Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
        
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista....39..38..40
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)       
— kuntajohdossa....61..72..75
— perusterveydenhuollossa..54..60..69..
— liikuntatoimessa..56..62..65..
— perusopetuksessa....66..682)..69
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote58,860,460,560,960,960,961,0
— miehet58,660,360,460,960,960,961,0
— naiset58,960,460,560,860,860,860,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä8,77,27,26,36,36,26,2
— miehet9,17,27,16,26,06,06,0
— naiset8,37,27,46,56,66,56,5
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %4,04,54,64,54,74,74,8
— miehet3,64,03,93,84,04,04,1
— naiset4,54,95,25,25,45,45,5
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, %92....91912)9192
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden32,830,231,230,329,53)29,329,0
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat)5 7275 4854 4374 5102)4 5002)4 4004 350
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %4,27,18,38,78,89,19,4
Sosiaalimenot/bkt, %25,130,630,031,232,52)32,932,9
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin)7 46210 16610 14310 40010 7002)10 80010 900
Sosiaalimenojen rahoitus, %       
— verovaroin43,146,146,046,846,72)46,446,1
— työnantajat37,635,835,434,835,22)35,535,6
— muu19,318,118,618,318,12)18,118,3
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, %50,954,454,855,348,02)48,048,0

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Arvio

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
        
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %       
— miehet37,636,835,633,435,03433
  — 0—12 vuotta koulutusta42,438,840,238,637,43937
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29,330,127,625,629,42827
— naiset33,732,932,132,833,23433
  — 0—12 vuotta koulutusta38,636,538,637,640,43938
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29,429,427,526,927,82927
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %161717171)17..16
Vastasyntyneen elinajanodote77,780,080,480,580,81)81,181,3
— miehet74,176,777,277,577,81)78,078,3
— naiset81,083,283,583,483,81)84,084,2
25-vuotiaan elinajanodote       
— miehet49,752,652,91)53,21)53,51)54,054,4
   — perusasteen koulutus47,449,750,01)50,41)50,81)51,251,6
   — keskiasteen koulutus50,152,452,61)52,81)53,01)53,253,4
   — korkea-asteen koulutus54,055,956,11)56,31)56,51)56,756,9
— naiset56,159,059,11)59,21)59,31)60,361,2
   — perusasteen koulutus54,656,656,61)56,61)56,61)58,159,5
   — keskiasteen koulutus57,259,159,21)59,31)59,41)59,559,6
   — korkea-asteen koulutus58,460,360,41)60,61)60,71)60,961,0
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)       
— miehet76841)87861)878687
— naiset72781)79801)757679
Päivittäin tupakoivien osuus, %       
— miehet (25—64-v.)28,324,123,421,020,31918
— naiset (25—64-v.)19,915,314,914,513,91312
— pojat (8.—9. lk)251717151)151413
— tytöt (8.—9. lk)221414131)121110
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.8,810,010,19,69,79,59,5
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %       
— miehet58,462,765,063,364,66463
— naiset41,248,348,347,947,84847
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)       
— miehet1 1689228678028231)802780
— naiset3682902552812421)236230
Pienituloisten3) osuus, %       
— koko väestö10,513,713,211,912,01)12,012,0
— lapset8,811,811,19,49,51)9,59,5
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm170 352164 154167 364180 665192 274198 570210 480
Toimeentulotukea saaneet, lkm       
— kotitaloudet271 686240 257239 212238 373240 0001)235 000235 000
— henkilöt454 353375 152371 898370 454374 5001)364 500364 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %2,42,22,22,12,11)2,12,1
  — miehet2,72,52,52,42,41)2,42,4
  — naiset2,01,81,81,81,81)1,81,8
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), %24,925,925,925,525,51)25,525,5
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %4,34,84,74,74,71)4,74,7
— 18—24 v. pojat5,46,05,85,85,81)5,85,8
— 18—24 v. tytöt3,13,63,63,63,61)3,63,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %80,682,883,283,182,95)83,283,4
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta)..33..32..36..
Hoitoon pääsy       
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm66 0001 2457519381 3901 1001 200
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)..727781797055
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm..12 10014 0007 2055 1005 5006 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm..1367364555045
Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä..2 2122 2352 1132 3872 4002 500
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot6)       
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v...284230302523
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v...4 8135 3825 2564 8384 5004 300
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %       
— säännöllinen kotihoito2)11,811,812,211,912,11)12,312,4
  — miehet8,78,99,38,99,11)9,29,4
  — naiset13,213,413,913,513,71)14,014,1
— tehostettu palveluasuminen1,75,65,96,16,31)6,56,8
  — miehet1,13,73,94,14,41)4,54,8
  — naiset2,06,77,17,37,61)8,08,4
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto8,44,74,43,83,51)3,33,1
  — miehet5,63,33,12,82,61)2,52,4
  — naiset9,65,55,14,33,81)3,53,2
— omaishoidontuki3,04,24,44,54,65)4,95,1
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.1 8944 3104 6304 8445 2745)5 4975 856
Terveyskeskusten lääkärivaje, %..6,06,56,36,16,05,8
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %..3,6..3,23,21)3,23,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta       
— äitiysneuvolalääkärit....6258661)6666
— lastenneuvolalääkärit....2023281)3032
— koululääkärit....610151)1720
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat....5960621)6264
— lastenneuvolan terveydenhoitajat....3442451)4749
— kouluterveydenhoitajat....7584851)8585
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)       
— äitiysneuvolassa....8794951)9595
— lastenneuvolassa....8494951)9595
— kouluterveydenhuollossa....7595951)9595
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm86 80054 00057 20061 20073 70088 00090 000
— miehet47 50032 90034 10036 00043 30052 80054 000
— naiset39 30021 10023 10025 10030 40035 20036 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %0,91,31,41,41,41)1,41,4
— pojat1,01,41,41,41,41)1,41,4
— tytöt0,91,31,31,31,31)1,31,3
Asunnottomat, lkm10 0007 8807 5707 8507 5007 7007 800
— miehet8 2506 4905 9905 9505 7005 9006 000
— naiset1 7501 3901 5801 8901 8001 8001 800
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm37 55435 71542 91940 85338 02638 00038 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, %1,93,63,83,91)4,01)4,04,1

