Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              (37.) Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen
              (55.) Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi

Kaavoituksella edistetään eheää ja liikennetarvetta vähentävää yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle täydennysrakentamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnissa korostui erityisesti kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen ohjaus.

Maakunta-, yleis- ja asemakaavan tehtäviä selkeytetään niiden käyttämiseksi nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Kasvavien kaupunkiseutujen ja maaseudun suunnittelutarpeet ovat entistä eriytyneempiä. Vuonna 2015 selvitetään muun muassa mahdollisuuksia kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen ja laadukkaan täydennysrakentamisen parantamiseksi. Asuin- ja työpaikka-alueiden elinympäristön laatua edistävällä täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja muiden palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden kasvualueista poikkeava kehittämistarve, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiatuotantoon. Kuntien rakenneuudistus tuo tarvetta maaseutualueiden palveluja tukevaan suunnitteluun.

Kulttuuriympäristön suunnitelmallisen hoidon ja käytön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan ja tuetaan tähän liittyviä toimenpiteitä.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelua ohjataan eri lakien mukaisilla menettelyillä ja sen laatua on tarpeen yhdenmukaistaa. Tuulivoimarakentamisen ohjauskeinoja kehitetään edelleen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuulivoimaloiden melutasoista säädetään asetuksella.

Valmistellaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa yhdessä alan toimijoiden kanssa. Huolehditaan, että päätöksentekijöillä on hyvä tietopohja lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä vaikutuksista energiantuotantoon ja rakennus- ja kiinteistöalaan. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa. Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanolla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Pannaan täytäntöön uusiutuvan energian käytön edistämistä koskeva RES-direktiivin edellyttämiä toimia. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksien toimeenpanosta ja ohjauksesta huolehditaan.

Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja kiinteistöjen hyvää ylläpitoa sekä korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä portaaliratkaisuin ja korjausneuvontaverkostoa vahvistamalla. Jatketaan rakentamismääräysten uusimista ottaen huomioon myös EU-säädökset. Varmistetaan rakennustuotteiden markkinavalvonnan resurssit.

Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista ja myös kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan erityisvaatimuksien huomioon ottamista.

Hyvä ympäristön tila

Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia ja sillä on tärkeä merkitys viihtyisän asuinympäristön luomisessa. Kulttuuriympäristöjen arvo ja myönteiset vaikutukset yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä osataan hyödyntää hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Kehitetään valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden hoidon ja suojelun menettelyjä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet huomioidaan alueiden käytössä ja rakentamisessa, samoin maaseudun kylät, kirkonkylät ja niiden elinvoiman turvaaminen. Tuetaan taantuvien alueiden elinvoimaisuutta muun muassa edistämällä vajaakäytössä olevien tilojen käyttöä.

Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikenikäisten saavutettavissa.

Melulle altistuneiden määrää arvioidaan ympäristömeludirektiivin melukartoitusten ja valtioneuvoston meluntorjunnasta tekemän periaatepäätökseen perusteella ja kehitetään mahdollisimman kustannustehokkaita meluntorjuntaratkaisuja.

Toteutetaan eduskunnan edellyttämiä toimenpiteitä ja jatketaan kosteus- ja hometalkoita rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi. Vähennetään henkilöturvallisuuteen kohdistuvia riskejä halleissa ja vastaavissa riskialttiissa rakennuksissa.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot

Kysyntään riittävästi vastaava asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien kasvukeskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa. Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvuseutujen hallittua yhdyskuntarakennetta ja luovat edellytyksiä niiden yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle ja erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle.

Kaupunkiseutujen eheytyminen vähentää autoilun tarvetta, lisää arjen sujuvuutta ja palvelujen saavutettavuutta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti, maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen yli kuntarajojen. Kuntien välinen yhteistyö edistää selviytymistä kiristyvän kuntatalouden haasteista.

Talouden yleinen epävarmuus ja heikko talouskehitys ovat jatkuneet jo pitkään. Asuntojen uudisrakentaminen on vähentynyt viime vuosien hitaasta talouskasvusta huolimatta vain hieman. Määrä oli 27 900 asuntoa vuonna 2013. Vähentymisen odotetaan jatkuvan vuonna 2014, mutta asuntotuotannon volyymin odotetaan kääntyvän kasvuun vuonna 2015. Vaikka korkotaso on edelleen erittäin matala, ovat työttömyyden kasvu ja yleisen ostovoiman heikentyminen jo valmiiksi asuntojen korkean hintatason kanssa hillinneet  erityisesti suurempien omistusasuntojen kysyntää.

