Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 090 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 265 km vuoden 2013 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 14,9 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,1 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvoa ei ole tarkkaan laskettu, mutta sen arvioidaan olevan yli 50 mrd. euroa.

Liikenneverkon tasearvo (milj. euroa)

  v. 2013 v. 2014 (arvio) v. 2015 (arvio)
       
Tiet 14 863 14 910 14 980
Radat 4 089 4 370 4 650
Vesiväylät 196 196 196
Yhteensä 19 148 19 476 19 826

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien ns. korjausvelka on yhteensä noin 2,3 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Kun käyttökelpoinen infra voi aina sisältää myös huonokuntoisia osia, todellinen korjaustarve on suuruusluokkaa 1 000 milj. euroa, joka edellyttäisi vuosittaista n. 100 milj. euron lisärahoitusta. Osa huonokuntoisista rakenteista vaikuttaa suoraan tämän päivän liikenteeseen ja osa välillisesti pidemmällä aikavälillä.

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 973 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 548 milj. euroa ml. jäänmurtajan hankinta ja maa-alueiden hankinta.

Vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta: vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe, vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius, Riihimäen kolmioraide, Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe, Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys ja Savonlinnan syväväylän siirtäminen. Perusväylänpidossa jatketaan vuonna 2014 aloitettuja hankeohjelmia: pääratojen routa- ja pehmeikkökorjaukset, raskaan liikenteen massat ja mitat, raakapuuterminaalit ja maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Lisäksi jatketaan vuonna 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2015 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita ja hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2013
toteutuma
2014
tavoite/
ennuste
2015
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,4 .. 3,3
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,9 .. 3,8
Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenneviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,4 3,5 3,6
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. 6,7 4,0 4,0
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. 1,1 1,5 1,5
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h 3,7 3,5 3,5
Väylien kunto      
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät, km, enintään 360 340 320
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, (keskeinen/muu tieverkko) enintään 850/4 150 800/5 000 850/6 100
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään 795 800 860
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään 49/237 50/300 50/350
Liikenneturvallisuus ja ympäristö      
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl 18 23 15
Väylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi 3 300 985 450
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon toimin, km 10,7 5,7 5,0
       
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 0,9 1 1
Kokonaistuottavuuden kasvu, % 5,4 0,2 0,2

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)1)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Toimintamenot (01) 83,5 86,1 81,1
— Tulot toiminnasta 1,2 2,0 1,2
— Toimintamenot 84,7 88,1 82,3
— Hallinto 79,2 82,1 76,2
— T&K 5,5 6,0 6,0
Perusväylänpito (20) 978,6 990,5 907,2
Tulot 94,7 73,5 65,5
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 31,7 18,3 10,6
— Ratamaksu 43,8 44,3 43,8
— Muut tulot 19,2 10,9 11,1
Menot 1 073,3 1 064,0 972,7
Päivittäinen kunnossapito 372,5 394,0 382,1
— Hoito 321,7 334,0 317,8
— Käyttö 50,8 60,0 64,3
Ylläpito 411,9 372,4 335,6
— Korjaus 68,0 79,0 57,5
— Elinkaaren hallinta 329,7 276,4 263,1
— Omaisuuden hallinta 14,2 17,0 15,0
Parantaminen 113,4 116,0 74,0
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 83,9 75,0 46,5
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 9,5 23,0 16,0
— Suunnittelu 20,0 18,0 11,5
Liikenteen palvelut 175,5 181,6 181,0
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 67,4 74,6 79,3
— Jäänmurto 53,7 50,0 49,0
— Maantielauttaliikenne 49,8 50,0 48,2
— Merikartoitus 4,6 7,0 4,5
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 589,7 568,6 548,3
Jäänmurtajan hankinta (70) 27,0 46,0 55,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 25,6 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 369,3 393,6 338,5
Eräät väylähankkeet (78) 120,8 25,0 22,0
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 47,0 69,0 97,8
Nettomenot yhteensä 1 651,8 1 645,2 1 536,5
       
Bruttomenot yhteensä 1 747,7 1 720,7 1 603,2

1) Perusväylänpidon tuoteryhmittelyä on muutettu vuodesta 2014 alkaen.

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2013
toteutuma
2014
arvio
muutos 2015
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 94 617 95 000 0,4 % 96 000 1,1 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 18,2 18,4 1,1 % 18,5 0,5 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 81 926 82 745 1,0 % 42 628 -48,5 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 578 500 -68,3 % 500 0,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 91 444 84 318 -7,8 % 90 318 7,1 %
Kustannusvastaavuus 91,3 % 98,7 % 7,4 %-yks. 47,8 % -50,9 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 060 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 84 696 88 154 82 260
Bruttotulot 1 207 2 000 1 200
Nettomenot 83 489 86 154 81 060
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 156    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 23 022    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -3 162
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -300
Palkkaliukumasäästö -113
Palkkausten tarkistukset 266
Toimintamenojen lisäsäästö -958
Toimintamenojen tuottavuussäästö -413
Vuokramenojen indeksikorotus 61
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -115
Tasomuutos -360
Yhteensä -5 094

2015 talousarvio 81 060 000
2014 talousarvio 86 154 000
2013 tilinpäätös 86 355 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 080 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 20 000 euroa talousarvioesityksen 81 060 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio 81 080 000
2014 talousarvio 86 154 000
2013 tilinpäätös 86 355 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 907 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan

1) viiden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia perinteisten jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 milj. euroa

2) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 43,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,45 milj. euroa rataveroa.

Liikennevirastolla on jäänmurtopalveluja koskeva monivuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy:n kanssa. Sopimus koskee ns. perinteisiä jäänmurtajia. Nykyinen sopimus päättyy 31.10.2015. Liikennevirasto ottaa käyttöön sopimukseen liittyvät molemmat viiden vuoden mittaiset optiot. Kustannukset viiden vuoden sopimuskaudelta ovat enintään 135 milj. euroa. Polttoainekustannukset maksettaisiin todellisen käytön mukaisesti eri sopimuksella. Sopimuksen perusmaksu talvelta 2015—2016 on noin 26 milj. euroa ja arvio polttoainekustannuksista on 7,5 milj. euroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö ja ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikenteen palvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 382 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (318 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Käyttömenot (64 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista. Rahoitustaso laskee hieman (3 %) vuoden 2014 tasolta.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden käytön ja keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (58 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (258 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa) ja perusväylänpidon tarvitsemien järjestelmien ylläpito. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (15 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä ja uusitaan perustietojärjestelmiä. Rahoitustaso alenee 42 milj. euroa (11 %).

Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (47 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (7 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa) sekä maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (16 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista, ml. v. 2013 aloitettu liikenteen ohjausjärjestelmien uudistaminen (8 milj. euroa). Suunnittelu (12 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä. Rahoitustaso alenee 39 milj. euroa (35 %).

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (79 milj. euroa), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (48 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 480 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 47,8 % vuonna 2015. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot. Rahoitustaso säilyy vuoden 2014 tasolla.

Toiminnalliset tulostavoitteet koskevat palvelukykyä ja laatua, matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta, väylien kuntoa, liikenneturvallisuutta, ympäristön tilaa sekä tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Palvelukykyä ja laatua mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi ja tavoitteena on, että tyytyväisyys säilyy vähintään tyydyttävällä tasolla, tosin tyytyväisyys voi laskea tiestön kunnon heikentyessä. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että keskeisen väylästön kunto pysyy pääosin ennallaan. Muun kuin keskeisen päällystetyn tieverkon ja sorateiden kunto heikkenevät merkittävästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä ja radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät, erityisesti vähäliikenteisellä rataverkolla. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla. Väylänpidon toiminnan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta parannetaan.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

  2013 toteutuma 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 584 24 560 578 16 562 521 11 510
Radanpito 392 60 333 393 56 337 364 53 311
Vesiväylänpito 89 3 86 93 1 92 87 1 86
Yhteensä 1 065 87 978 1 064 74 990 972 65 907

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvua ja työllisyyttä tukevat toimenpiteet 30 000
Mobilian rakentamisavutus (siirto momentille 31.01.40) -350
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77) 7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77) 8 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -360
Säästöpäätös -100 000
Uudelleenkohdentaminen 30 000
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -35
Tasomuutos -62 580
Yhteensä -83 325

2015 talousarvio 907 159 000
2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 917 159 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 907 159 000 euroon nähden on kertaluonteinen ja aiheutuu lisäpanostuksen kohdistamisesta seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Lisäyksellä on tarkoitus pienentää syntynyttä korjausvelkaa.