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
        
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet2 2562 5722 4532 3701)2 3462)2 3232 300
— miehet..1 6491 6101 4971)1 4822)1 4671 453
— naiset..9238438731)8642)856847
Vesivälitteiset epidemiat       
— epidemioiden lkm725242)54
— sairastuneet henkilöt6 42838705302202)200100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)15,382)82)5,65,02)4,74,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste..29,622,426,428,62)....
Työeläkerahastot/bkt, %50,277,772,277,883,885,085,6

1) Ennakkotieto

2) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

 2009201020112012201320142015
arvio
        
Lapsilisä       
— 1. lapsi10010010010410410495
— 2. lapsi111111111115115115105
— 3. lapsi141141142147147147135
— yksinhuoltajakorotus47474749494949
Lasten kotihoidon tuki       
— hoitoraha314314316327337341343
— seuraavasta alle 3-v.94949498101102103
— muista alle kouluikäisistä60606163656666
— hoitolisä168168169175180183183
Yksityisen hoidon tuki       
— hoitoraha160160161167171174174
— hoitolisä135135135140144146147
Osittainen hoitoraha70909094969898
Vanhempainpäiväraha       
— minimi551551553574594598601
— keskimäärin, miehet1 8581 9361 9972 0352 0992 1721)2 244
— keskimäärin, naiset1 3421 3981 4271 4671 5161 5601)1 600
Sairauspäiväraha       
— minimi (55 päivän jälkeen)551551553574594598601
— keskimäärin, miehet1 3681 4291 4211 4611 5151 5561)1 588
— keskimäärin, naiset1 1841 2351 2491 2921 3311 3661)1 395
Työmarkkinatuki551551553674698702705
Työttömän peruspäiväraha551551553674698702705
Työttömien ansiopäiväraha       
— keskimäärin, miehet1 3261 4011 4091 5141 565....
— keskimäärin, naiset1 0171 0711 0821 1591 184....
Kansaneläke, yksinäinen554584586609630634637
Takuueläke  688714739743747
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)       
— miehet1 6591 6871 7281 8091 8791)1 9281)1 960
— naiset1 0711 0971 1331 1951 2521)1 2941)1 325
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)       
— miehet1 1171 1191 1211 1491 1671)1 1721)1 165
— naiset9279299349629831)9911)988
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)       
— miehet1 9221 9741 9472 0252 0831)2 1201)2 151
— naiset1 3261 3651 3701 4411 4931)1 5311)1 565
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)       
— miehet1 0901 1261 1741 1921 2261)1 2481)1 266
— naiset8428849079439771)1 0021)1 024
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva417417419461477480483

