Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
              28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut
              60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

7.2. Kuntien menotPDF-versio

Menokehitys vuonna 2011

Kuntien toimintamenot kasvoivat v. 2011 lähes 5 %. Toimintamenojen kasvu oli nopeampaa kuin edellisvuosina keskimäärin. Kunta-alan palkkamenot kasvoivat v. 2011 n. 4,3 %. Ansiotasoindeksin muutos v. 2011 oli 3,0 %. Kuntatalouden henkilöstömäärä kääntyi v. 2011 jälleen kasvuun, ja työllisten määrä paikallishallinnossa nousi noin prosentilla. Osaltaan palkkamenojen nousua selittää kertaluontoisena tekijänä lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos vuoden 2011 tilinpäätöksissä. Ostot kasvoivat lähes 7 % ja avustukset 3 %. Toimintatulojen kasvu jäi toimintamenojen kasvua pienemmäksi, kolmeen prosenttiin.

Toimintamenojen kehitys 2012—2016

Vuosina 2012—2016 toimintamenojen kasvuksi arvioidaan n. 4 % vuosittain. Toimintamenojen volyymin arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa kysyntäpainetta peruspalvelumenoihin. Laskelmassa henkilöstön määrä pidetään vuoden 2011 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujen ostojen kasvuna. Vuoden 2013 valtion talousarvioesitykseen ja vuosien 2013—2016 kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Kokonaisuudessaan valtion toimenpiteiden ei arvioida juuri vaikuttavan kuntien tehtäviin vuosina 2013—2015. Kuntakohtaisesti vaikutukset voivat vaihdella mm. kunnan väestörakenteesta johtuen. Kuntien toimintamenojen kehitys keskipitkällä aikavälillä riippuu todellisuudessa mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisilla uudistuksilla onnistutaan parantamaan kuntasektorin tuottavuutta.

Laskelmassa on tehty aikaisempien peruspalveluohjelmien tapaan tekninen oletus, että toimintatulot kasvavat toimintamenojen kasvua vastaavasti. Toteutuneen kehityksen perusteella on havaittavissa, että joinakin vuosina toimintatulojen kasvu on jäänyt selvästi alle toimintamenojen kasvun. Toimintatulojen kasvu saattaa lähivuosina jäädä huomattavasti edellä mainittua oletusta pienemmäksi. Vireillä oleva liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuus vähentäisi, yhtiöittämisvelvollisuuden laajuudesta riippuen, merkittävästi kuntasektorin toimintatuottojen määrää. Toisaalta toimintamenotkin vähenisivät, mutta vähemmän, joten myös kuntien ja kuntayhtymien toimintakate heikkenisi. Yhtiöittämisvelvollisuuden kokonaisvaikutuksia kuntatalouteen on kuitenkin hankala arvioida ja vaikutukset kohdentuvat vain pieneen määrään kuntia. Tässä vaiheessa liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuudesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole sisällytetty kuntatalouden kehitysarvioon. Toimintatulojen kasvua saattaa lähivuosina hidastaa myös talouskasvun heikkeneminen ja toimintatuloiksi kirjattavien valtionapujen kasvun hidastuminen. Toimintatulojen osalta on kuitenkin toistaiseksi pitäydytty vakiintuneessa laskentaoletuksessa.

Henkilöstömenot

Kuntatalouden toimintamenoista henkilöstömenojen osuus on lähes 60 %. Palkkamenojen arvioidaan kasvavan 3½ % v. 2012 ja sen jälkeen keskimäärin 3 % vuosittain. Laskelman lähtökohtana on, että kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä pysyy vuoden 2011 tasolla, joten kuntatalouden henkilöstömenojen kehitys seuraa ansiotason ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä. Kunta-alalle solmittiin marraskuussa 2011 kaksivuotinen sopimus, jonka perusteella kunta-alan ansiotason arvioidaan nousevan 3,2 % v. 2012 ja 2,3 % v. 2013. Tämän jälkeen ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta, jonka mukaan kuntasektorin ansiotaso nousisi 2,8 % v. 2014 ja sen jälkeen 3,3 % vuosittain, eli hieman yleisen ansiotason arvioitua kehitystä hitaammin. Edellä kuvatuilla oletuksilla palkkamenot kasvaisivat vuosina 2013—2016 keskimäärin 3 % vuodessa, minkä toteutuminen edellyttäisi maltillisia palkankorotuksia ja aktiivisia toimia palkkamenojen kasvun hillitsemiseksi.

Kuntatyönantajan maksut eivät tarkasteluajanjaksolla kokonaisuutena juurikaan muutu. Kuntatyönantajan eläkemaksun arvioidaan Kevan ennusteen mukaan pysyvän lähivuodet 23,6 prosentissa, alenevan 23,5 prosenttiin v. 2015 ja edelleen 23,3 prosenttiin v. 2016. Työnantajan maksu alenee, kun työntekijän eläkemaksun ennakoidaan nousevan nopeammin kuin kokonaiseläkemaksun.