2015 talousarvio 917 159 000
2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin nettomäärärahaksi ehdotetaan 917 milj. euroa, joka on noin 73 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Kevään kehyspäätöksen mukainen määrärahataso oli vielä matalampi, mutta syksyn budjettiriihessä momentille lisättiin 30 milj. euroa ja täydentävässä talousarvioesityksessä vielä 10 milj. euroa, joka on tarkoitus kohdentaa seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen, ja näin hillitsemään syntyneen korjausvelan kasvua.

Perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään liian niukka väylänpidon tarpeisiin ja kustannustason nousuun nähden, mistä johtuen korjaustarve on vähitellen kasvanut varsin suureksi. Talousarvioesityksen mukaan maanteiden, rautateiden ja vesiväylien ns. korjausvelka on yhteensä noin 2,3 mrd. euroa. Välttämätön korjaustarve on noin 1 mrd. euroa, joka edellyttää noin 100 milj. euron lisärahoitusta seuraavien 10 vuoden aikana.

Talousarvioesityksen mukaan keskeisen väylästön kunto pysyy pääosin ennallaan. Muun väyläverkon kunto heikkenee sen sijaan selvästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Erityisiä ongelmia ovat erittäin vähäliikenteiset tiet ja radat sekä ratapihat, joiden kunnon säilyttämiseen rahoitus ei riitä. Etenkin teiden kunto on heikentynyt jo niin laajalla osalla verkkoa, ettei niiden kattava kunnostaminen ole nopealla aikataululla mahdollista.

Määrärahojen niukkuuden vuoksi myös alueelliset, pienehköt rakennuskohteet jäävät suurelta osin toteuttamatta, vaikka niillä voitaisiin parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta ja myös joukkoliikenteen sujuvuutta. Tarve kevyen liikenteen väylien rakentamiseen on suuri, sillä ne parantavat liikenneturvallisuuden ohella myös kansalaisten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.

Valiokunta pitää myönteisenä, että perusväylänpidossa kuitenkin jatketaan vuonna 2014 aloitettuja hankeohjelmia, joita ovat pääratojen routa- ja pehmeikkökorjaukset ja raskaan liikenteen massat ja mitat sekä raakapuuterminaalit. Näiden lisäksi jatketaan vuonna 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että suurimmalla kaupunkiseudulla jatkuu maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimusmenettely, johon liittyviä liikennehankkeita valtio on varautunut rahoittamaan 30 milj. eurolla vuosina 2014 ja 2015. On myös merkittävää, että 25.8.2014 tehdyllä valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välisellä sopimuksella kunnat sitoutettiin lisäämään asuntorakentamistaan liikennehankkeiden vastapainoksi. Valiokunta katsoo, että MAL/MALPE-sopimukset ovat hyvä keino edistää alueiden pitkäjänteistä ja tehokasta liikennesuunnittelua ja asuntorakentamista, ja pitää perusteltuna laajentaa menettelyä myös mm. Lahden kaltaisille suurille kaupunkiseuduille.

Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistuksen vaatimiin teiden ja siltojen parannuksiin on osoitettu kaikkiaan 55 milj. euroa, josta ensi vuonna on käytettävissä 10 milj. euroa. Kuten valiokunta on aiemminkin todennut, määräraha ei anna mahdollisuutta riittävien korjausten tekemiseen, jolloin uudistukseen liittyvät hyödyt jäävät osin saavuttamatta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto määrittelevät tiiviissä yhteistyössä yhdessä elinkeinoelämän ja kuntien kanssa ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että asetuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia seurataan ja että asetuksen toimeenpano ei heikennä muuta tienpitoa.

Elinkeinoelämän kuljetuksia ja liikenneturvallisuutta parantavat pienehköt hankkeet

Valiokunta kiinnittää huomiota eräisiin teollisuuden käyttämiin kuljetusreitteihin, joiden kunto ei enää vastaa liikennemäärien kasvua ja joiden parantaminen on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää. Näiden kohteiden pienehköillä parannustoimilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Vt 23 Varkaus—Karvio-osuus on osa aina Viinijärvelle ulottuvaa tieosuutta, joka toimii pääväylänä Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksille sekä Varkauden seudun puunjalostustehtaiden puuhuollolle ja muille tehtaita palveleville kuljetuksille. Tie on mutkainen, mäkinen ja kapea, mistä johtuen liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus ovat heikentyneet. Tilanne on pahenemassa, sillä metsäteollisuuden kuljetukset Varkauteen kasvavat tehtaiden prosessimuutosten vuoksi, minkä lisäksi Leppävirralle perustetaan Itä-Suomen jätteenpolttolaitos. Kiireellisintä on mm. ohituskaistaparin ja liittymäjärjestelyjen toteuttaminen välillä Varkaus—Karvio.

Valtatie 3 on Helsingin ja Vaasan välinen valtatiereitti, joka on Tampereen ja Vaasan välillä pääosin kaksikaistaista. Tien parantaminen on viivästynyt erityisesti osuudella Ylöjärvi—Parkano, jossa on mm. tien mäkisyyden vuoksi vain vähän turvallisia ohituspaikkoja. Kiireellisimpiä korjausta vaativia kohtia on Kyröskoskella (Osara—Kyröskoski) ja Parkanossa (Alaskylä—Parkano), jossa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta voidaan edistää ohituskaistoilla sekä risteys- ja turvallisuusjärjestelyillä. Myös yksityisistä teistä johtuvia vaarallisia liittymiä on tarpeen vähentää.

Liikennepoliittisen selonteon hankkeista käynnistämättä on vain rataosuuden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-sähköistyshanke. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 31.10.77 kohdalla todettuun ja kiirehtii hankkeen käynnistämistä. Hankkeen liikkeellelähdön vauhdittamiseksi on perusteltua kunnostaa jo tässä vaiheessa Ylivieskan ratapihaa, joka tulee toimimaan solmukohtana Ylivieska—Kokkola-kaksoisraiteelle sekä pohjoiseen ja itään kulkevalle tavaraliikenteelle. Aseman tulee mm. soveltua myös pitkille tavarajunille.

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 3 milj. euroa Pietarsaaren satamatien kunnostamiseen. Saadun selvityksen mukaan hankkeen loppuunsaattaminen edellyttää vielä 0,9 milj. euron lisärahoituksen.

Valiokunta lisää momentille 15 700 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 7 000 000 euroa tieosuuden vt 23 Varkaus—Viinijärvi parantamiseen
  • — 3 300 000 euroa valtatien 3 parantamiseen Parkanossa
  • — 3 000 000 euroa valtatien 3 parantamiseen Kyröskoskella
  • — 1 500 000 euroa Ylivieskan ratapihan kunnostamiseen sekä
  • — 900 000 euroa Pietarsaaren satamatietä koskevan parannustyön loppuun saattamiseen.
Parlamentaarinen työryhmä

Valiokunta pitää myönteisenä, että liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Suomen matalaa rahoitustasoa kuvaa mm. se, että kuljetussuoritteeseen nähden Ruotsin perusväylänpidon rahoitus on n. 30 prosenttia Suomea suurempi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työryhmän ehdotukset ja linjaukset etenevät ja että jatkuvasti kasvanutta korjausvelkaa ryhdytään vähentämään.

Maantielauttaliikenne

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 31.30.64 kohdalla todettuun ja lisää momentille 50 000 euroa maantielauttojen yöliikenteen parantamiseen.

Vesiväylät

Liikennevirastolla on hallinnassaan vesiväyliä yhteensä 16 250 km, joista rannikkoväyliä 8 250 km ja sisävesiväyliä 8 000 km. Rahoituksesta käytetään noin 75 prosenttia kauppamerenkulun väyliin. Alhainen rahoitustaso vaikeuttaa väylästön ja kanavien pitkäjänteistä kunnossapitoa ja kehittämistä, kun pääosa ylläpitoon käytettävissä olevasta rahoituksesta menee akuutteihin korjauksiin.

