Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
              52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 300
Sopeutustoimi-5 000
Sektoritutkimussäästö (HO)-5 000
Yhteensä-11 300

2015 talousarvio20 000 000
2014 talousarvio31 300 000
2013 tilinpäätös31 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valtion korvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti, ja määrärahaan esitetään edelleen tuntuvaa alennusta. Vielä vuonna 2010 määräraha oli 40 milj. euroa, vuosina 2013 ja 2014 noin 30 milj. euroa, ja ensi vuodelle ehdotetaan enää 20 milj. euroa.

Saadun selvityksen mukaan Suomen kliinisen lääketieteen taso on ollut viime vuosina kansainvälistä huipputasoa. Esimerkiksi tutkijoiden tekemien viittausten perusteella suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavinta koko maailmassa vuosina 1998—2010. Suomi on myös syöpähoidossa aivan maailman kärkeä, mikä perustuu nimenomaan korkealaatuiseen syöpätutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on kuitenkin alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen.

Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön mm. tutkimusinnovaatioiden sekä tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta. Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaanhoitolaitoksiin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita ja väestöä. Tämän päivän tutkimus merkitsee hyvää hoitoa tulevaisuudessa.

Valiokunta toteaa, että muutos uhkaa vakavasti terveydenhuoltojärjestelmämme kykyä uudistaa ja kehittää potilaiden saamia hoitoja. Käytännössä rahoitusvastuu on siirtynyt kunnille, jotka maksavat tutkimuksen ja opetuksen kuluja osana yliopistollisten sairaaloiden tuottamien hoitopalveluiden laskutusta. Kilpailutuksen lisääntyessä terveydenhuollossa tämä on vakava uhka tutkimusta ja opetusta harjoittavalle sairaalalle, joka joutuu sisällyttämään näiden toimintojen kulut palveluhintoihinsa.

Valiokunta toteaa, että lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen, sillä viime vuonna terveysteknologia nousi Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi. Ministeriöt (TEM, STM ja OKM) ovat myös valmistelleet yhteistyössä Terveysalan tutkimus- ja kasvustrategian (TEM raportteja 12/2014), jonka keskiössä ovat yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen mm. tutkimuksen näkökulmasta.

Valiokunnan mielestä uusi strateginen tutkimusrahoitus ei korvaa lääketieteellisen tutkimuksen perusrahoitusta, koska rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääketieteellistä tutkimusrahoitusta vahvistetaan ja että asia nostetaan esille seuraavassa hallitusohjelmassa ja vaalien jälkeen tehtävässä kehyspäätöksessä.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen (THL, TTL, STUK, KELA) rahoitukseen. Keväällä 2013 tehdyn linjauksen mukaisesti tutkimusmäärärahoja vähennetään noin 30 milj. eurolla, minkä lisäksi rahoitukseen kohdistetaan myös muita säästöpäätöksiä. Määrärahojen vähentäminen on merkinnyt tutkimuslaitoksissa laajoja irtisanomisia ja toiminnan supistamista, mistä johtuen kansainvälisesti laadukas tutkimuslaitoskenttä on saatettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ovat heikentyneet, ja mm. terveys- ja sosiaalipolitiikan, väestötutkimuksen, tartuntatautien ja ympäristöterveyden tutkimusta joudutaan supistamaan. Saadun selvityksen mukaan mm. säteilyturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö loppuu Suomessa kokonaan. Leikkaukset heikentävät myös mahdollisuuksia hakea ulkoista rahoitusta ja sitoutua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.

Valiokunta korostaa vahvan tutkimuspohjan merkitystä päätöksenteon perustana ja katsoo, että laitosten toimintaedellytykset on turvattava, jotta tulevien sosiaali- ja terveyspoliittisten ratkaisujen vaikuttavuutta voidaan asianmukaisesti seurata ja arvioida. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan, miten toteutetut uudistukset ovat onnistuneet ja mitä uusia ja korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoitus ja toimintamahdollisuudet turvataan ja että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset mm. tutkimuksen laatuun. Samalla on arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 1 700 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 21 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.