Uusia asuntoja tarvitaan selvästi nykyistä enemmän isoilla kasvuseuduilla, erityisesti Helsingin seudulla. Erityisesti kohtuuhintaisia asumisratkaisuja tarvitaan pääkaupunkiseudulla, jossa asuntomarkkinatilanne on koko maassa haastavin. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, palvelusektorin kasvava työvoimatarve ja lisääntynyt maahanmuutto nostavat varsinkin vuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa myös jatkossa.

Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset voivat toteutua.

Suurimmilla kaupunkiseuduilla toteutetaan aiesopimuksia tavoitteena eheät, toimivat ja kilpailukykyiset kaupunkiseudut. MAL-aiesopimusmenettelyä kehitetään välineenä tiivistää sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtion tukeman asuntotuotannon painopiste on suurimmissa kasvukeskuksissa, aivan erityisesti Helsingin seudulla.

Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Metropolipolitiikan ja sen välineiden toimivuutta arvioidaan ja selvitetään myös alueen yhdyskuntarakenteen vaikutuksia kilpailukykyyn ja tuottavuuden nousuun hyödyntäen alan kansainvälisiä tutkimustuloksia. Metropolihallinnon perustamisen edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ja ohjeistusta valmistellaan.

Ikääntyneen väestön asuinoloja edistetään kehittämisohjelman puitteissa. Erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asuntojen määrää kasvatetaan mm. muistisairaiden vanhusten määrän nousun ja laitospaikkojen vähentämistavoitteen vuoksi. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostetaan. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan tavoitteena vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrää. Myös mielenterveyskuntoutujien asumista kehitetään.

Helsingin seudun asuntotuotannossa 40 vuoden korkotukilainoitusta tuetaan käynnistysavustuksin. Lisäksi yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella olevassa takausvälimallissa on käytössä määräaikainen pääkaupunkiseudun kuntiin rajautuva käynnistysavustus. Valtion tukemassa omakustannusvuokraan perustuvassa korkotukituotannossa otetaan käyttöön myös 20-vuotinen tukimalli, jossa valtion tuesta seuraavat rajoitukset ovat kohdekohtaisia. Valtion tuotantotuen perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääasiallisesti suurilla kaupunkiseuduilla alueille, joilla tarve kohtuuhintaisista asumisratkaisuista on suurin.

Asuinalueiden kehittämisessä painotetaan erityisesti suurimpien kaupunkien lähiöitä sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia ml. asukastiloja sekä alueiden toimivuutta. Asumisneuvontaa kehitetään.

Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma

 201220132014
arvio
2015
arvio
     
ARA-tuotanto (osapäätökset):    
Kasvukeskukset4 5004 9006 5007 000
Muu maa1 7001 5001 0001 000
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 3 8003 0004 0004 000
Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), %73707070
Asuntojen hintojen muutos, %1,70,712
Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, %3,83,822
Aravavuokrien muutos, %3,63,833

Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa

TavoitePitkän
aikavälin
tavoite/v
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
      
Uudet kaavat (asuntoa)13 00011 00011 90013 00013 000
Koko asuntotuotanto (alkava)13 00010 70010 80012 00012 000
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava)2 6002 0501 5402 5002 500

Asunnottomien määrä

 2012 20132014
arvio
2015
arvio
     
Yhden hengen taloudet yhteensä7 8507 5007 5007 500
Perheet yhteensä450420400400
Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä2 6002 5452 5002 500

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2013 ja arvio vuosista 2014—2015

 2013
toteutuma
asuntoa
2014
arvio
asuntoa
2015
arvio ja valtuudet
asuntoa
    
Aloitetut uudet asunnot yhteensä27 900 26 500 27 000
— asuntolainojen korkotuki6 2557 500 8 000
— täytetakauksellinen välimalli1621 0002 000
— vapaarahoitteiset ym. asunnot21 50018 00017 000
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus6 92712 0004 500
Asuntojen hankinta   
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 3 8511 5001 500
— korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot-500500
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1)15 60015 00015 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Valtion asuntorahaston riskien hallinta

Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin lainoihin liittyviä takausriskejä. Myös valtion aiemmin myöntämät aravalainat painottuvat suuriin kasvukeskuksiin.