Valiokunta painottaa sisävesiväylien tehokkaampaa käyttöä, sillä niitä voitaisiin hyödyntää selvästi nykyistä enemmän mm. metsäteollisuuden ja energiatuotannon vaatimissa kuljetuksissa. Myös matkailu voisi hyödyntää aiempaa enemmän sisävesiväyläverkoston mahdollisuuksia. Esim. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä alueen matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee yhdessä selvittää kanavahankkeen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 932 909 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan

1) viiden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia perinteisten jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 milj. euroa

2) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 7 793 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 3 000 000 euroa aiheutuu Hanko—Hyvinkää -radan kunnostamisesta, mm. tasoristeysten poistamisesta ja muista turvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä, 1 293 000 euroa Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantaminen -hankkeesta ja 3 500 000 euroa korjausvelan aiheuttamasta lisäpanostuksesta perusväylänpidon parantamiseen.


2015 I lisätalousarvio 7 793 000
2015 talousarvio 932 909 000
2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 7 793 000 euroa.

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 88 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2013 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 412 milj. euroa. Vuonna 2014 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 301 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 90,2 milj. euroa. Vuonna 2015 tarvittavasta määrärahasta puuttuva osa rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, jotka ovat jääneet käyttämättä.

Länsimetron rakentamisen avustamisesta on valtiolle kertynyt menoja vuosina 2011—2014 yhteensä 127,7 milj. euroa. Vuoden 2014 kustannustasossa avustusta ennakoidaan maksettavan vielä vuosina 2015—2016 yhteensä 110,7 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
       
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 88 713 20 400 109 113

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeen etenemisestä aiheutuvat määrärahatarpeet 32 969
Yhteensä 32 969

2015 talousarvio 88 713 000
2014 talousarvio 55 744 000
2013 tilinpäätös 24 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä.

Valtuus

Länsimetron rakentamisen avustamiseen välillä Matinkylä—Kivenlahti saa sitoutua niin, että avustuserien maanrakennuskustannusindeksillä kutakin maksuhetkeä edeltävän vuoden indeksin vuosikeskiarvosta vuoden 2013 marraskuun (MAKU-indeksi 136,7) arvoon muunnettu yhteismäärä saa olla enintään 240 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia länsimetron jatkon rakentamisen kustannuksista.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen

Länsimetron rakentamista jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen asti. Yhteysväli on seitsemän kilometriä pitkä, kokonaan maan alla kaksoistunnelissa kulkeva metrorata. Sen asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Hankkeen hyödyt liittyvät liikennejärjestelmätason vaikutuksiin luomalla erityisesti edellytyksiä kaupunkirakenteen tiivistämiselle ja tehokkaalle joukkoliikenteen käytölle. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin kolmanneksen nykyistä enemmän eli 90 000 asukasta ja sijaitsevan noin 16 000 työpaikkaa, joista uusia on 6 000. Hankkeen liikenteellinen H/K-suhde on 0,7. Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.

Hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin 801 milj. euroa vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin mukaan (136,7). Elokuun indeksin (137,9) mukaan rakentamiskustannukset ovat 808,6 milj. euroa. Hanke sisältää asemat, metrotunnelin, ajotunnelit, liityntäpysäköinnin 1 600 autolle, asemien liityntäliikenteen järjestelyt, uuden metrovarikon Sammalvuoreen Espoonlahden pohjoispuolelle, suunnittelutehtävät sekä rakennuttamisen. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista kuitenkin enintään 240 milj. euroa (MAKU-indeksin 136,7 hintatasossa). Luvut ovat ilman arvonlisäveroa, avustukset maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.

Hankkeen toteuttaa Espoon kaupungin päätöksen mukaisesti Länsimetro Oy. Valtio maksaa avustuksen Espoon kaupungille, joka edelleen suorittaa avustuksen Länsimetro Oy:lle. Rakentaminen käynnistetään Espoon kaupungin järjestämällä rahoituksella. Espoon kaupunki myös takaa yhtiön ottaman lainan. Espoon kaupunki antaa yhtiölle 30 prosentin suuruisen avustuksen valtion puolesta niihin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen valtion rahasuoritusta. Indeksikorjattuna elokuun MAKU-indeksin mukaan (137,9) valtion avustus on noin 242 milj. euroa. Avustuskelpoisiin menoihin sisältyvät sellaiset suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 801 milj. euron kustannusarvioon ja joista aiheutuu menoja vuonna 2014 hankkeen käynnistyessä. Valtio maksaa avustuksen jälkikäteen toteutuneiden rakennuskustannusten mukaisesti seuraavasti: vuonna 2017 83 milj. euroa (vuosien 2014—2016 menoihin), vuonna 2018 80 milj. euroa (vuoden 2017 menoihin), vuonna 2019 65 milj. euroa (vuoden 2018 menoihin) ja vuonna 2020 14 milj. euroa (vuoden 2019 menoihin). Länsimetro Oy perii HSL:ltä käyttökorvausta investoinnin valmistumisen jälkeen kuten ensimmäisenkin vaiheen osalta. Valtionavustusta tai sen jälkikäteismaksatuksen rahoituskustannuksia ei peritä HSL:ltä miltään osin.

Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Espoo sitoutuu kaavoittamaan alueelle sijoittuvan asuntotuotannon määrän ja laadun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Lisäksi hankkeeseen liittyy valtion vastuulla olevan väyläverkon joukkoliikennekaistojen tekeminen sekä liittymäjärjestelyt, joiden kustannusten arvioidaan olevan noin 20 milj. euroa. Nämä eivät sisälly valtuuteen. Näiden suunnittelu on alkuvaiheessa ja niiden toteutuksesta sekä kustannusjaosta päätetään vasta suunnitelmien valmistuttua. Lisäksi kaupunki toteuttaa katuverkon muutostöitä 125 milj. eurolla.


2015 talousarvio 88 713 000
2014 talousarvio 55 744 000
2013 tilinpäätös 24 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy valtuus länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin 801 milj. euroa vuoden 2013 marraskuun maanrakennuskustannusindeksin (MAKU) mukaan. Valtion avustus on enintään 240 milj. euroa, mutta lopullinen euromäärä täsmentyy MAKU-indeksin kehityksen mukaan. Valtion avustus on kuitenkin enintään 30 prosenttia länsimetron jatkon rakentamisen kustannuksista.

Valiokunta on tyytyväinen länsimetron jatkamista koskevaan päätökseen, sillä valiokunta edellytti kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 34/2013 vp), että metron jatkamisen aikatauluun on otettava kantaa jo kevään kehyspäätöksessä. Nyt esillä oleva ratkaisu syntyi kesäkuussa päätetyn hallitusohjelman linjausten ja sen pohjalta käytyjen hallituksen ja Helsingin seudun kuntien välisten neuvottelujen pohjalta. Sopimuksen (25.8.2014) mukaisesti asuntokaavoitusta lisätään vuosina 2016—2019 noin 25 prosentilla verrattuna voimassa olevan MAL-aiesopimuksen tavoitetasoon ja vastaavasti valtio sitoutuu avustamaan mm. länsimetron jatkamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 88 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Länsimetron rakentamisen avustamiseen välillä Matinkylä—Kivenlahti saa sitoutua niin, että avustuserien maanrakennuskustannusindeksillä kutakin maksuhetkeä edeltävän vuoden indeksin vuosikeskiarvosta vuoden 2013 marraskuun (MAKU-indeksi 136,7) arvoon muunnettu yhteismäärä saa olla enintään 240 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia länsimetron jatkon rakentamisen kustannuksista.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää v. 2015 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.


2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Avustuksen myöntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemien ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen nojalla (2014/C 99/03). Avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.


2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 340 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuksen maksamiseen Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen lentorahtiasematason omistavalle yhtiölle Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Vaasan lentorahtiasematason rakentamisen loppuun saattamisesta. Hankkeen toteuttaminen on viivästynyt, minkä vuoksi hankkeelle myönnetty avustus on jäänyt käyttämättä.


2015 I lisätalousarvio 1 340 000
2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 340 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuksen maksamiseen Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen lentorahtiasematason omistavalle yhtiölle Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen sekä vähäisessä määrin teiden parantamiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.

Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Vuonna 2015 voidaan avustaa vain yksittäisiä tienparannuskohteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Säästöpäätös -2 000
Tasomuutos -3 000
Yhteensä -5 000

2015 talousarvio 3 000 000
2014 talousarvio 8 000 000
2013 tilinpäätös 9 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan 3 milj. euroa, josta on tarkoitus käyttää noin 2 milj. euroa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen ja noin 1 milj. euroa teiden parantamiseen. Avustettavia kohteita ovat vain liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset.

