Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
              01. Viestintäviraston toimintamenot
              20. Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen
              42. Sanomalehdistön tuki
              43. Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen
              44. Median innovaatiotuki
              50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
              60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Viestintäpalvelut ja -verkot ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisten palvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Digitaalista tekniikkaa ja palveluita hyödynnetään laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus varmistetaan. Koko maassa on saatavilla monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita. Tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden täysimääräinen käyttö edistää yhteiskunnan toimivuutta, kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä.

Viestintäviraston tavoitteena on viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistuminen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden paraneminen sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Vuoden 2015 toiminnan painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto puuttuu viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille, lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2015 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa viestinnän toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA   
Radiotaajuuksien huutokauppa toteutetaan, ajankohta1—10/2013--
Elinkeinoelämän sekä harrastuskäyttöön osoitettujen luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitetun taajuusmäärän kasvu, %/vuosi1 (elinkeino), 5 (harrastus)1 (elinkeino), 4 (harrastus)1 (elinkeino), 4 (harrastus)
Radioluvista vapautettujen sovellusten määrä, kpl/vuosi833
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta käynnistyy ja vakiintuu. Viestintävirasto tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja tietoturvallisuuspoikkeamien havainnoinnin palveluita. Kyberturvallisuuskeskuksen yhteistyöverkoston arvio kyberturvallisuuden tilannekuvan laadusta. Suoritetaan kysely yhteistyöverkostolle (asteikko 1—5)-3,73,7
Viestintävirasto tuottaa ajantasaista tilannekuvaa viestintäverkoista sekä niiden vika- ja häiriötilanteista Viestintäviraston sivustolla. Karttamuotoinen, ajantasainen helppokäyttöinen informaatio viestintäverkkojen tilanteesta käytössä vaiheittain:   
1. vaihe: lämpötilakartta vakavista häiriöistätoteutuu--
2. vaihe: tarkennettu häiriökartta ja laatu-toteutuu-
3. vaihe: palvelukartta (häiriöt, laatu, saatavuus ja valvonta)--toteutuu
Laajakaistapalveluja tarjoaville operaattoreille on tarjolla kohtuuhintaisia valokuidulla toteutettuja tilaajayhteyksiä. Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrän kehitys, %/vuosi20055
Nopeiden (yli 30 Mb) laajakaistayhteyksien saatavuus paranee. Laajakaistaliittymien saatavuus kasvaa, %/v9,555
Laajakaistatukihakemusten joutuisa käsittely. Vireille tulleista hakemuksista käsitelty kolmen kuukauden kuluessa riittävien selvitysten saamisesta, osuus %1008080
Taajuussuunnittelu on laadukasta. Taajuussuunnittelusta johtuvat haitalliset häiriöt enintään, kpl/vuosi088
Varmistetaan postin yleispalvelun saatavuus. Kansalaisten tyytyväisyys postin yleispalveluihin, asiakaskysely (asteikko 1—5)3,93,53,5
Viestintäverkkojen ja -palvelujen käytettävyys on hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten vakavien vikojen määrä enintään, kpl/vuosi666
Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5)3,83,53,5
Virasto edistää internetpalvelujen käyttöä kehittämällä kansallista tietoturvallisuutta. Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5)3,83,53,5
Virasto edistää internetpalvelujen kehittymistä takaamalla toimivan verkkoympäristön. Nimipalvelimien käytettävyys, %100100100
Tehdään lupa- ja taajuuspäätökset noudattaen palveluaikatavoitteita. Palveluaikatavoite 28 päivää, osuus %/vuosi989595
Tehokas radiohäiriöiden selvittäminen. Hätä- ja turvallisuusliikenteen sekä viranomaisverkkojen radiohäiriöiden selvitykseen enintään kuluva aika, tuntia virka-aikana161616
Virastossa on toteutettu tietoturvallisuuden vakiointi perustuen yleisesti hyväksyttyyn tietoturvastandardiin. Tietoturvallisuus katselmoidaan vuosittain.-toteutuutoteutuu
Sidosryhmien tyytyväisyys Viestintäviraston toimintaan (asteikko 1—5)3,63,63,6
    