Lainoihin liittyviä riskejä seurataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Valtiokonttorin yhteisessä riskityöryhmässä. Vanhojen aravalainojen maksuviiveet ovat olleet viimeisen vuoden aikana lievässä kasvussa. Tästä huolimatta Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista noin 92 % on pieniriskisissä tai lähes riskittömissä kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.

Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tuki- ja huojennustoimenpiteiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Lisäksi aravalainojen ennenaikaista takaisinmaksua korvaavalla lainarahoituksella helpotetaan valtion myöntämällä täytetakauksella. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat olleet kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä noin 543 milj. euroa.

Asuinrakennusten perusparantamisen tukemisessa tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan erittäin vähäisiä ja takauksista aiheutuneiden takauskorvausten odotetaan pysyvän pieninä.

 201220132014
arvio
2015
arvio
     
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.)7 5006 9006 4006 100
Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.)8 2008 300 9 30010 300
Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.)2 0002 0002 1002 200
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), %0,220,290,50,3
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa)620700700800
Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja)4 1003 3004 0004 000

Asumisen tuen kehitys vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

 2013
toteutunut
2014
talousarvio
2015
esitys
    
Talousarviosta maksettavat tuet   
— Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 35.20.5550,543,0-
    
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio)310310370
Yleinen asumistuki670726812
Eläkkeensaajan asumistuki468492508
Opiskelijoiden asumislisä259285280
    
Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet   
Korkotuet   
— asuntolainojen korkotuki12,719,017,0
Avustusten myöntämisvaltuudet   
— korkotukilainoituksen käynnistysavustus10,010,010,0
— takauslainojen käynnistysavustus--3,0
— avustukset erityisryhmille120,0120,0120,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille0,12,62,6
— purkuavustukset0,72,02,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen10,015,015,0
— asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille8,04,04,0
— aravatalojen purkuakordit0,33,53,5
— aravatalojen rajoitusakordit 0,31,51,5
— asumisneuvontatoiminta0,50,60,9
— perusparantamisen käynnistysavustus15,0100,0-
— korjausavustukset--35,0
— käyttötarkoituksen muutosavustus--2,0
    
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus 0,70,70,7
    
Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus9121 0401 250
Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille21285285
Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille--100
Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille0100200

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän toimivuuden ja talouden kasvun kannalta on välttämätöntä, että pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Suomen kokonaisasuntotuotanto vastaa VTT:n arviota asuntorakentamistarpeesta. Ongelmana on kuitenkin pitkään jatkunut riittämätön asuntorakentaminen suurimmilla kaupunkiseuduilla. Pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen tarpeen arvioidaan kasvavan jopa 200 000 asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Myös valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on jäänyt alle tavoitteiden. Vuonna 2014 rakennettavien ARA-asuntojen määrän ennakoidaan olevan suurin piirtein vuoden 2013 tasolla, 6 500 asuntoa.

Valiokunta toteaa, että etenkin pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on eräs talouskasvun este. Pelkästään Helsingissä vuokra-asuntoja jonottaa 30 000 ihmistä, mikä vaikeuttaa monien alojen työvoimapulaa. Asuntotilanne on muodostunut matalapalkkaisilla aloilla työskenteleville kestämättömäksi.

Valiokunta pitää viime vuosina tehtyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta ongelman mittakaavan vuoksi valtion on edelleen lisättävä aktiivisuuttaan asuntomarkkinoilla ja pyrittävä löytämään toimivia ratkaisuja asuntotuotannon lisäämiseksi. Esimerkiksi neljällä isoimmalla kaupunkiseudulla (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu) käyttöön otetulla maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusmenettelyllä on parannettu seutujen yhteistä suunnittelua ja asetettu tavoitteita asuntotuotannolle, tonttien tarjonnalle ja maapolitiikalle. Aiesopimuksiin on liittynyt valtion tukitoimenpiteitä kunnallistekniikka-avustuksien, asuntorakentamisen käynnistämisavustuksien sekä Helsingin seudulla liikenneinvestointien muodossa.