Yksityisteiden avustamiseen ehdotettu avustus on niin vähäinen, ettei sillä ole enää sanottavaa käytännön merkitystä. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa, joten 1 milj. euron avustusmäärärahasta saatava hyöty jää varsin vähäiseksi. Jo avustusten myöntämiseen tarvittavat hallinnolliset kulut nousevat suhteettoman korkeiksi avustusten määrään nähden. Avustusten tarve on luonnollisesti moninkertainen, sillä yksityisteiden kunnolla on keskeinen merkitys mm. puunhankinnan, biotalouden, maaseudun elinkeinojen sekä maaseutuasutuksen kannalta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtio tukee yksityisteiden parannuksia yksityistieavustusten lisäksi myös kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla. Saadun selvityksen mukaan näitä ns. Kemera-tukia myönnetään metsäteille nykyisin rahamääräisesti yksityistieavustuksia enemmän. Valiokunta katsoo, että avustusjärjestelmän läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi on tärkeää, että yksityis- ja metsäteiden tukijärjestelmät ja niiden toimivuus arvioidaan kokonaisuutena yksityistielain uudistuksen yhteydessä. Valiokunnan mielestä yksityisteiden luokittelussa tulisi ottaa aiempaa paremmin huomioon mm. tien merkitys elinkeinoelämälle ja asutukselle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että yksityisteiden hoitoon liittyvästä neuvonnasta ja osaamisesta huolehditaan, millä voidaan osaltaan edistää teiden asianmukaista hoitoa ja vähentää korjaustarpeita.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 55 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtajan hankkimiseksi vuonna 2013 myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Jäänmurtajan hankkimiseksi on vuoden 2013 talousarviossa myönnetty 125 milj. euron valtuus, jota tarkistettiin vuoden 2013 viidennessä lisätalousarviossa 128 milj. euroon. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena noin 123 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena noin 5 milj. euroa. Murtajan huolto-, miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta 31.10.20. Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20, jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 55,0 milj. euroa v. 2015.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 20 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeen etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva määrärahatarve 3 000
Tasomuutos 6 000
Yhteensä 9 000

2015 talousarvio 55 000 000
2014 talousarvio 46 000 000
2013 tilinpäätös 27 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Uuden jäänmurtajan hankintaan on myönnetty 128 milj. euron tilausvaltuus, jonka käytöstä arvioidaan aiheutuvan 55 milj. euron menot vuonna 2015. Jäänmurtajan on määrä valmistua toimintakaudelle 2015—2016, ja siitä tulee maailman ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla sekä kevyellä polttoöljyllä toimiva jäänmurtaja.

Liikennevirasto on tilannut jäänmurtajan, mutta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 25.11.2014 todennut, että jäänmurtajan omistaminen ei kuulu viraston ydintehtäviin, vaan talvimerenkulun edellytysten turvaaminen jäänmurtopalveluita tilaamalla. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa valmistelut jäänmurtajan myymiseksi Arctic Shipping Oy:lle, jonka ydinliiketoimintaa on jäänmurtopalveluiden hoitaminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen aluksen myyntiä selvitetään TEN-tukiin liittyvät kysymykset. Valiokunta muistuttaa, että jäänmurtajan hankintapäätöstä tehtäessä murtajalta edellytettiin myös öljyntorjuntaan liittyvää kapasiteettia. Mikäli uusi murtaja ei ole ympärivuotisesti käytettävissä Suomen merialueen öljyntorjunnassa, on huolehdittava siitä, että vastaava kapasiteetti turvataan muilla keinoin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 55 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtajan hankkimiseksi vuonna 2013 myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta sekä vuosilta 2013 ja 2014 samaan tarkoitukseen osoitetuista siirtyneistä määrärahoista voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Näiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Jäänmurtajan hankinnasta aiheutuviin menoihin on osoitettu vuosien 2013—2015 talousarvioissa määrärahat. Vuonna 2013 jäänmurtajan hankintaan myönnettiin 27 milj. euroa. Määrärahasta on vielä käyttämättä 25 120 486,17 euroa. Jäänmurtajan hankintasopimuksen mukaan suoritetaan maksueriä aluksen valmistumisasteen mukaan. Maksueriä on jo maksettu. Liikennevirastolta rakentajalle maksettavat menot on kirjattu talousarviotilille 620 kirjaamista odottavat talousarviomenot, koska menot ovat ennakkomaksuja. Talousarviokirjanpidon menoksi tulee kirjata jatkuvasti kaikki jäänmurtajan hankinnasta aiheutuvat menot, mikä edellyttää momentin perustelujen täydennystä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio 55 000 000
2014 tilinpäätös 46 000 000
2013 tilinpäätös 27 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta sekä vuosilta 2013 ja 2014 samaan tarkoitukseen osoitetuista siirtyneistä määrärahoista voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Näiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2015 talousarvio 34 997 000
2014 talousarvio 34 997 000
2013 tilinpäätös 25 574 174

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 338 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Riihimäen kolmioraide 10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 33 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Ilmalan ratapiha 115 000 000
Keski-Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Kehärata 489 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä 20 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe 80 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0 5,2 155,3 11,2 13,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   51,0 4,0 -
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 75,5 2,8 41,1 24,6 9,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2015 33,0 16,4 21,0 12,0 -
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 92,5 2,5 33,1 33,5 25,9
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/LTA 2014 2015 19,9 6,8 8,0 9,9 2,0
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 5,0 14,0 4,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 2,0 10,0 12,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0   6,0 5,5 20,5
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA 2014 2018 76,0   1,5 3,0 71,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/LTA 2013/ LTA 2014 2015 489,0 22,5 474,7 14,3 -
Pohjanmaan rata TA 2011/LTA III 2011 2017 674,0   414,2 166,7 93,1
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   5,0 4,0 31,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   9,3 2,1 -
Rauman meriväylä LTAE II 2014 2017 20,0   1,0   19,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara—radan suunnittelu TA 2012 2016   6,8 27,0 2,0 11,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 8,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 850,3 68,0 1 255,2 324,8 313,3
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   - 2,0 25,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0     2,7 12,3
Riihimäen kolmioraide TA 2015 2016 10,0   - 4,5 5,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2019 150,0   - 2,0 148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys TA 2015 2017 4,0     0,5 3,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   - 2,0 38,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     246,0   - 13,7 232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 096,3 68,0 1 255,2 338,5 545,6

Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 850,3 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 68,0 milj. euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 228,2 milj. euroa. Vuonna 2015 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 324,8 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2015 yhteensä 13,7 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 10,0 milj. euroa.

Momentin 338,5 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 326,8 milj. euroa. Vuodelle 2015 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 11,7 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuksien tarkistuksina esitetään seuraavaa:

Pohjanmaan rata

Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide on yhdistetty synergiaedun ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi Pohjanmaan rata -hankkeeksi valtuudeltaan 654 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa. Tässä talousarviossa hankkeelle myönnettyä 654 milj. euron valtuutta tarkistetaan 20 milj. eurolla 674 milj. euroon. Tarkistus aiheutuu huonokuntoisten ratasiltojen ennakoitua suuremmasta korjaustarpeesta sekä siitä, että päällysrakennustöiden hintataso on ollut ennakoitua korkeampi.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vt 3 ja vt 18 Maunulan eritasoliittymä ja siihen liittyviä tiejärjestelyitä, joilla saadaan valtateiltä poistettua mm. kaksi vaarallista valo-ohjattua risteystä. Lisäksi toteutetaan liittymäjärjestelyt Ratinkylään sekä parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius

Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen lähinnä Oulun kaupunkiseudulla ja lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen koko yhteysvälillä. Hankkeessa on tehty uudelleenarviointi, joka on osoittanut, että kustannustehokkaimmat kohteet ovat Oulun ja Kajaanin päissä. Hanke sisältää Oulun päässä lähinnä valtatie 22 parantamisen välillä Joutsentie—Iinatti. Lisäksi koko yhteysvälillä tehdään pienimuotoisia turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä useissa kohdissa. Hankkeen kustannusarvio on valtion menojen osalta 15,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi hankkeessa on kunnan omien töiden rahoitusosuuksia. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,8.

Riihimäen kolmioraide

Hankkeen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava noin 1,2 kilometrin pituinen Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa tavarajunien suoran ja joustavan liikennöinnin rataverkon vilkkaimpien järjestelyratapihojen välillä. Hanke mahdollistaa myös vaihdottoman henkilöliikenteen. Hankkeen kustannusarvio on 10 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 2,8.

Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa junaliikenteen toimintavarmuus parantuu ja häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvat viivytykset vähenevät. Hanke sisältää Kyrölä—Purola -välin lisäraiteiden rakentamisen, raide- ja vaihdejärjestelyjä sekä laitureiden kunnostuksia (mm. Riihimäellä). Junaliikenteen säännöllinen junatarjonta voidaan kasvattaa kahdella junaparilla tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä nykyisen kahden lisäksi. Junatarjonnan merkittävä lisääminen on kuitenkin mahdollista vasta toisessa vaiheessa rakennettavien muiden lisäraiteiden myötä. Hankkeen kustannusarvio on 150,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hankkeessa tehdään rataosan Pännäinen—Pietarsaari—Alholma (11 km) sähköistys ja sähköistyksen edellyttämät ratatyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 3,9.

Savonlinnan syväväylän siirtäminen

Hankkeessa siirretään Saimaan syväväylä kulkemaan Laitaatsalmeen Savonlinnan kohdalla. Laitaatsalmi avarretaan ja oikaistaan syväväyläliikenteen tarpeita vastaavaksi ja vt:lle 14 rakennetaan tarvittavat kiinteät alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrin sillat. Hankkeen H/K-suhde on 0,5.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 314 801 178 727 75 415 39 000 607 943
Uudet väylähankkeet 13 700 66 500 70 500 95 300 246 000
Menot yhteensä 328 501 245 227 145 915 134 300 853 943

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20) -7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20) -8 000
Ulkopuolisten rahoitusosuuksien muutos -1 139
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -72 001
Uudelleenkohdentaminen 38 000
Yhteensä -55 140

2015 talousarvio 338 501 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 340 141 000 euroa.

Valtuus

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Kehärata 509 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide 40 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä 20 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe 80 000 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon.

Muutos talousarvioesityksen 338 501 000 euroon nähden on 1 640 000 euroa, missä on otettu huomioon vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetusta valtuuden tarkistuksesta aiheutuvana lisäyksenä 4 000 000 euroa E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeelle ja 9 500 000 euroa Kehärata-hankkeelle.

Lisäksi on otettu huomioon lisäyksenä Seinäjoen kaupungin osoittaman rahoituksen tarkistuminen 835 000 eurolla Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeessa ja vähennyksenä 4 786 000 euroa Kotkan kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan ohi valtion urakoitsijoille E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeessa sekä 4 000 000 euroa Espoon kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan urakoitsijoille Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeessa. Vastaavat muutokset on otettu huomioon momentin 12.31.10 tuloarvion mitoituksessa.

Vähennyksenä on myös otettu huomioon 849 000 euroa hankkeiden tarvitseman määrärahatarvemuutoksen johdosta ja 3 060 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnittelun siirtona momentille 31.30.63 suurten kaupunkiseutujen raideliikennehankkeiden suunnittelun avustamiseen.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. € Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € Arvioitu käyttö milj. € Määräraha v. 2015 milj. € Rahoitustarve myöhemmin milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0 5,2 155,3 11,2 13,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   51,0 4,0 -
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 75,5 2,8 41,1 24,6 9,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012/
LTAE III 2014
2015 37,0 18,4 21,0 11,2 -
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 92,5 2,5 30,6 33,5 25,9
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/
LTA 2014
2015 19,9 6,8 7,2 5,9 -
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 5,0 14,0 4,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 2,0 10,0 12,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0   6,0 5,5 20,5
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA 2014 2018 76,0   1,5 3,0 71,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/
LTA 2013/
LTA 2014/
LTAE III 2014
2015 509,0 22,5 485,2 23,8 -
Pohjanmaan rata TA 2011/
LTA III 2011
2017 674,0   414,2 166,7 93,1
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   5,0 4,0 31,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   9,3 2,1 -
Rauman meriväylä LTA II 2014 2017 20,0   1,0   19,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara—radan suunnittelu TA 2012     6,8 27,0 2,0 11,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 4,9 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 874,3 70,0 1 262,4 326,4 311,3
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   - 2,0 25,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0     2,7 12,3
Riihimäen kolmioraide TA 2015 2016 10,0   - 4,5 5,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2019 150,0   - 2,0 148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys TA 2015 2017 4,0     0,5 3,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   - 2,0 38,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     246,0   - 13,7 232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 120,3 70,0 1 262,4 340,1 543,6

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 319 500 176 700 75 400 72 200 643 800
Uudet väylähankkeet 13 700 66 500 70 500 95 300 246 000
Menot yhteensä 333 200 243 200 145 900 167 500 889 800

2015 talousarvio 340 141 000
2014 III lisätalousarvio 14 111 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määräraha on 340,1 milj. euroa, jota käytetään keskeneräisten hankkeiden ohella kuuden uuden kehittämishankkeen käynnistämiseen. Valtaosa momentin määrärahasta (326,4 milj. euroa) käytetään käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen. Uusien hankkeiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä 246 milj. euroa, mutta niiden rahoitustarve ajoittuu pääosin myöhempiin vuosiin. Edellä mainittujen lisäksi käynnissä on myös jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeita, joiden rahoitus on momenteilla 31.10.78 ja 31.10.79. Liikenneverkon kehittämiseen (mom. 31.10.77, 31.10.78 ja 31.10.79) on siten osoitettu ensi vuodelle kaiken kaikkiaan lähes 460 milj. euroa.

Valiokunta pitää uusia hankkeita perusteltuina, ja ne vastaavat myös liikennepoliittisen selonteon linjauksia. Merkittävää on myös se, että jo vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa suunnattiin panostuksia työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen ja mm. neljän uuden kehittämishankkeen käynnistämiseen (mm. vt 3 Arolammen eritasoliittymä ja kt 77 Viitasaari—Keitele). Uudet hankkeet vastaavat myös eduskunnan viime vuonna hyväksymään lausumaan, jossa edellytettiin, että keskisuuret liikennehankkeet kootaan erilliseksi teemaohjelmaksi, jolla edistetään teollisuuden tarvitsemien logististen kuljetusketjujen toimivuutta.

Liikennepoliittisen selonteon hankkeet ovat käynnistyneet, lukuun ottamatta rataosuuden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki parantamista ja sähköistystä, josta ei ole vielä käynnistyspäätöstä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen tavoitteisiin ja sisältöön on tullut uusia näkökulmia, sillä on mm. ehdotettu, että Vartiuksen transitoreitti nykyiseltä Kontiomäki—Oulu-reitiltä siirtyisi tälle reitille. Ratasuunnitelmaan ollaan lisäämässä myös liikennepaikkoja ja niiden pidentämisiä, mikä nostaa hankkeen kustannuksia. Uudelleen arvioinnin vuoksi suunnittelu on tässä vaiheessa kesken, joten liikenne- ja viestintäministeriö ei ole voinut ehdottaa hanketta käynnistettäväksi.

Valiokunta kiirehtii hankkeen suunnittelua ja toteaa, että kyseessä on mm. metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeä ratayhteys. Valiokunta on lisännyt 1,5 milj. euroa momentille 31.10.20 Ylivieskan ratapihan muutostöihin, jotka ovat kasvavan tavarajunaliikenteen ja aseman toimivuuden kannalta välttämättömiä.

Valiokunta viittaa myös Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä koskeviin kannanottoihinsa (mm. VaVM 39/2012 vp ja VaVM 34/2013 vp) ja pitää hankkeen käynnistämistä tärkeänä talouden ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi. Valiokunta osoitti kuluvan vuoden talousarviossa myös rahoitusta hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon.

Valiokunta toteaa, että ratojen sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat VR:n veturihankintoja koskeviin päätöksiin. Mikäli ratojen sähköistys siirtyy huomattavasti, VR:n on varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että Fennovoiman tieyhteyksien suunnitteluun ja rakentamiseen on varauduttu siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7,4 milj. euroa (31.10.78). Hanke rakennetaan jälkirahoitusmallilla, ja valtio maksaa kulut vasta tien rakennusurakan valmistuttua ja edellyttäen, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä.

Pisararadan hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2012, josta lähtien talousarviossa on varattu erillinen määräraha hankesuunnittelua varten. Liikennevirasto on arvioinut, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (hyöty-/kustannussuhde 1,54), mutta marraskuussa 2014 valmistuneen hankearvioinnin mukaan hankkeen hyöty-/kustannussuhde on 0,5.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannattavuuslaskelmat on tehty hyvin erilaisista lähtökohdista käsin, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Pisararadan on katsottu olevan liikenteellisesti perusteltu, sillä sen arvioidaan mm. vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettia. Hankkeella on myös selkeitä yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia, sillä se on hallitusohjelmassa sovittu keskeinen kasvuhanke, joka on sidottu pääkaupunkiseudun kuntien ns. MAL-sopimukseen ja alueen asuntotuotannon lisäämiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että EU:n TEN-rahoitukseen kohdistuvat hakemukset ohjelmakaudelle 2014—2020 on jätettävä vuoden 2015 alkupuolella.