1) Arvio

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle kohdentuu merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksiin, työelämään osallistumisen tukemiseen sekä kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmistelu ja toimeenpano muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laaja-alaisen muutosprosessien kokonaisuuden sisältäen lukuisia laki- ja asetusmuutoksia sekä muutoksia kuntien ohjaukseen ja valvontaan. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että tehokkaan hallinnon toteutuminen. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto79 4388960083881 172
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
30 71219-16230 569
02.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 2451853002 730
03.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 5392717005 510
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
590590
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 0311 031
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
421421
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
17 33017 330
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 95918 959
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 0324 032
02.Valvonta41 97324800042 221
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 44114 441
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 46514812 613
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 1671004 267
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 90010 900
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta101 2610000101 261
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 41260 412
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
33 28733 287
63.Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
7 5627 562
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 648 800012 200080 0002 741 000
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 70011 700
51.Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 377 8001 377 800
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 3003 300
53.Sotilasavustus
(arviomääräraha)
19 20019 200
54.Asumistuki
(arviomääräraha)
847 30080 000927 300
55.Elatustuki
(arviomääräraha)
195 60012 200207 800
56.Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
41 50041 500
60.Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut
(arviomääräraha)
152 400152 400
20.Työttömyysturva2 747 45489 00060 6000-30 0002 867 054
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
34 05434 054
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 007 00043 00050 0001 100 000
51.Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
174 00046 00015 000235 000
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 418 000-45 0001 373 000
55.Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
73 00073 000
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
41 40010 60052 000
30.Sairausvakuutus1 226 27200001 226 272
28.Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
1 2721 272
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 225 0001 225 000
40.Eläkkeet4 540 0000001 9004 541 900
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
61 50061 500
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
624 2001 900626 100
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
100 000100 000
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
3 8003 800
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 00015 000
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 735 5003 735 500
50.Veteraanien tukeminen252 5030000252 503
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 4501 450
50.Rintamalisät
(arviomääräraha)
25 40025 400
51.Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
125 902125 902
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
62 50062 500
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 1003 100
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
5555
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 5003 500
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
20 98820 988
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
9 6089 608
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto515 7163 55000-4 700514 566
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500500
31.Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
7 000-4 7002 300
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
21 70021 700
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
97 00097 000
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
14 10014 100
35.Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
314 165314 165
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480480
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
29 07129 071
50.Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
15 00015 000
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
8 0003 55011 550
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
2 4002 400
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 3006 300
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen46 651000046 651
01.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 44927 449
20.Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
11 79011 790
21.Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
850850
22.Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
660660
50.Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 9302 930
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 9001 900
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 0721 072
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta209 6400000209 640
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
190 600190 600
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 6002 600
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300300
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
16 14016 140
90.Raha-automaattiyhdistyksen avustukset309 3000000309 300
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
309 300309 300
 Yhteensä12 719 00893 69472 800048 03812 933 540

 Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1)3 6463 6343 612  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2015 maksullisen toiminnan osuus on 1 590 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 369 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.