Valiokunta korostaa, että sopimusmenettelyn avulla valtiolla on mahdollisuus nopeuttaa kaavoitusta. Sopimusten sitovuutta tulee valiokunnan mielestä edelleen lisätä kytkemällä valtion tukitoimenpiteitä kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään kasvuun. Samalla tulee myös harkita sopimusmenettelyn laajentamista muihin kasvukeskuksiin. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena tarkastella mahdollisuuksia kaavavalitusten käsittelyn keventämiseen siten, etteivät aiheettomat valitukset turhaan viivytä hankkeiden etenemistä.

Valiokunta nostaa esiin myös täydennysrakentamisen edistämisen ja pitää hyvänä, että vuonna 2015 selvitetään mahdollisuuksia laadukkaan täydennysrakentamisen parantamiseen. Vaikka vastuu kaavoituksesta onkin pääasiassa kunnilla, valtio voi edesauttaa riittävää asuntotarjontaa edistämällä myös olemassa olevien alueiden yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Täydennysrakentamisella voidaan päästä nopeampaan ja edullisempaan asuntotuotantoon kuin rakentamalla kokonaan uusia asuinalueita, mm. alueilla jo olemassa olevan infran vuoksi. Hyvänä kuntaesimerkkinä voidaan mainita Jyväskylä, jossa kaikki uudet kerros- ja rivitalokohteet vuosina 2014—2024 ovat täydennysrakentamista.

Valiokunta painottaa (kuten VaVM 34/2013 vp), että nykyisessä taloustilanteessa valtion maksamien tukien määrä on rajallinen, ja pitää näin ollen välttämättömänä toimenpiteitä, joilla tukien sijaan pienennetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia kohtuuhintaisuuden saavuttamiseksi. Kustannuksia nostavat erilaiset kaava- ja rakentamismääräykset, kuten energia-, esteettömyys-, autopaikka- ja väestönsuojamääräykset sekä kuntien ja valtion veropäätökset. Rakentamisen kokonaiskustannuksista on jo noin 40 prosenttia veroja. Valiokunta odottaa myös ympäristöministeriön asettaman työryhmän selvitystä asumisen verotuksen ja tukijärjestelmän vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Kehittämisehdotusten on tarkoitus valmistua vuoden 2015 alussa.

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 943 000 euroa.

Selvitysosa: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2015:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

  • — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen normaalin vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden aiesopimuskuntien osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
  • — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa
  • — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman, kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista
  • — edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta
  • — vastaa vuokrien määrityksen valvonnasta uudistettujen säännösten perusteella ja varmistaa omakustannusperiaatteen toteutumisen
  • — edistää taloudellisissa vaikeuksissa olevien arava- ja korkotukilainoitettujen vuokrataloyhteisöjen ongelmien ratkaisemista ja asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä
  • — kehittää ohjaus- ja valvontatoimintaa ennakoivammaksi ja vaikuttavammaksi varmistaen asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille
  • — vastaa asuinalueiden kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta ja viestinnästä
  • — keskittää tutkimus- ja kehittämistoiminnan ARA-asuntojen laatuun, asuttavuuteen ja kustannuksiin painottaen erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä.

Keskeisten suoritteiden kehitys

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
     
Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl284245300300
ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl7975961 1001 100
Kuntien myöntämät avustukset, maksatuksia kpl5 302 5 8224 0004 000
Avustukset hissien rakentamiseen, päätöksiä kpl13170170170
Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl1137480-
Avustukset asuinalueiden kehittämiseen, päätöksiä kpl-535050
Luovutuksensaajan nimeämiset44354040
Rajoituksista vapauttamiset, päätöksiä kpl319242200200
Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset32272525
Kuntien vuokratalojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen ohjaus- ja valvontakäynnit14221818
Riskienhallintaan kohdistetut ohjauskäynnit12111212
Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl5555

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot4 5625 1155 039
Bruttotulot-9696
Nettomenot4 5625 0194 943
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 209  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 489  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-6
Palkkaliukumasäästö-8
Palkkausten tarkistukset21
Toimintamenojen lisäsäästö -58
Toimintamenojen tuottavuussäästö-26
Vuokramenojen indeksikorotus8
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-7
Yhteensä-76

2015 talousarvio4 943 000
2014 talousarvio5 019 000
2013 tilinpäätös4 842 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 943 000 euroa.

(37.) Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 talousarvio500 000
2013 tilinpäätös2 000 000

(55.) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma (hissiavustukset)-3 000
Korjausavustusten siirto Asuntorahastolle-25 000
Säästöpäätös-15 000
Yhteensä-43 000

2014 talousarvio43 000 000
2013 tilinpäätös50 500 000

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja ja vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 250 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2015 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2015 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2015 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2015.