Muita painopisteitä

Valiokunta painottaa toimivan väyläverkon merkitystä elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja koko kansantaloudelle ja kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat monia kilpailijamaita korkeammat. Liikenneväylien toimivuus on yrityksille merkittävä sijainti- ja investointipäätösten peruste, joten syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen ja ilmaston vuoksi on pidettävä huolta siitä, että liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut edistävät osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä. Liikennepolitiikka on kytkettävä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Valiokunta korostaa varautumista metsäteollisuuden kaavailemiin investointeihin, jotka toteutuessaan lisäävät kotimaisen puun vuotuista tarvetta noin 15 prosentilla vuoteen 2017 mennessä. Uusien investointien myötä kuljetusvolyymit niin rautateillä kuin maanteillä kasvavat tuntuvasti ja raakapuukuljetusten lisäksi myös tuotekuljetukset lisääntyvät ja edellyttävät toimivia yhteyksiä tuotantolaitosten ja satamien välillä. Esim. Äänekoskelle suunniteltuun biotuotetehtaaseen tulisi raakapuukuljetus rekalla joka viides minuutti, minkä lisäksi puuta kuljetettaisiin 70 junavaunullista päivässä. Häiriötön puuhuolto edellyttää koko logistiikkaketjulta sujuvuutta ja toimintavarmuutta ympäri vuoden.

Valiokunta kiirehtii myös vt:n 4 korjaustarpeita ja nostaa esille erityisesti Oulun kaupungin alueella kulkevan ns. Pohjantien, joka on Perämerenkaaren raskaan teollisuuden ja Lapin matkailun pääväylä, sekä Mikkeli—Juva-osuuden kunnostamisen valtatiellä 5. Molempien hankkeiden pikainen käynnistäminen on välttämätöntä, sillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus heikentyneet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vt 4 kuuluu TEN-T-asetuksen mukaiseen ydinverkkoon ja että vt 5 on toinen tärkeä pohjois-eteläsuuntainen päätie.

Valiokunta korostaa, että väyläverkon kehittämisessä on otettava aiempaa paremmin huomioon ne maakunta- ja ELY-rajat ylittävät kuljetusreitit, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisiä. Valiokunta viittaa myös kuluvan vuoden talousarviomietintöön sisältyvään lausumaan, jossa edellytetään keskisuurten liikennehankkeiden kokoamista erilliseksi teemaohjelmaksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti pohjoisten alueiden liikenneyhteyksiä koskevassa suunnittelutyössä ja että pohjoisten alueiden liikennepolitiikka perustuu selkeään strategiseen, Suomen kansalliset edut ja tulevaisuuden haasteet huomioon ottavaan näkemykseen. Mm. kaivannaisteollisuuden lisääntyminen sekä pohjoisten merireittien avautuminen merkitsevät huomattavia muutoksia kuljetustarpeisiin ja -reitteihin, mihin on varauduttava ajoissa.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017—2018, joten Suomen tulee määrittää omat arktiset tavoitteensa hyvissä ajoin ennen puheenjohtajakautta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen kehittämistarpeisiin. Vaikka rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt talouden taantuman ja Venäjän tilanteen vuoksi, arvioidaan tilanteen muuttuvan ja pitkällä aikajänteellä liikenteen lisääntyvän.

Edunvalvonta

Valiokunta korostaa vahvan ja ennakollisen vaikuttamisen merkitystä EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvassa liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on varautua ajoissa TEN-T-asetuksen tarkistukseen vuonna 2023. Nykyinen TEN-T-verkko on harva, eikä se kata koko Suomea, sillä yhteydet mm. arktiselle alueelle puuttuvat.

Valiokunta korostaa myös aktiivista toimintaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa, jossa sovitaan kansainvälisistä merenkulun säädöksistä. Tehokas edunvalvonta edellyttää, että Suomella on IMO:ssa pysyvä edustaja. On myös tärkeää, että Suomi ottaa tavoitteekseen hakea IMO:n neuvoston jäsenyyttä vuoden 2017 yleiskokouksessa, mihin valmistautuminen edellyttää näkyvää läsnäoloa järjestön toiminnassa.

Lisäksi valiokunta painottaa liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston sekä Liikenteen turvallisuusviraston saumattoman yhteistyön ja hyvän koordinaation merkitystä ennakollisessa vaikuttamisessa ja liikennepoliittisessa päätöksenteossa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 340 141 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Riihimäen kolmioraide 10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Kehärata 509 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide 40 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä 20 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe 80 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 18 716 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 138 000 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 22 500 0000 euroa

3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 57 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 13 000 000 euroa hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet aiheutuviin menoihin, 3 000 000 euroa hankkeesta vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit aiheutuviin menoihin ja 2 500 000 euroa hankkeesta vt 8 Sepänkylän ohikulkutie aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 216 000 euroa momentille 12.31.10 vuonna 2014 tuloutetun Lahti—Vainikkala -hankkeelle EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Lisämääräraha on tarkoitus käyttää uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Äänekosken uusi sellutehdas lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimitoitettu liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Jyväskylä—Äänekoski -rataosan pituus on noin 47,4 km ja rataosalle rakennetaan sähköistys. Sähköistyksen rakentaminen kestää n. 2,5 vuotta, koska osuudella on useita siltoja, joissa alikulkukorkeus sähköistykselle ei ole riittävä. Äänekoski—Jyväskylä on 1-raiteinen rataosa, jonka akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosa vaatii perusparantamista. Rataosalla on tarve tehdä myös pehmeikkökorjauksia. Kangasvuoren tunneli (pituus 2735 m) vaatii korjausta, koska tunneli on huonokuntoinen ja seinien kallio on rikkonaista. Tampere—Jämsänkoski -rataosalla on 25 tonnin akselipaino. Rataosalla on tarve tehdä kiskonvaihtoja ja korjata Sulkusalmen ratasilta. Tampere—Orivesi välille rakennetaan suojastus sekä turvavaihteet rakennetaan kolmelle liikennepaikalle (Taiviainen, Torkkeli ja Länkipohja). Jämsänkoski—Jyväskylä välillä on tarve rautatietunnelien korjaamiselle. Näiden toteuttaminen vaatii merkittäviä liikennejärjestelyjä työn ajaksi. Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä kehitetään pääosin nykyisellä paikalla 2+2-kaistaisena keskikaiteellisena tienä. Huutomäen liittymä (vt 13) muutetaan eritasoliittymäksi. Niittuniemeen ja Akanniemeen tehdään uudet eritasoliittymät. Äänekosken keskustassa muutetaan kaksi liittymää kiertoliittymiksi ja tehdään lisäksi tiejärjestelyitä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös kunnostustoimenpiteitä ja kiertoliittymän rakentamista. Hankkeen määrärahatarve on 13 milj. euroa vuonna 2015, 56 milj. euroa vuonna 2016, 44 milj. euroa vuonna 2017 ja 25 milj. euroa vuonna 2018.

Rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta.

Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Fennovoima Oy:n Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä valtatie 8:lla välillä Himanka—Liminka. Voimalan rakentaminen käynnistynee vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä ennen sitä. Valtatieltä 8 voimala-alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä jälkirahoitushankkeena. Tästä on tehty päätös vuoden 2015 talousarviossa. Valtatie 8:n parantamiseen sisältyy Pyhäjoen pääliittymän sekä Pyhäjoen etelähaaran ja pohjoishaaran vesistösiltojen kunnostus, Raahen kohdan tasoliittymien parantaminen sekä valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen, keskikaiteelliset ohituskaistaparit välille Pattijoki—Revonlahti ja välille Revonlahti—Lapinkangas, Lapinkankaan kohdalla valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen sekä kt 86 liittymän kanavointi. Lisäksi hankkeeseen sisältyy tievalaistusta ja riista-aitoja sekä taajamien kohdalla liittymien parantamista ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Valtatie 8 on osa suurten erikoiskuljetusten tieverkkoa ja rannikon teollisuuden ja elinkeinoelämän tärkeä kuljetusreitti ja siksi parannustoimet hyödyttävät myös jo olemassa olevan elinkeinotoiminnan kuljetuksia. Valtatiellä 8 on jo nykyisin paljon varsinkin Raahesta lähteviä raskaita kuljetuksia. Erityisesti sillat tulee korjata ja vahventaa, sillä ne eivät kestä voimalan rakentamisen aiheuttamia lisäkuormituksia. Muutoinkin nämä sillat ovat yli 50 vuoden ikäisiä ja edellyttämässä peruskunnostusta tulevina vuosina. Osa silloista on lisäksi jo nyt leveys- ja/tai painorajoitteisia. Hankkeen määrärahatarve on 3 milj. euroa vuonna 2015, 14,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 5 milj. euroa vuonna 2017.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie

Valtuuden tarkistus 2,5 milj. eurolla 55,0 milj. eurosta 57,5 milj. euroon aiheutuu kustannusarvion tarkentumisesta. Hankkeen lähtötietojen mukaiset kallionmäärät ja laadut eivät ole pitäneet paikkaansa maastossa, ja näistä yllätyksistä osa on tilaajan vastuun mukaisesti korvattava sidottujen suoritteiden mukaisesti. Hankkeella on myös parannettu alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin pintavesien hallintaa. Selvitystyö näiden seikkojen kustannusvaikutuksista on käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 keväällä. Ongelmana on urakoitsijan ja suunnittelijoiden määrätietojen vertaaminen ja niiden oikeellisuus. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on 2,5 milj. euroa vuonna 2015.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden hankekuvausten tarkistus:

Rauman meriväylä

Rauman meriväylähankkeen kuvaus tarkistetaan siten, että mahdollistetaan 12 metrin kulkusyvyys. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa kulkusyvyys määriteltiin 11 metriksi. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.

Pisara-radan suunnittelu

Vuoden 2012 talousarviossa hyväksytyn Pisara-radan suunnittelun kuvausta muutetaan siten, että hankesuunnitteluun myönnettyä 40 milj. euron määrärahaa voidaan käyttää ennakkoon tehtäviin rakentamisiin erityisesti kohteissa, joissa muiden toimijoiden rakentamisurakoihin joudutaan investoimaan ja näin pitämään kustannukset kohtuullisina tai ylipäänsä mahdollistamaan Pisara-radan toteuttaminen sille varattavissa kustannusraameissa ja aikataulussa. Hankkeen rahoitusta ei ehdoteta muutettavaksi.


2015 I lisätalousarvio 18 716 000
2015 talousarvio 340 141 000
2014 III lisätalousarvio 14 111 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

 

I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/2014 vp (24.2.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 158 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa vuoden 2015 lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Valtuuden 20 000 000 euron lisäys lisätalousarvioesityksen 138 000 000 euron valtuuteen nähden aiheutuu hankkeen lisärahoitustarpeesta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio 18 716 000
2015 talousarvio 340 141 000
2014 III lisätalousarvio 14 111 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Momentin määrärahaan ehdotetaan 18,7 milj. euron lisäystä, minkä lisäksi momentin perusteluihin ehdotetaan lisättäväksi valtuus kahden uuden hankkeen käynnistämiseen.

Näistä toinen liittyy Äänekosken biotuotetehtaan vaatimien liikenneyhteyksien parantamiseen, johon osoitetaan 158 milj. euron valtuus. Äänekosken uusi sellutehdas on mittava teollinen investointi, joka lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla ja edellyttää näin liikenneverkon merkittävää korjaamista. Rakentamistyöt käynnistyvät sen jälkeen kun yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta. Toinen valtuus on 22,5 milj. euroa ja se liittyy Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin. Voimalan rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä sitä ennen.

Näiden kahden uuden hankkeen lisäksi hankkeen Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie valtuuteen ehdotetaan 2,5 milj. euron korotusta hankkeen loppuunsaattamiseksi.

Valiokunta on tyytyväinen uusiin hankkeisiin, jotka ovat elinkeinopoliittisesti merkittäviä väyläinvestointeja ja välttämättömiä niin biotuotetehtaan kuin ydinvoimalan rakentamiselle ja toiminnalle.

On myös tärkeää, että esimerkiksi Ääneskoskelle suunnitellun investoinnin vaatimat liikenneverkon kehittämistarpeet on arvioitu ja suunniteltu kokonaisvaltaisesti yhdessä asianomaisen yrityksen kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikennejärjestelmän toimivuus suunnitellaan kattavasti elinkeinopolitiikan tarpeiden pohjalta myös niissä muissa vastaavanlaisissa tilanteissa, joissa useat eri toimijat tekevät samalle alueelle yhtä aikaa suuria liikennevirtoja ja muita logistisia vaikutuksia aiheuttavia investointeja. Tällainen tilanne on esimerkiksi Keski-Savossa, jossa toteutetaan parhaillaan useita suuria teollisia investointeja. Valiokunta painottaa Liikenneviraston ja ELY-keskusten aktiivista ja ennakoivaa otetta, jotta kasvaviin liikennemääriin ja niiden tuomiin kehittämistarpeisiin voidaan reagoida kokonaisvaltaisesti ja hyvissä ajoin.

Valiokunta pitää valitettavana, että ratojen sähköistyshankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 2/2012 vp) sisältyneen Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen on edelleen käynnistämättä ja se on näin ainoa selontekoon sisältyneistä hankkeista, josta ei tehdä tällä vaalikaudella käynnistyspäätöstä. Valiokunta kiirehtii hankkeen toteutusta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja toteaa, että kyseessä on mm. metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeä ratayhteys.

Valiokunta pitää myös rataosan Hanko—Hyvinkää sähköistämistä välttämättömänä talouden ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi. Valiokunta osoitti jo vuoden 2014 talousarviossa 2,6 milj. euroa hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon ja nyt käsiteltävänä olevaan lisätalousarvioesitykseen sisältyy 3 milj. euron määräraha mm. radan turvallisuuden parantamiseen (31.10.20).

Valiokunnan mielestä nykyisessä suhdannetilanteessa olisi myös perusteltua suunnata VR:n mahdollista voitontuloutusta kasvua ja kilpailukykyä tukevien ratahankkeiden sähköistyksen vauhdittamiseen.

Valiokunta toteaa, että ratojen sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävällä tavalla myös VR:n veturihankintoja koskeviin päätöksiin, sillä ratojen sähköistyksen viivästyessä VR:n on varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sähköistystä koskevien hankkeiden siirtyminen voi johtaa yli 20 uuden dieselveturin hankkimiseen, mistä aiheutuu VR:lle noin 50 milj. euron kustannukset. Tällaisia epätarkoituksenmukaisia investointeja tulisi välttää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että dieselveturien hankintahinta vastaa suuruusluokaltaan Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen kustannuksia.

Pisara-rataa koskevaa rakentamispäätöstä ei tehdä tällä vaalikaudella, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että Pisara-radan suunnittelutyö jatkuu. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että EU:n TEN-tukea koskevat hakemukset ohjelmakaudelle 2014—2020 on jo jätetty, mutta niitä voidaan täydentää vielä kuluvan vuoden kesäkuun loppupuolelle asti. On siksi tärkeää, että seuraava hallitus arvioi ja tekee sen pohjalta em. ajankohtaan mennessä Pisara-radan toteutusta ja sen kansallista rahoitusta koskevat päätökset. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Pisara-rataa koskeva TEN-tuki on noin 60 prosenttia Suomen hakeman TEN-tuen kokonaismäärästä.

Pisara-radan hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2012, josta lähtien talousarviossa on varattu erillinen määräraha hankesuunnittelua varten. Liikennevirasto on aiemmin arvioinut, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (hyöty-kustannussuhde 1,54), mutta marraskuussa 2014 valmistuneen hankearvioinnin mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,5. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannattavuuslaskelmat on kuitenkin tehty täysin erilaisista lähtöoletuksista käsin, joten luvut eivät ole verrattavissa toisiinsa.

