 27 840 000 |
| 2013 tilinpäätös | 27 606 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 449 000 euroa.
Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 10 000 euroa talousarvioesityksen 27 439 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2015 talousarvio | 27 449 000 |
| 2014 talousarvio | 27 840 000 |
| 2013 tilinpäätös | 27 606 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 449 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 15 ja 20 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 11 790 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi.
Selvitysosa: Rokotusohjelman toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä 11 790 000 euroa. Summa on arvioitu tulevien tilausten mukaan. Määrärahaan sisältyy pandemiarokotteen vuosivarausmaksu 2 500 000 euroa. Rokotteiden välitystoimintaan ja muuhun rokotteiden hankintaan, huoltoon ja välitykseen on arvioitu käytettävän 211 000 euroa.
Rokotteiden välitystoiminnan aiheuttamat muut menot on merkitty momentille 33.03.04. Tulot rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| B-hepatiittirokote opiskelijoille | 900 |
| Kertaluonteinen säästö | -9 000 |
| Sopeutustoimi; kertaluonteinen leikkaus | -3 000 |
| Yhteensä | -11 100 |
| 2015 talousarvio | 11 790 000 |
| 2014 talousarvio | 22 890 000 |
| 2013 tilinpäätös | 24 390 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 11 790 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi.
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 930 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (744/1989), säteilylain (592/1991) ja kosmetiikkalain (22/2005) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
| 2015 talousarvio | 930 000 |
| 2014 talousarvio | 930 000 |
| 2013 tilinpäätös | 930 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)
Momentille myönnetään 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (744/1989), säteilylain (592/1991) ja kosmetiikkalain (22/2005) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Vähennys 80 000 euroa talousarvioesityksen 930 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 33.01.01.
Talousarvioesityksen momentin päätösosassa todetaan, että määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. Momentilta on maksettu yhden henkilön palkkausmenot, jotka siirretään maksettaviksi jatkossa momentilta 33.01.01. Kyseessä oleva tehtävä hoidetaan pysyväisluonteisesti ministeriössä, joten hallinnollisesti on tarkoituksenmukaista siirtää erillinen palkkausmääräraha 80 000 euroa osaksi sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoja.
| 2015 talousarvio | 850 000 |
| 2014 talousarvio | 930 000 |
| 2013 tilinpäätös | 930 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (744/1989), säteilylain (592/1991) ja kosmetiikkalain (22/2005) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 660 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
| 2015 talousarvio | 660 000 |
| 2014 talousarvio | 660 000 |
| 2013 tilinpäätös | 660 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 660 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 2 930 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sopeutustoimi | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2015 talousarvio | 2 930 000 |
| 2014 talousarvio | 3 130 000 |
| 2013 tilinpäätös | 3 780 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 2 930 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 1 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa: Työterveyslaitokselle maksetaan valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos voi maksaa korvausta yliopistoille, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työterveyshuoltolain tarkoittamille palvelujen tuottajille (työnantajan ylläpitämät terveysasemat). Lisäksi Työterveyslaitos voi käyttää määrärahaa itse antamansa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin.
Tavoitteena on turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin kohdennetut voimavarat ovat lisänneet tutkintojen lukumäärää selvästi jo vuodesta 2005 lähtien. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sisältöä on kyetty kehittämään.
Määrärahan mitoitus perustuu siihen, että tutkintokohtaisen korvauksen suuruus on 64 700 euroa ja että vuonna 2015 suoritetaan 29 tutkintoa. Vuonna 2013 tutkintoja suoritettiin 44 ja vuonna 2014 arvioidaan suoritettavan 45 tutkintoa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Sektoritutkimussäästö (HO) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2015 talousarvio | 1 900 000 |
| 2014 talousarvio | 2 900 000 |
| 2013 tilinpäätös | 2 900 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 1 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 1 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön toimintaan 1284/2010, 2 §).
Selvitysosa: Avustus on tarkoitettu UKK-instituutin toimintaan, jonka tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhoidon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus.
| 2015 talousarvio | 1 072 000 |
| 2014 talousarvio | 1 072 000 |
| 2013 tilinpäätös | 972 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 1 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön toimintaan 1284/2010, 2 §).
Laajennettu haku
Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
Numerotaulu