Avustukset

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja 40-vuotisin käyttö- ja luovutusrajoituksin muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa pääkaupunkiseudun kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia vuokra-asuntoja. Käynnistysavustuksen suuruus on 5 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2015 saa pääkaupunkiseudulla valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 35 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella (810/2012) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2015 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa asuinalueiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseen liittyvään viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 prosenttia kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 500 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vuokra-asuntotarjonnan monipuolistamiseksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuokra-asuntojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Nykyisen korkotukijärjestelmän rinnalle luodaan uusi korkotukilainamalli, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja valtion tuki nykyistä pienempi. Samalla huolehditaan nykyisen 40-vuotisen korkotukilainan kilpailukykyisyydestä.

Omakotitalojen rakentamista varten myönnettävistä korkotukilainoista luovutaan niiden vähäisen kysynnän takia.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta. Tarkoituksena on parantaa erityisesti lähiöissä sijaitsevien asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen rahoitusedellytyksiä sekä edistää pitkäjänteistä, suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Valtiontakaus korvaa aiemmin käytetyn asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen korkotukilainoituksen, josta luovutaan.

Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi ns. normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään vuoden 2015 loppuun saakka voimassa olevalla 40-vuotisen korkotukimallin vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Tällä seudulla asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta.

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi jatketaan myös vuonna 2014 käyttöön otettujen vuokra-asuntojen rakentamisen takauslainaan liittyvien määräaikaisten käynnistysavustusten myöntämistä. Avustuksilla tuetaan 600 asunnon rakentamista vuosittain. Myös tämä käynnistysavustus vähentää kohteen oman pääoman tarvetta.

Pääkaupunkiseudulla otetaan lisäksi käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön. Jotta avustus täyttää EUn valtiontukisääntöjen vaatimukset, se myönnetään vähämerkityksellisenä de minimis -tukena (komission asetus EU N:o 1407/2013, EUVL 24.12.2013), jollei avustusta myönnetä korkotukilainalla lainoitettavaa kohtuuhintaisina sosiaalisina vuokra-asuntoina käytettävää kohdetta varten. Korkotukilainoitettavissa kohteissa avustus poistaa oman pääoman tarpeen perusparannettavilta kohteilta. Avustuksella tuetaan arviolta noin 100 uuden vuokra-asunnon aikaansaamista.

Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia myönnetään vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Lisäksi myönnetään avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa. Muita mainitun lain mukaisia korjausavustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään pienituloisille avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään asuinrakennukseen. Muita energia-avustuksia ei myönnetä.

Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti vuosina 2013—2015 tuetaan asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamista 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustuksella edistetään uusien asuntoalueiden rakentamista kasvukeskusalueille, jotka ovat solmineet valtion kanssa MAL-aiesopimuksen. Avustus edistää kuntien välistä yhteistyötä, yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä kohtuuhintaista ja energiatehokasta asuntotuotantoa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta esittää selvityksen aiesopimuksen toteuttamisesta.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Siksi on tarpeellista kehittää asumisneuvontaa yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Asumistoiminnan edelleen kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi vuosien 2015—2017 aikana pysyväksi toiminnaksi avustuksen määrää nostetaan enintään 35 prosenttiin. Samalla avustuksen myöntämisvaltuus nostetaan 0,9 milj. euroon.

Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi laaditun poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan avustuksiin vuosittain 4 milj. euroa vuosina 2013—2015 asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti.

Vuonna 2015 valtion asuntorahasto on käytännössä velaton. Asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden ja rahastoon kertyvien tulojen ajoittumisen välisten erojen tasaamiseksi ja rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi rahastolla on tarvittaessa oltava edellytys lyhytaikaiseen varainhankintaan. Rahaston velka 31.12.2013 oli 280 milj. euroa.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2015 seuraavaksi:

Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2015 (milj. euroa)

  
Arvioitu saldo 1.1.2015100
Tulot 
— Tulot asuntolainoista565
— Tulot takausmaksuista10
Menot 
— Korkotuki- ja avustusmenot250
— Siirto talousarvioon66
Arvioitu saldo 31.12.2015359

2015 talousarvio
2014 II lisätalousarvio
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio
2013 tilinpäätös

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Avustukset

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 40 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan kohdan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan viidennen kappaleen ja päätösosan kohdan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan kymmenennen kappaleen ensimmäisen virkkeen.

Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 35 000 000 euron korjausavustuksiin nähden ja 4 000 000 euroa talousarvioesityksen 4 000 000 euron asuinaluekohtaiseen avustukseen kasvukeskusten kunnille on tarkoitettu edistämään kasvua.


2015 talousarvio
2014 II lisätalousarvio
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio
2013 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Talousarvioesityksen ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän noin 250 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen, mikä on enemmän kuin koko hallinnonalan talousarvioesitys. Lisäksi asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 66 milj. euroa.

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto

Valiokunta toteaa, että hallituksen budjettilaiksi tarkoitettua esitystä uudesta 20 vuoden korkotukimallista ei ole annettu eduskunnalle. Valiokunta poistaa näin ollen momentin päätösosasta viittaukset uuteen lakiin ja vähentää korkotukivaltuutta 80 milj. euroa. Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainavaltuudeksi jää siten 1 170 milj. euroa, joka mahdollistaa 7 500 asunnon rakentamisen. Vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen välisen määrällisen kytköksen purkamista valiokunta pitää aiempien kannanottojensa (kuten VaVM 34/2013 vp) mukaisesti tarpeellisena. Asumisoikeusasuntojen rakentaminen kiinnostaa toimijoita, ja niiden määrän kasvu vapauttaa vuokra-asuntoja uusien asukkaiden käyttöön ja helpottaa siten osaltaan asuntopulaa kasvukeskuksissa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että asuntotuotantoa saadaan lisättyä myöntövaltuuden täyteen määrään, mutta toteaa samalla, että valtuuden suuruus ei todennäköisesti muodostu edelleenkään asuntotuotannon esteeksi. Ongelmana on se, että normaalien vuokra-asuntojen rakentamiseen ja omistamiseen halukkaita tahoja ei nykyisillä ehdoilla juurikaan ole. Tuotanto on jäänyt viime vuosina lähinnä kuntien vastuulle. Toimijoiden lisäämiseksi valtio pääomitti 30 milj. eurolla A-Kruunu Oy:tä vuonna 2013. A-Kruunu Oy on kohdannut kuitenkin samat ongelmat kuin muutkin toimijat mm. tonttitarjonnan suhteen. Sille asetettu tavoite rakentaa 1 500 valtion tukemaa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa Helsingin seudulla on vielä kaukana.

Valiokunta pitää tarpeellisena uutta pääkaupunkiseudulle kohdistettua rakennusten käyttötarkoituksen muutosavustusta, jonka valtuus on 2 milj. euroa. Tyhjillään olevia toimisto- ja teollisuusrakennuksia sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja niiden saaminen vuokra-asuntokäyttöön on kannatettavaa. Rakennusten käyttötarkoitusten muutoksilla asuntotarjontaa voidaan lisätä nopeammin kuin uudisrakentamisella. Tarpeen on myös harkita, tulisiko samalla joustavoittaa kaavoitusta siten, että kohteissa voidaan käyttää niihin parhaiten soveltuvia toteutustapoja.

Valiokunta korostaa, että ARA-asuntokannan asumiskustannusten tulee pysyä kohtuullisina, ja pitää hyvänä, että esimerkiksi vanhojen korkeiden lainakorkojen ongelmaa on helpotettu. Kyseiset korot ovat kuitenkin edelleen markkinakorkoa korkeammalla tasolla, kun valiokunnan mielestä lähtökohtana tulee olla, että tuettu korko on alempi kuin markkinakorko.

Valiokunta pitää myös tärkeänä huolehtia ARA-asuntokannan käytön tehokkuudesta. Käyttöasteongelmat ovat lisääntyneet väestöltään vähenevien kuntien lisäksi jopa kasvukeskusten reuna-alueilla, jotka ovat jääneet kasvun ulkopuolelle keskusta-alueiden tiivistyessä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tervehdyttämis- ja purkuavustusten sekä akordien määrät pidetään vastaavalla tasolla kuin vuonna 2014. Asuntokantaa on myös pystyttävä nopeassa tahdissa kehittämään vastaamaan kysyntää, esimerkiksi kokonsa osalta.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentaminen kannattelee heikossa suhdannetilanteessa koko talonrakennusalaa. Korjausrakentamisen arvo ylitti uudisrakentamisen arvon vuonna 2013, jolloin se oli yhteensä 11,3 mrd. euroa. Lisääntynyt korjaustarve kohdistuu suurelta osin 1960-, 70- ja 80- luvuilla rakennettuun lähiöissä sijaitsevaan rakennuskantaan. Vuonna 2014 korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia ja kasvu kohdistuu pääasiassa asuntojen korjaamiseen.