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS   
Teletoiminnan ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät)0,380,400,40
Tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät)0,300,750,90
Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/postinsaajatalous0,500,580,58
Mediapalvelujen valvonnan kustannukset, euroa/tv-katsojatalous0,260,340,34
Taajuushallinnon kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/voimassa olevien radiolupien ja kelpoisuustodistusten sekä lupa- ja todistushakemusten ja pidettyjen tutkintojen yhteenlaskettu lukumäärä77125125
Työn tuottavuuden kehittyminen, %4,911
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, %4,8622
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %1029495
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %1089697

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1222/2010), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (865/2012) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 4 180 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 535 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 1 069 000 euroa sekä varmennemaksu 208 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
    
Bruttomenot31 16931 35733 050
Bruttotulot22 61420 31221 156
Nettomenot8 55511 04511 894
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 516  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 856  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Tuotot   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet9 93310 55810 668
Verkkotunnusmaksut3 5503 6003 600
Numerointimaksut2 7742 7802 780
Muu maksullinen toiminta6 2944 5354 078
Tuotot yhteensä22 55121 47321 126
    
Kustannukset   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet10 75311 69211 725
Verkkotunnusmaksut3 0353 6763 568
Numerointimaksut2 6982 8682 772
Muu maksullinen toiminta5 7254 6234 186
Kustannukset yhteensä22 21122 85922 251
    
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet-820-1 134-1 057
Verkkotunnusmaksut515-7632
Numerointimaksut76-888
Muu maksullinen toiminta569-88-108
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä340-1 386-1 125
    
Kustannusvastaavuus, %   
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet929091
Verkkotunnusmaksut11798101
Numerointimaksut10397100
Muu maksullinen toiminta1109897
Kustannusvastaavuus, % yhteensä1029495

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Tuotot   
Eräät viestinnän maksut6 6466 6336 992
Tuotot yhteensä6 6466 6336 992
    
Kustannukset   
Eräät viestinnän maksut6 1436 9007 186
Kustannukset yhteensä6 1436 9007 186
    
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)   
Eräät viestinnän maksut503-267-194
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä503-267-194
    
Kustannusvastaavuus, %   
Eräät viestinnän maksut1089697
Kustannusvastaavuus, % yhteensä1089697

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kyberturvallisuuskeskus500
NCSA-tehtävien hoito100
PRS-viranomaistoiminta150
Tietoyhteiskuntamaksu300
Toimintamenojen lisäsäästö -141
Toimintamenojen tuottavuussäästö-60
Vuokramenojen indeksikorotus17
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-17
Yhteensä849

2015 talousarvio11 894 000
2014 talousarvio11 045 000
2013 tilinpäätös9 895 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

20. Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Koillisväylän kautta Euroopan ja Aasian yhdistävän uuden merenalaisen tietoliikennekaapelin esiselvityksiin.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.


2015 talousarvio300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Koillisväylän kautta Euroopan ja Aasian yhdistävän uuden merenalaisen tietoliikennekaapelin esiselvityksiin.

42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen, romanin tai karjalan kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka liittyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

Selvitysosa: Määrärahalla on tarkoitus edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta.


2015 talousarvio500 000
2014 talousarvio500 000
2013 tilinpäätös500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Sanomalehdistön tuki on 500 000 euroa, ja sitä käytetään vähemmistökieliseen uutistuotantoon. Valiokunta pitää tukea tärkeänä, mutta pitää perusteltuna arvioida muutenkin, miten painetun sanomalehdistön toimintamahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa. Painettujen sanomalehtien jakelumäärät ovat laskeneet tuntuvasti, ja näin suomalaisen sanomalehdistön merkitys moniarvoiselle tiedonvälitykselle sekä kansalliselle kulttuurille ja kielille on heikentynyt.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen, romanin tai karjalan kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka liittyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

43. Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään 934 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin laitehankintoineen

2) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön käynnistysvaiheen ylläpidon ja toiminnan menoihin

3) digitaalisten palveluiden kehittämishankkeisiin

4) pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön pilvipalveluinfrastruktuurin hankinnan, toteuttamisen ja ylläpidon kattavasta palveluhankinnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Vastaava määräraha on myönnetty vuoden 2012 kolmannessa lisätalousarviossa ja jäänyt osin käyttämättä. Momentin perusteluja on laajennettu vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Käyttämättä jäänyttä määrää vastaava määräraha ehdotetaan tässä lisätalousarvioesityksessä budjetoitavaksi samaan käyttötarkoitukseen.


