Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

30. SairausvakuutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2012—2015

  2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
         
Päivärahat        
Sairauspäivärahan saajat 322 227 308 391 306 000 307 000
Vanhempainpäivärahan saajat 162 305 160 164 161 000 162 200
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) 54,78 56,62 58,14 59,40
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) 60,67 62,70 65,13 66,83
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv) 22,96 23,77 23,92 24,02
         
Lääkkeet        
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) 30 300 29 600 29 900 27 300
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%) 42,0 42,01) 35,4 35,0
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) 700,92 670,00 610,00 612,62
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt 129 031 143 642 177 542 165 000
Sairaanhoitokorvaukset        
Vuonna 2013 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 21,7 %, hammaslääkärinpalkkioista 32,1 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 22,0 % sekä matkojen osalta 88,4 %.        

1) 1.2.2013 alkaen.

28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkakuluihin sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaan palveluvalikoimaneuvoston sihteeristöön.

Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään potilasdirektiivin (2011/24/EU) asettamat edellytykset. Kansaneläkelaitokseen on sijoitettu potilasdirektiivin 6 artiklan edellyttämä kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on koota, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ja siitä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Suomessa ja muissa EU-valtioissa. Tietosisältöjä yhteyspisteen pääasiallisena informaatiokanavana toimivaan tietoportaaliin tuottavat useat kansalliset viranomaiset ja viranomaistehtäviä hoitavat muut toimijat.

Potilasdirektiivin toimeenpanon edellyttämä palveluvalikoimaneuvosto perustettiin vuonna 2014. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla annetun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa eli kuuluu kyseisen valtion terveydenhuoltojärjestelmään. Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei ole aikaisemmin yksityiskohtaisesti määritelty. Palveluvalikoiman määrittelyä varten perustetun neuvoston tehtävänä on antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta, määritellä palveluvalikoiman soveltamisperiaatteita ja päivittää niitä säännöllisesti. Neuvosto myös määrittää hoitoja ja potilasryhmiä, joiden osalta palveluvalikoimaan on tehtävä tarkempia määrittelyjä ja tekee näitä määrittelyjä. Neuvosto arvioi ja ilmaisee, mitkä ovat vaikuttamattomat ja kustannusvaikutuksiltaan heikot hoidot, jotka eivät kuulu palveluvalikoimaan. Neuvosto myös arvioi, ovatko uudet terveydenhuollon menetelmät yleisesti käyttöön hyväksyttäviä ja siten palveluvalikoimaan kuuluvia. Neuvosto voi myös määrittää, että jokin aiemmin kansalliseen palveluvalikoimaan kuulunut hoitomuoto tai -menetelmä ei sisälly palveluvalikoimaan, kun sen käytölle ei enää ole perusteita.

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 1 272 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 1 272 000
2013 tilinpäätös 267 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkakuluihin sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaan palveluvalikoimaneuvoston sihteeristöön.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 245 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 72 900 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 9 200 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.

Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.

Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 0,1 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvarainen kuntoutus jakaantuu yksilökohtaiseen kuntoutukseen, yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Vuonna 2015 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuina kaikilta vakuutetuilta peritään 1,33 % tuloista paitsi eläke- ja etuustulojen osalta kuitenkin 1,50 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi palkansaajilta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,77 %, yrittäjiltä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,9 % ja työnantajilta sairausvakuutusmaksua 2,07 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että valtion osuutta sairaanhoitovakuutuksen menoista alennetaan 51 800 000 eurolla vuonna 2015. Samassa yhteydessä sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n väliaikaista muuttamista jatketaan siten, että sairausvakuutuskorvausten maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan edelleen 30.4.2015 jälkeen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 70 000 euroa. Lisäksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja alennetaan 14 300 000 euroa hallituksen säästöpäätöksen toteuttamiseksi.

Liittyen vuosien 2013—2015 sairaanhoitovakuutuksen menoihin kohdistettuihin säästöihin ja säästöjen kohdentamisesta valtiolle hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta on vuoden 2015 alusta lukien 44,9 % ja vakuutettujen rahoitusosuus 55,1 %. Rahoitusmuutoksella alennetaan valtion menoja 228 000 000 euroa. Vuoden 2014 loppuun voimassa olevalla väliaikaisella rahoitusosuuksien muutoksella valtion osuutta on alennettu 153 000 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta siten, että osakuntoutusraha mahdollistetaan Kelan kuntoutuksessa 1.10.2015 lukien. Esityksen vaikutus määrärahan mitoitukseen on vähäinen.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jonka mukaan Suomessa asuvien, mutta toisen jäsenmaan kustannusvastuulla olevien eläkkeensaajien osalta siirryttäisiin kiinteämääräisten kustannusten laskuttamisesta todellisten kustannusten laskuttamiseen. Tällöin myös kunnat saisivat valtiolta korvauksen antamastaan sairaanhoidosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 700 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2015 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

   
Menot  
Työtulovakuutus  
Sairauspäivärahat 880
Vanhempainpäivärahat 1 146
Mata-päivärahat 6
Kuntoutusrahat 94
Työterveyshuolto 339
Toimintakulut 74
Yrittäjien lisäpäivät 7
Rahaston 8 % osuus 4
Yhteensä 2 550
   
Sairaanhoitovakuutus  
Lääkekorvaukset 1 355
Matkat 307
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 56
Lääkäripalkkiot 75
Hammaslääkärinpalkkiot 97
Muut sairaanhoitokorvaukset 95
Kuntoutuspalvelut 327
Toimintakulut 135
Rahaston 8 % osuus 3
Yhteensä 2 450
Menot yhteensä 5 000
   
Tulot  
Työtulovakuutuksen tuotot  
Vakuutettujen maksut 664
Työnantajamaksut 1 682
Yrittäjien lisäpäivät 7
Valtion rahoitusosuus 139
Vuoden 2013 yli-/alijäämä 54
Yhteensä 2 546
   
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot  
Palkansaajien ja yrittäjien maksut 883
Etuudensaajien maksut 397
Valtion rahoitusosuus 1 107
Vuoden 2013 yli-/alijäämä 52
Yhteensä 2 439
Tulot yhteensä 4 985
   
Valtion osuudet yhteensä 1 245
Työtulovakuutus  
Vanhempainrahat 1
Vähimmäispäivärahat 135
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta 3
Sairaanhoitovakuutus  
Osuus sairaanhoidosta 995
Osuus toimintamenoista 64
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 47

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kokeiluhanke päättyi 31.7.2014 -200
Hammashoidon keskitetyn päivystyksen aiheuttama lisäys matkakuluissa 25
Kelan toimintamenosäästö -1 800
KEL-indeksin osittainen jäädytys -200
Sairausvakuutuslain väliaikaisen muuttamisen jatkaminen 70
Säästöpäätökset -66 100
Tarvearvion muutos 24 305
Toisen jäsenmaan kustannusvastuulla olevien eläkkeensaajien kustannusten laskuttaminen todellisten kustannusten perusteella 700
Yhteensä -43 200

2015 talousarvio 1 245 000 000
2014 talousarvio 1 288 200 000
2013 tilinpäätös 1 208 133 512

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 1 225 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 20 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 245 000 000 euroon nähden aiheutuu tarvearvion muutoksesta.


2015 talousarvio 1 225 000 000
2014 III lisätalousarvio -20 000 000
2014 talousarvio 1 288 200 000
2013 tilinpäätös 1 208 133 512

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 225 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 72 900 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 9 200 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.