Koko rakennuskannan korjaustarpeeksi on arvioitu 30—50 mrd. euroa. Käynnissä on VTT:n tarkempi selvitys korjaustarpeen jakautumisesta kiinteistötyypeittäin ja alueellisesti. Teknisen korjaustarvearvion ohella on syytä laskea korjaustarpeen määrä myös taloudellisin perustein. Korjaamista kustannustehokkaampi ratkaisu voi olla kiinteistön purkaminen.

Vuonna 2014 valtion myöntämä perusparannusten käynnistämisavustus on osaltaan vauhdittanut korjausrakentamista. Avustuksen suuruus on 10 prosenttia hankkeen esitetyistä kokonaiskustannuksista, ja tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä 140 milj. euron valtuus. Kokonaisuutena korjausavustusten arvioidaan lisäävän korjausrakentamista lähes 1,5 mrd. eurolla.

Hallitus esittää, että vuonna 2015 asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen korkotukilainoituksen korvaa perusparannuslainojen takauslainavaltuus, jonka suuruudeksi ehdotetaan 100 milj. euroa. Tarkoituksena on parantaa erityisesti lähiöissä sijaitsevien asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen rahoitusedellytyksiä sekä edistää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Lisäksi on perusteltua, että asuinalueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen ja segregaation ehkäisemiseen esitetään 8 milj. euron avustusvaltuutta. Lähiöiden kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa ottaen huomioon myös tarjottavat palvelut edistää oleelliselta osaltaan asuinalueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta.

Aiemmin valtion talousarviosta myönnetyt asuntojen korjausavustukset on siirretty myönnettäväksi valtion asuntorahastosta. Myöntövaltuudeksi esitetään 40 milj. euroa ja se kohdennetaan eniten apua tarvitseville. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että avustuksia myönnetään edelleen vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Myös energia-avustuksia myönnetään jatkossakin pienituloisille kotitalouksille pientaloissa.

Valiokunta toteaa, että kiinteistönomistajien ja kuntien on tiedostettava rakennusten ja asuinalueiden valtava korjaustarve. Ns. remonttiryhmän ehdotusten (ympäristöministeriö, loppuraportti 18.3.2014) mukaisesti Suomeen on juurrutettava uusi lähiöiden ja niiden kiinteistöjen korjaus- ja ylläpitokulttuuri.

Erityisryhmien asuminen

Valtion asuntorahaston varoista esitetään myönnettäväksi avustuksia erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen investointeihin enintään 120 milj. euroa. Myöntövaltuus on samansuuruinen kuin vuonna 2014.

Pitkäaikaisasunnottomat ovat asumisen suhteen syrjäytynein ryhmä. Vuoden 2013 lopussa asunnottomia oli 7 500, joista pitkäaikaisasunnottomia oli noin 2 500. Valiokunta pitää tarpeellisena jatkaa käynnissä olevaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa myös vuoden 2015 jälkeen. Vaikka ohjelman määrällinen tavoite asuntojen tuottamisesta on saavutettu, pitkäaikaisasunnottomuutta ei ole pystytty poistamaan johtuen sen samanaikaisesta kasvusta. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää nuorten pitkäaikaisasunnottomuuden lisääntymistä. Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias.

Valiokunta korostaa, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää ennen kaikkea riittävää kohtuuhintaisten pienten vuokra-asuntojen kantaa. Tarpeen on myös painottaa asunnottomuuden riskien varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä. Valiokunta pitää hyvänä, että asunnottomuutta ehkäisevän asumisneuvonnan määrärahaa esitetään korotettavaksi 900 000 euroon. Summa ei ole suuri, mutta sillä voidaan merkittävästi vaikuttaa vuokrarästien, asunto-ongelmien ja häätöjen ehkäisemiseen. Neuvonta koskee asunnottomuusuhan alla olevien lisäksi myös muita asumisessa tukea tarvitsevia ryhmiä, kuten maahanmuuttajia, mielenterveyspotilaita ja ikääntyviä.