2015 I lisätalousarvio934 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään 934 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin laitehankintoineen

2) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön käynnistysvaiheen ylläpidon ja toiminnan menoihin

3) digitaalisten palveluiden kehittämishankkeisiin

4) pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön pilvipalveluinfrastruktuurin hankinnan, toteuttamisen ja ylläpidon kattavasta palveluhankinnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

44. Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen media-alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Median innovaatiotuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien journalististen sisältöjen, palvelujen ja ratkaisujen luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.


2015 talousarvio10 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustusten myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

2) lainojen myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

3) media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin yrityksille ja muille yhteisöille sekä luonnollisille henkilöille

4) innovaatiokilpailun järjestämisestä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen ja Innovaatiokeskus Tekesin kulutusmenoihin media-alan innovaatioiden edistämis- ja aktivointitoimintaan.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille sekä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden ja korkeakoulujen sekä vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 31.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kohdan 4) osalta määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Median innovaatiotuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien, kansainvälisesti kilpailukykyisten journalististen sisältö-, palvelu- ja ratkaisukonseptien luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.

Median innovaatiotukeen liittyvän innovaatiokilpailun järjestämisen suunnittelu on kesken, eikä esimerkiksi jaettavien palkintojen suuruutta ole toistaiseksi päätetty. Näin ollen tällä hetkellä ei voida täsmällisesti määritellä, mikä palkintojen yhteissumma tulee olemaan. Hankkeen joustavan etenemisen varmistamiseksi on perusteltua, että arvioita summasta ei ehdoteta päätösosassa, vaan se sisällytetään seuraavaan taulukkoon:

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  
Avustukset media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin 9 500
Lainat media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin9 500
Media-alan innovaatiokilpailun palkinnot220
Media-alan innovaatiokilpailun järjestäminen ja muu edistämis- ja aktivointitoiminta780
Yhteensä20 000

2015 talousarvio20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Kyseessä on uusi momentti, jolle ehdotetaan 20 milj. euron määrärahaa. Taustalla on kehyspäätöksen linjaus, jonka mukaan innovaatiotukeen osoitetaan 30 milj. euroa vuosina 2014—2016. Tuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien journalististen sisältöjen, palvelujen ja ratkaisujen luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin.

Valiokunta toteaa, että media-alan suuri murros muuttaa voimakkaasti alan liiketoimintaympäristöä ja edellyttää alalta vahvaa panostusta toimintansa uudistamiseen. Valiokunta pitää tässä tilanteessa perusteltuna, että media-alan siirtymiseen digiaikakauteen osoitetaan väliaikaista tukea.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustusten myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

2) lainojen myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

3) media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin yrityksille ja muille yhteisöille sekä luonnollisille henkilöille

4) innovaatiokilpailun järjestämisestä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen ja Innovaatiokeskus Tekesin kulutusmenoihin media-alan innovaatioiden edistämis- ja aktivointitoimintaan.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille sekä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden ja korkeakoulujen sekä vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 31.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kohdan 4) osalta määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan maakuntaliittojen ja teleyritysten kanssa sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään 5 500 000 euroa.

Lisäksi Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa: Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muutos tulivat voimaan 1.1.2010. Tarkoituksena on, että laajakaistarakentamisen tukemiseen käytetään Viestintäviraston päätöksillä tämän momentin määrärahaa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien päätöksellä maaseudun kehittämiseen myönnettävästä tuesta säädetyssä laissa tarkoitettua momentin 30.10.61 määrärahaa. Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Valtion maksuosuus on kuitenkin enintään 58 % ja kunnan osuus 8 % niissä kunnissa, joissa hankkeen rahoittaminen muuten muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Kuntakohtaisen maksuosuuden määräytymisperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksoivat vuosina 2010—2013 laajakaistahankkeiden valtion osuuden 25,15 milj. euroa momentilta 30.10.61. Näissä hankkeissa kunnan maksuosuus on 22 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät Viestintäviraston lausunnon ennen valtiontukipäätöstä.