Ostot

Laskelmassa ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti reilut 6 % vuosittain. Ostojen kasvun taustalla ovat myös kuntien palvelutuotannon rakenteessa tapahtuneet muutokset, jotka jatkuvat myös lähivuosina. Menneen kehityksen perusteella on havaittavissa, että ostojen kasvu, kuten toimintamenojen kasvu yleensäkin, on seurannut jossain määrin kuntien tulojen kehitystä. Kuntatalouden kiristyminen pakottaa kunnat hillitsemään menokasvuaan, mikä saattaa näkyä myös ostojen kasvun hidastumisena.

Avustukset

Kuntien maksamien avustusten ennakoidaan kasvavan v. 2012 n. 2 %. Toimeentulotukimenoja kasvattaa toimeentulotuen perusosan korottaminen ja puolestaan pienentää perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus. Nettomääräisesti nämä uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja. Vaalikauden loppupuolella toteutettavan asumistuen uudistamisen arvioidaan vähentävän toimeentulotuen tarvetta ja siten alentavan toimeentulotukimenoja. Työttömien määrän ennustetaan nousevan v. 2013 talouskasvun ollessa heikkoa, mutta sen jälkeen työttömyyden ennustetaan hitaasti vähenevän. Työttömyyden alentuessa myös toimeentulotukimenojen oletetaan kääntyvän laskuun. Riskinä kuitenkin on, että työttömyysjaksojen pitkittymisen myötä toimeentulotukimenot eivät alene. Avustusten keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan prosentti vuodessa.

Korkomenot

Korkomenojen kehitykseen vaikuttaa sekä lainakannan että korkotason kehitys. Kuntatalouden lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenojen kasvu on jäänyt maltilliseksi johtuen matalasta korkotasosta. Korkotason arvioidaan pysyvän matalana vielä tänä ja ensi vuonna mutta sen jälkeen kääntyvän nousuun. Korkotason nousu pidemmällä aikavälillä heikentää erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien taloudellista liikkumavaraa.

Investoinnit

Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestointien oletetaan pysyvän lähivuodet 4,3 mrd. euron tasolla. Investointipaineet ovat suuret johtuen niin peruskorjauksista, kasvukeskusten uudisinvestoinneista kuin meneillään olevasta kuntakentän rakenneuudistuksesta. Toisaalta kuntatalouden kiristyminen saattaa lykätä uusien investointien aloittamista. Arvioitu investointitaso johtaa ennakoidulla tulo- ja toimintamenokehityksellä kuntien velkaantumisen jatkumiseen voimakkaana.

Laskelmissa on otettu huomioon v. 2011 tehty tarkistus kirjanpitolautakunnan yleisohjeisiin. Niissä suositellaan poisto-ohjeen liitteen mukaisten poistoaikojen alarajojen (tasapoistossa poistoajan alaraja, jäännösarvopoistossa korkein poistoprosentti) käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tämän arvioidaan näkyvän vuoden 2013 tilinpäätöksissä poistotason selvänä kasvuna, kun kertapoistojen taso nousee. Vuonna 2014 poistojen taso alenee, mutta ne jäävät kuitenkin korkeammalle tasolle kuin mitä olisi ilman uutta suositusta. Tässä vaiheessa suosituksen soveltamisen laajuutta ja vaikutuksia on vaikea arvioida, ja toteutuneet poistot saattavat poiketa huomattavasti tässä arvioidusta.

Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2011—2016, mrd. euroa

Käyvin hinnoin201120122013201420152016
       
1. Toimintamenot35,537,038,440,041,643,3
Palkkausmenot20,321,021,522,222,923,6
Palkat15,616,216,617,117,618,2
Muut henkilömenot4,74,84,95,15,25,4
Ostot12,513,314,215,116,017,0
Avustukset2,12,12,22,22,22,2
Muut toimintamenot0,60,60,60,60,60,6
2. Toimintatulot11,211,712,112,613,213,7
       
3. Toimintakate-24,3-25,3-26,3-27,3-28,5-29,6
4. Korkomenot, brutto0,40,30,30,40,50,7
5. Investoinnit, brutto4,34,34,34,34,34,3
6. Kokonaismenot (1+4+5)40,141,643,044,746,448,3
       
7. Bruttokansantuote, mrd. euroa189,4196,6203,2212,3221,6230,5
8. Toimintamenot, % BKT:sta18,718,818,918,818,818,8
9. Kokonaismenot, % BKT:sta21,221,221,221,021,021,0
10. Kokonaistulot, % BKT:sta 20,920,720,720,620,520,3
11. Toimintatulot, % toimintamenoista31,631,631,631,631,631,6
Kunta-alan henkilöstön määrä, 1000 henkilöä464464464464464464