Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Niiden mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, tietotuotannon sekä tiedonvälityksen keskeiset linjaukset ovat:

  • — hyvinvoinnille vahva perusta
  • — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (mom. 33.03.50).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 393 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat, terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahasta on varattu 400 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot100 24897 70887 393
Bruttotulot30 38229 75527 000
Nettomenot69 86667 95360 393
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 361  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle6 546  

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot6 7005 3975 397
— myyntituotot53250250
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot53250250
— muut tuotot   
Tuotot yhteensä6 7005 3975 397
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 7744 1784 178
— osuus yhteiskustannuksista1 2901 1111 111
Kustannukset yhteensä6 0645 2895 289
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)636108108
Kustannusvastaavuus, %110102102

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus22 96615 39515 395
— EU:lta saatava rahoitus3 5812 3802 380
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus8751 2441 244
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot5 3595 3585 358
Tuotot yhteensä32 78124 37724 377
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset40 08228 67928 679
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-7 301-4 302-4 302
Omarahoitusosuus, %181515

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset ja htv:t tulosalueittain1)

 2013
tilinpäätös
1 000 €
htv2014
arvio
1 000 €
htv2015
tavoite
1 000 €
htv
       
Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala10 2121149 9271008 87984
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala23 29426022 71225220 314210
Terveyden suojelun toimiala24 35327223 74527321 239221
Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala28 18631527 48226624 582214
Tieto-osasto11 56212911 27510610 08390
Kansanväliset asiat2 641292 567182 29616
Yhteensä100 2481 11997 7081 01587 393835

1) Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toimitilasäästö-700
Tuottavuusohjelma -1 670
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-50
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)400
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50)-59
Palkkaliukumasäästö-108
Palkkausten tarkistukset510
Sektoritutkimussäästö (HO)-3 500
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-528
Toimintamenojen lisäsäästö -708
Toimintamenojen tuottavuussäästö-310
Toimintamenosäästö (HO)-500
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-333
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50)-2
Vuokramenojen indeksikorotus85
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-87
Yhteensä-7 560

2015 talousarvio60 393 000
2014 talousarvio67 953 000
2013 tilinpäätös70 051 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 412 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 19 000 euroa talousarvioesityksen 60 393 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio60 412 000
2014 III lisätalousarvio150 000
2014 talousarvio67 953 000
2013 tilinpäätös70 051 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 412 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 33 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 19 050 000 euroa ja muihin menoihin 13 887 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
  • — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
  • — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
  • — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
  • — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
  • — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — työterveysyhteistyöhön työpaikoilla
  • — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
  • — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
  • — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
  • — ICT-teknologioiden käytettävyyden edistämiseen työympäristöissä
  • — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Tieteelliset julkaisut408400400
Yleistajuiset julkaisut366450300
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk141 000140 000150 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät48 20056 00050 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit67 00056 00050 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset1 6811 8001 600
Koulutettavapäivät22 08924 00022 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 63 164 000 euroa, myönnetään valtionapua 33 287 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2015 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2013—2015

 Menot (1 000 euroa)Oma rahoitus
(1 000 euroa)
Valtionapu (1 000 euroa)
Osaamiskeskus2013
tot.
2014
arvio
2015
arvio
2013
tot.
2014
arvio
2015
arvio
2013
tot.
2014
arvio
2015
arvio
          
Tiedolla vaikuttaminen9 1969 1378 7391 6801 8451 8457 5167 2926 894
Ratkaisujen kehittäminen22 86621 51320 4699 3698 5008 50013 49713 01311 969
Asiakasratkaisut20 95120 69220 68718 45518 50018 5002 4962 1922 187
Osaamiskeskukset16 36915 07813 2691 9141 0321 03214 45514 04612 237
Yhteensä69 38266 42063 16431 41829 87729 87737 96436 54333 287
          
Rahoitusosuus %   454547555552

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tuottavuusohjelma-337
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-50
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50)-33
Palkkausten tarkistukset150
Sektoritutkimussäästö (HO)-2 500
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-296
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-190
Yhteensä-3 256

2015 talousarvio33 287 000
2014 talousarvio36 543 000
2013 tilinpäätös37 964 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 33 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 5 612 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin

 
Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma
Työterveystoiminta
Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut
Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö
Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä
Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma
Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto
Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma
Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu- ja valmisteluhanke
Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset
Työpankkikokeiluhankkeen laajennus nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen
Päihdeäitien hoito
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin
Hoitotyön tutkimussäätiöille näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen
Matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittäminen
 
EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat
EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys-2 400
Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano-100
Siirto momentilta 33.01.2182
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen -500
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen jatkon edellyttämä lisäys500
Sektoritutkimussäästö (HO)-2 400
Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO)300
Yhteensä-4 518