Erityisryhmien investointiavustuksista noin puolet on viime vuosina kohdistunut vanhuksille. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaan vuoteen 2030 mennessä muistisairaille vanhuksille tarvitaan arviolta 1 500—2 000 tehostetun palveluasumisen paikkaa vuosittain. Valiokunta toteaa, että tarvetta lisää myös valtion rakennepoliittisen ohjelman tavoite laitospaikkojen, lähinnä sairaaloiden ja terveyskeskusten vanhusten pitkäaikaispaikkojen, vähentämisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös asumisoikeusasuntojen rakentamisesta senioreille on saatu hyviä kokemuksia. Valiokunta pitääkin tärkeänä tarjota laajasti erilaisia vaihtoehtoja ikäihmisten asumisen ja niihin liittyvien palveluiden turvaamiseksi.

Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi niihin kuuluvat mm. kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat. Asuminen edellyttää näissä tapauksissa tukipalveluiden järjestämistä. Valiokunta toteaa, että myös mahdollisuus yksilöllisiin henkilökohtaisiin palveluihin tulee turvata ja pitää siten edelleen (kuten VaVM 34/2013 vp) tarpeellisena selvittää mahdollisuus irrottaa vammaisten henkilöiden välitön tuen tarve hankintalain kilpailuttamissäännöksistä.

Valiokunta pitää hyvänä, että korkotukilainojen omavastuukorko laskettiin 1 prosenttiin myös erityisryhmien osalta. Jatkossakin on syytä huolehtia siitä, että rakentamisen lainoitukseen osoitettava tuki on myös alemman investointiavustuksen tukiluokkiin kuuluvissa opiskelijoille ja nuorille tarkoitetuissa hankkeissa vähintään samalla tasolla kuin ARA-vuokra-asuntohankkeissa.

Valiokunta toteaa, että tarve erityisryhmien investointiavustukselle on erittäin suuri, ja pitää hyvänä, että myöntövaltuus on pidetty aiemmin nostetulla korkeammalla tasolla. Valiokunta pitää kuitenkin edelleen tarpeellisena seurata tarkasti valtuuden riittävyyttä ja tarvittaessa korottaa sitä. Avustusjärjestelmän on todettu olevan toimiva, ja sen vaikuttavuuden arvioidaan olevan merkittävä erityisryhmien asumisen kustannusten kohtuullistamisessa ja kohteen laadun varmistamisessa (ympäristöministeriön raportteja 14/2014).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 170 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2015 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2015 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2015 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2015.

Avustukset

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja 40-vuotisin käyttö- ja luovutusrajoituksin muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 3 000 000 euroa pääkaupunkiseudun kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia vuokra-asuntoja. Käynnistysavustuksen suuruus on 5 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2015 saa pääkaupunkiseudulla valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 40 000 000 euroa.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2015 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2013—2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella (810/2012) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2015 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää 200 000 euroa vuodessa asuinalueiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseen liittyvään viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 prosenttia kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 500 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Avustukset

Momentin perusteluja täydennetään siten, että asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja saa vuonna 2015 hyväksyä valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 5 000 000 euroa sellaisiin ennen vuotta 2015 tehtyihin korkotukilainapäätöksiin, joiden oikaisuhakemusten hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Selvitysosa: Korkotukea asunto-osakeyhtiöiden uusiin perusparannuslainoihin ei enää myönnetä vuonna 2015. Vuonna 2014 tehtyihin eräisiin päätöksiin on kuitenkin haettu vuonna 2015 oikaisuja, jotka tulee hyväksyä, mikäli edellytykset hyväksymiseen täyttyvät. Näiden oikaisuvaatimusten hoitamiseen myönnetään korkotukilainan hyväksymisvaltuutta enintään 5 000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 II lisätalousarvio
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Avustukset

Momentin perusteluja täydennetään siten, että asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja saa vuonna 2015 hyväksyä valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 5 000 000 euroa sellaisiin ennen vuotta 2015 tehtyihin korkotukilainapäätöksiin, joiden oikaisuhakemusten hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Uudelleenkohdentaminen-500
Yhteensä-500

2015 talousarvio850 000
2014 talousarvio1 350 000
2013 tilinpäätös1 350 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.