Valtuuden tarkistamisella 64 milj. eurosta 69,5 milj. euroon edistetään haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen puitteissa jo käynnistettyjen hankkeiden rahoituksen valtion osuuden riittävyyttä hankkeesta vuoden 2013 aikana tehdyn väliarvioinnin mukaisesti. Rahoituksen kysyntä on ylittänyt hankkeen käynnistysvaiheessa arvioidun. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu myös tarpeesta hankkeen rahoittamiseen, koska hankkeita ei enää vuonna 2015 voida rahoittaa momentilta 30.10.61.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 20 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2015201620172018—Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
      
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset16 00016 10011 000-43 100
Vuoden 2015 sitoumukset-2 5001 5001 5005 500
Menot yhteensä16 00018 60012 5001 50048 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Uudelleenkohdentaminen5 500
Yhteensä5 500

2015 talousarvio16 000 000
2014 I lisätalousarvio1 409 000
2014 talousarvio10 500 000
2013 tilinpäätös18 870 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Laajakaistahankkeen valtuuteen ehdotetaan 5,5 milj. euron korotusta, jolloin valtuus nousee 69,5 milj. euroon. Korotus on tärkeä, sillä saadun selvityksen mukaan nykyisestä 64 milj. euron valtuudesta on myönnetty noin 45,4 milj. euroa, minkä lisäksi tukihakemuksia on vireillä Viestintävirastossa eri puolilla Suomea oleviin laajakaistahankkeisiin noin 22 milj. euron edestä. Lisäksi Euroopan komission linjauksen mukaan EU:n maaseuturahaston varoja ei voida enää jatkossa käyttää Suomessa runkoverkkojen rakentamisen tukemiseen. Kuntien uudet EU:n tuen piirissä aiemmin olleet, ns. 22 prosentin maksuosuuden hankkeet siirretään 1.1.2015 lukien valtion tuen piiriin (HE 145/2014 vp — LiVM 18/2014 vp).

Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hankkeen käynnistyminen oli kuitenkin varsin verkkaista, ja sen eteneminen on vasta viime aikoina vauhdittunut. Asetetusta tavoitteesta arvioidaan toteutuvan tähän mennessä myönnetyllä tukirahoituksella ja asetetussa aikataulussa vain hieman alle puolet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että laajakaistahankkeiden lisärahoitusta tarkastellaan kevään 2015 kehyspäätöksen yhteydessä, jotta hankkeella saavutetaan sille alun perin asetetut tavoitteet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan maakuntaliittojen ja teleyritysten kanssa sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään 5 500 000 euroa.

Lisäksi Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 549 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Viestintävirasto oikeutetaan tekemään sitoumuksia 1 045 000 eurolla laajakaistahankkeiden avustamiseen.

Selvitysosa: Laajakaistatukien hakuprosessista ja avustuksen kohteena olevien hankkeiden etenemisestä johtuen määrärahan käyttö painottuu alkuperäisistä arvioista poiketen hankkeen loppuvuosille.

Lisävaltuuden myöntäminen johtuu arvioitua edullisemmin toteutuneista tai peruuntuneista hankkeista. Hankkeelle myönnetty 69,5 milj. euron valtuus ei tämän johdosta muutu.


2015 IV lisätalousarvio2 549 000
2015 talousarvio16 000 000
2014 tilinpäätös11 909 000
2013 tilinpäätös18 870 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 549 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Viestintävirasto oikeutetaan tekemään sitoumuksia 1 045 000 eurolla laajakaistahankkeiden avustamiseen.

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa: Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2015 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen. Vuonna 2015 edellä mainitut menot käytössä olleen televisiomaksujärjestelmän lakkauttamisesta aiheutuvine menoineen katetaan rahaston televisiomaksuista kertyneistä varoista.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.


2015 talousarvio507 948 000
2014 talousarvio507 948 000
2013 tilinpäätös500 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.