2015 talousarvio5 612 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio10 130 000
2013 tilinpäätös9 326 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Päihdeäitien palvelut

Eduskunta on useita kertoja pitänyt välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus on saatava vakaalle pohjalle, mutta toistaiseksi rahoituksen jatkuvuutta ei ole turvattu. Tästä johtuen eduskunta on lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan jo vuoden 2010 talousarviosta lähtien.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtakunnallinen erityistason kuntoutusjärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 7,7 milj. euroa vuodessa. Raha-automaattiyhdistys (RAY) on rahoittanut Pidä kiinni -toimintaa vuodesta 1997 lukien, mutta vuodesta 2010 lähtien se on vähentänyt avustusta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan RAY:n ohjeellisessa avustussuunnitelmassa ei ole varauduttu avustamaan päihdeongelmaisten äitien hoitoa ensi vuonna, sillä koko toiminta on ollut tarkoitus siirtää julkisen rahoituksen piiriin.

Kunnille myönnetystä valtionosuudesta huolimatta kunnat eivät ole riittävässä määrin osoittaneet resursseja päihdeäitien hoitoon, eikä toiminnan rahoitusta ole muutoinkaan saatu kestävälle pohjalle.

Valiokunta pitää Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuutta kuitenkin välttämättömänä, sillä sen avulla on saatu hyviä tuloksia ja useimmissa tapauksissa on voitu välttää lapsen huostaanotto. Saadun selvityksen mukaan raskausaika on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeistakin päihdeongelmista, mutta edellytyksenä on elämäntilanteeseen sopiva, tiivis ja riittävän pitkäkestoinen tuki ja kuntoutus. Hoito on myös lapsen kannalta ennaltaehkäisevää työtä, jonka avulla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa ja pitää tärkeänä, että myös RAY ottaa avustustarpeen huomioon päättäessään ensi vuoden avustuksista.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa otetaan huomioon päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelut. On myös tärkeää, että uusi sosiaalihuoltolaki parantaa raskaana olevan henkilön oikeutta saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille.

Näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen

Terveydenhuollon henkilöstöstä valtaosa on hoitotyöntekijöitä, joiden vastuulla on merkittävä osa potilaan kokonaishoidosta ja ongelmien varhaisesta tunnistamisesta. On siksi tärkeää kehittää mm. vaikuttavia hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä.

Hoitotyön tutkimussäätiön perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnuttaminen. Tavoitteena on myös purkaa vanhentuneita, tehottomia ja turhia kustannuksia aiheuttavia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.

Perheasioiden sovittelu erotilanteissa

Suomen sovittelufoorumi ry toteutti vuosina 2009—2014 ns. Fasper-hankkeen, jossa selvitettiin sovittelun mahdollisuuksia perheiden konfliktien käsittelyssä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilun tulokset ovat hyviä; erityisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä sellaisiin toimintatapoihin, joissa sovittelijat ohjasivat vanhempia pois keskinäisestä syyttelystä ja riitelystä. Perheasioiden sovittelu on myös ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka vähentää mm. perheneuvoloiden työpainetta, lastensuojeluilmoitusten määrää ja huoltoriitoja sekä erotilanteiden kärjistymistä ja huostaanottoja. Sovittelu vähentää siten myös muiden viranomaisten ja tuomioistuinten työtä.

Yhden perheen sovitteluprosessin laskennalliseksi hinnaksi on arvioitu 1 500 euroa, mutta sovittelu ei edellytä kunnilta lisäresursseja, vaan olemassa olevien resurssien kohdentamista uudelleen. Sovittelun levittäminen valtakunnalliseen käyttöön edellyttää kuitenkin sovittelijakoulutuksen tehostamista, palvelujen organisointia kunnissa sekä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa perheasioiden sovitteluun liittyvien suunnittelu-, koulutus-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämiseen.

Matalan kynnyksen toimintamallit

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 400 000 euroa matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittämiseen ja ohjasi siitä 100 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestölle Valo-projektille. Loppuosa (300 000 euroa) myönnettiin kilpailutuksen jälkeen kolmelle hankkeelle, jotka toimivat eri puolilla Suomea ja jotka tarjoavat nuorille matalan kynnyksen palveluja mm. päihde­ongelmiin, syrjäytymiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Valiokunta pitää matalan kynnyksen toimintamallien edistämistä tärkeänä, sillä niillä voidaan usein tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektin jatkamiseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön.

Momentin määräraha

Momentille lisätään yhteensä 1 950 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 1 500 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
  • — 150 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen
  • — 150 000 euroa perheasioiden sovitteluun liittyvien suunnittelu-, koulutus-, ohjaus- ja valvontakäytäntöjen kehittämiseen (ns. Fasper-hanke)
  • — 150 000 Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektille matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien kehittämiseen ja valtakunnalliseen levittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 7 562 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.