Pisara-radan on katsottu olevan liikenteellisesti perusteltu, sillä sen arvioidaan mm. vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettia. Hankkeella on myös selkeitä yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia, sillä se on hallitusohjelmassa sovittu kasvuhanke, joka on sidottu pääkaupunkiseudun kuntien ns. MAL-sopimukseen ja alueen asuntotuotannon lisäämiseen.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota väylähankkeiden arviointiin käytettävän hyöty-kustannusanalyysin kehittämistarpeisiin. Hyöty-kustannussuhdeanalyysillä pyritään varmistamaan hankkeiden kannattavuus ja se on tärkeä tieto hankkeiden käynnistämistä koskevassa päätöksenteossa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyöty-kustannussuhde ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia hankkeen vaikutuksia. Hanke ei siten ole välttämättä kannattava, vaikka H/K-suhde olisi yli yhden eikä vastaavasti kannattamaton, vaikka se jäisi alle yhden. Joukkoliikenneinvestoinneissa ja erityisesti ratahankkeissa H/K-suhde jää saadun selvityksen mukaan usein alle yhden, sillä hankearviointi ei ota huomioon esim. työvoiman liikkuvuuden parantumista tai yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. H/K-suhdetta arvioitaessa ei myöskään arvioida hankkeen vaikutusta toimintavarmuuteen, joka on keskeisin liikenneverkon ominaisuus.

Liikennehankkeet ovat kalliita ja niitä voidaan toteuttaa vain hyvin rajallinen määrä. On siksi tärkeä kehittää hankkeiden arviointimenettelyä siten, että päätöksenteko voi perustua kokonaisvaltaiseen ja hankkeen vaikutukset laajasti huomioon ottavaan arvioon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 18 716 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 158 000 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 22 500 000 euroa

3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 57 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia

1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 514 000 000 euroa. Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia mainittuun summaan sisältyvän aiemmin myönnetyn 890 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

2) hankkeeseen Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys liittyen aiemmin myönnetyn 740 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

3) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 28 000 000 euroa.

Selvitysosa:Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Kehärata

Kehärata -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 milj. eurolla 509 milj. eurosta 514 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu hankkeen aikataulun venymisestä ja teknisistä ongelmista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 890 000 euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 740 000 euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Rauman meriväylä

Rauman meriväylä -hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 milj. eurolla 20 milj. eurosta 28 milj. euroon. Hankkeen vesilupa sai lainvoiman tammikuussa 2015. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu pääasiassa vesiluvan ehdoissa vaaditusta erittäin kalliista ruoppausmassojen läjitysratkaisusta, jota ei oltu huomioitu yleissuunnitelmavaiheen kustannusarviossa. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa. Hankkeen H/K-suhde 12 metrin kulkusyvyydellä on 1,5.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen hankekuvauksen tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt

Äänekosken uusi biotuotetehdas lisää merkittävästi kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimittainen liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Rataverkolla hankkeessa Jyväskylä—Äänekoski –rataosalle rakennetaan sähköistys. Lisäksi rataosa perusparannetaan varsinkin päällysrakenteen osalta ja tehdään korjaustoimenpiteitä Kangasvuoren tunnelille. Rataosalle Tampereen ja Jyväskylän välille tehdään korjauksia esimerkiksi tunnelien ja turvalaitteiden osalta. Työn aikaiset liikennejärjestelyt saattavat aiheuttaa pienimuotoisia toimenpiteitä myös rataosalla Orivesi—Haapamäki—Jyväskylä. Valtatien 4 parantaminen Saarijärventien ja Äänekosken välillä on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä parannetaan Hirvaskankaan ohituskaistaosuuden jatkeena pääosin nykyisellä paikalla keskikaiteellisena tienä. Liittymät toteutetaan eritasoliittymäratkaisuin Huutomäessä ja Äänekoskella. Valtatielle muodostuu siten Hirvaskankaan ja Äänekosken välille yhtenäinen osuus, jossa hidas- ja paikallinen liikenne ohjataan rinnakkaistielle. Äänekosken keskustassa tehdään kiertoliittymä- ja muita tiejärjestelyjä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös rakenteen parantamis- ja kunnostustoimenpiteitä sekä liittymientiejärjestelyitä raakapuun tärkeimmillä kuljetusreiteillä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio 18 716 000
2015 talousarvio 340 141 000
2014 tilinpäätös 472 252 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia

1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 514 000 000 euroa. Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia mainittuun summaan sisältyvän aiemmin myönnetyn 890 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

2) hankkeeseen Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys liittyen aiemmin myönnetyn 740 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

3) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 28 000 000 euroa.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan jälkirahoituksella rahoitettavat hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset väylähankkeet            
Tiehankkeet            
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/LTA 2013 2017 61,0 - 5,0 56,0
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/LTA 2013 2016 110,0 22,0 17,0 51,0
Yhteensä     171,0 22,0 22,0 107,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 22 000 56 000 58 000 - 136 000

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 41,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 000
Yhteensä -3 000

2015 talousarvio 22 000 000
2014 talousarvio 25 000 000
2013 tilinpäätös 120 827 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia Fennovoiman tieyhteyden ja kevyen liikenteen väylän suunnitteluun ja rakentamiseen valtatieltä 8 ydinvoimalaitosalueen rajalle siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 400 000 euroa. Nämä valtio maksaa hankkeen rahoittajalle kuitenkin vasta tien rakennusurakan vastaanotosta kahden vuoden kuluttua yhtenä eränä ilman korkoa edellyttäen silloinkin, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäiseksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan nykyinen ensimmäinen kappale muuttuu valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Fennovoiman tieyhteys

Hankkeessa rakennetaan noin 4,0 km pituinen tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä valtatieltä 8 ydinvoimalaitosalueen rajalle. Hanke sisältää rakennettavan tien ja vt 8 liittymäjärjestelyt. Tieyhteyden arvioidut suunnittelukustannukset ovat 0,4 milj. euroa, josta valtio maksaa puolet ja rakentamiskustannukset 7,2 milj. euroa, jotka valtio maksaa kokonaisuudessaan arvonlisäveroineen.

Hanke rakennetaan jälkirahoitusmallilla.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. € Arvioitu käyttö milj. € Määräraha v. 2015 milj. € Rahoitustarve myöhemmin milj. €
             
Keskeneräiset väylähankkeet            
Tiehankkeet            
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/
LTA 2013
2017 61,0 - 5,0 56,0
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/
LTA 2013
2016 110,0 22,0 17,0 51,0
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     171,0 22,0 22,0 107,0
             
Uusi väylähanke            
Fennovoiman tieyhteys   2015 7,4 - - 7,4
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     178,4 22,0 22,0 114,4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 22 000 56 000 51 000 - 129 000
Uusi väylähanke - - 7 400 - 7 400
Yhteensä 22 000 56 000 58 400 - 136 400

2015 talousarvio 22 000 000
2014 talousarvio 25 000 000
2013 tilinpäätös 120 827 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia Fennovoiman tieyhteyden ja kevyen liikenteen väylän suunnitteluun ja rakentamiseen valtatieltä 8 ydinvoimalaitosalueen rajalle siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 400 000 euroa. Nämä valtio maksaa hankkeen rahoittajalle kuitenkin vasta tien rakennusurakan vastaanotosta kahden vuoden kuluttua yhtenä eränä ilman korkoa edellyttäen silloinkin, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 388 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämääräraha on peruutetun määrärahan uudelleen budjetointia ja tarkoitus käyttää hankkeen Mt 101 Kehä I, Turunväylä—Vallikallio viimeistelytöihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2015 IV lisätalousarvio 100 000
2015 talousarvio 22 000 000
2014 tilinpäätös 25 000 000
2013 tilinpäätös 120 827 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 388 000 euroa.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 97 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2015 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 244,0 41,3 414,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 39,8 54,5 555,7
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 3,0 2,0 655,0
Yhteensä     2 010,0 286,8 97,8 1 625,4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 97 800 106 000 101 200 1 418 300 1 723 300

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 686,1 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankkeiden etenemisen edellyttämät määrärahatarpeet 28 750
Yhteensä 28 750

2015 talousarvio 97 750 000
2014 talousarvio 69 000 000
2013 tilinpäätös 47 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 97 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 242 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 230 000 euroa on momentille 12.31.10 tuloutetun Helsinki—Riihimäki rataosan suunnitteluhankkeelle EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamista E18 Hamina—Vaalimaa -hankkeen menoihin.

Lisäyksestä 1 288 000 euroa käytetään hankkeessa E18 Hamina—Vaalimaa. Lisämääräraha mahdollistaa hankkeen rakentamisaikataulun lyhentämisen, millä saavutetaan useiden miljoonien säästöt hankkeen kunnossapitoaikana.

Lisäksi lisäyksenä on otettu huomioon 724 000 euroa E18 Koskenkylä—Kotka -hankkeen menoihin.


2015 IV lisätalousarvio 3 242 000
2015 talousarvio 97 750 000
2014 tilinpäätös 69 000 000
2013 tilinpäätös 47 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 242 000 euroa.