Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
              42. Valtionavustus koulutuksesta
              43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
              46. Alusinvestointien ympäristötuki
              (50.) Lästimaksuista suoritettavat avustukset
              51. Luotsauksen hintatuki
              63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
              64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
              66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 98 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään

2) junaliikenteen palvelujen ostoihin

3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen

6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.

Joukkoliikennelain mukaisesti joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuivat 1.7.2014 alkaen. Muutos tapahtuu asteittain 2.12.2019 mennessä. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos tarkoittaa sitä, että valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Kunnat maksavat myös jatkossa osuutensa kustannuksista. Valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Vuoden 2015 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 4 452 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso  
Junien kaukoliikenteen osto34 600
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen33 345
Kilpailukykyinen joukkoliikenne 
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki9 750
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki8 000
Junien lähiliikenteen palvelujen osto 9 100
Joukkoliikenteen erityispalvelutaso  
Lentoliikenteen palvelujen osto1 000
Merenkurkun liikenne250
Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus 
Kehittämishankkeet1 954
Liikkumisen ohjaus900
Yhteensä98 899
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso

Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla.

Junien kaukoliikenteen palveluiden osto

Kaukojunaliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junien kaukoliikenteen ostoista kattaa vuodet 2012—2015 ja on kokonaisuudessaan 135,6 milj. euroa. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen 3.12.2009—31.12.2019 mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä siirtymäajan mukaisia seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenneavustuksista. Liikenteen ostoilla pyritään ylläpitämään joukkoliikenteen peruspalvelutasoa.

Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan myös seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hintavelvoitetta liikenteessä, jota liikennöidään siirtymäajan sopimuksilla. Tähän tarkoitukseen käytettävän rahoituksen edellytyksenä on, että kunta osallistuu julkisen palvelun velvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.

Kilpailukykyinen joukkoliikenne

Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen.

Helsingin seudun lähiliikenne

Valtio ostaa liikenteen Helsinki—Karjaa, Helsinki—Riihimäki ja Helsinki—Lahti välisiltä rataosuuksilta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa 9,75 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimien rahoittamiseen.

Avustuksen jakoperusteena seutujen kesken käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Lisäksi avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin tuettavat toimenpiteet edistävät seudun kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä yhteensä 8 milj. euron määrärahalla edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta ja että ne osallistuvat vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös kaupunkiseutujen kanssa tehdyissä aiesopimuksissa sovittujen kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen.

Joukkoliikenteen erityispalvelutaso

Erityispalvelutasolla tarkoitetaan maakuntien tai seutujen elinkeinoelämän ja niiden vetovoimaisuuden kehittämistavoitteiden tukemiseksi tarvittavia joukkoliikenteen palveluja. Erityispalvelutason liikkumistarpeet perustuvat alueiden elinkeinoelämän edellytysten ylläpitämiseen tai kehittämiseen, ja niiden järjestämiseen voi osallistua julkisen sektorin ohella myös paikallisia yksityisiä toimijoita ja yrityksiä.

Lentoliikenne

Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Ostoliikenteessä matkusti vuonna 2013 noin 19 000 matkustajaa vuodessa. Sopimus lentoliikenteestä päättyi vuoden 2013 lopussa. Väliaikainen ostoliikennesopimus reitillä Savonlinna—Helsinki on voimassa 30.9.2014 saakka. Uutta sopimusta ajalle 1.10.2014—31.12.2015 valmistellaan. Valtion maksuosuus on sopimuskaudella enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Liikenteen järjestämisen laajuus riippuu alueellisten ja paikallisten tahojen rahoitusosuuden suuruudesta.

Merenkurkun liikenne

Merenkurkun lauttaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uusi kolmivuotinen sopimus. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Vuonna 2015 matkustajia arvioidaan olevan noin 170 000.

Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus
Kehittämishankkeet

Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Lisäksi rahoituksella varmistetaan joukkoliikenteen järjestämistä tukevien valtakunnallisten hankkeiden (ml. valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä) toteuttaminen. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan 1,954 milj. euroa.

Liikkumisen ohjaus

Määrärahasta kohdistetaan 0,9 milj. euroa liikkumisen ohjaukseen. Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan joukkoliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2015Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
   
Junien kaukoliikenteen osto (sis. Kemijärven junien yöjunaliikenteen)34 60034 600
Junien lähiliikenteen osto9 1009 100
Menot yhteensä43 70043 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Joukkoliikenteen lipputulot2 226
Säästöpäätös-5 000
Tasomuutos-870
Yhteensä-3 644

2015 talousarvio98 899 000
2014 I lisätalousarvio300 000
2014 talousarvio102 543 000
2013 tilinpäätös100 243 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 101 959 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 3 060 000 euroa talousarvioesityksen 98 899 000 euroa nähden on siirtoa momentilta 31.10.77 muusta kehittämisen suunnittelusta suurten kaupunkiseutujen raitiotiehankkeiden suunnittelun avustamiseen.


2015 talousarvio101 959 000
2014 I lisätalousarvio300 000
2014 talousarvio102 543 000
2013 tilinpäätös100 243 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan noin 102 milj. euroa, mutta siitä osoitetaan noin 3 milj. euroa suurten kaupunkiseutujen raitiotiehankkeiden suunnitteluun, jolloin joukkoliikennepalveluihin on käytettävissä 98,9 milj. euroa. Tämä on 3,6 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Joukkoliikennerahaa käytetään joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaamiseen, suurten ja keskisuurten kaupunkien sekä junaliikenteen ostoihin, lentoliikenteen ja Merenkurkun liikenteen palveluihin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja liikkumisen ohjaukseen.

Joukkoliikenteen rahoituksen reaalinen arvo on laskenut jo useiden vuosien ajan mm. liikennöinnin kustannustason nousun myötä, mikä on lisännyt kuntien rahoitusvastuuta liikenteen järjestämisessä ja joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämisessä. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla joukkoliikennepalvelut ovat viime vuosina vähentyneet tai loppuneet jo kokonaan.

Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui osassa maata 1.7.2014 lukien, mikä vaikuttaa myös joukkoliikenteen rahoitukseen. Valtio korvaa nyt liikenteen alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille eikä enää avusta kuntia. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon valtion ns. bruttomallisesta liikenteestä saamat lipputulot, jotka budjetoidaan liikenneviraston tuloihin momentille 12.31.10.

Valiokunta pitää valitettavana, että momentille tehtävä 5 milj. euron säästöpäätös kohdennetaan kokonaan suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukeen. Niiden saama valtion tuki on muutoinkin vähäinen. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on ensi vuonna vain 9,75 milj. euroa, kun samaan aikaan suurten kaupunkien oma rahoitus on noin 300 milj. euroa. Pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen valtiontuen osuus on vain 1—3 prosenttia julkisen rahoituksen yhteismäärästä, kun se on keskisuurissa kaupungeissa 21—40 prosenttia ja pienissä kaupungeissa ja maaseudulla 44—48 prosenttia. Käytännössä kuitenkin vain suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alueilla on todelliset mahdollisuudet lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja siten edistää valtion liikenne- ja ilmastopoliittisia tavoitteita.

Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilökuljetusten uudistaminen etenee joukkoliikennettä ja muilta julkisin varoin toteutettavia henkilökuljetuksia yhdistämällä. Matkojen yhdistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä ja parempia tuloksia kuin yksittäisten matkojen kilpailuttamisella. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä ja houkuttelevuutta voidaan puolestaan lisätä mm. valtakunnallisella yhteiskäyttöisellä lippujärjestelmällä, jonka eteenpäinmeno tulee varmistaa.

Valiokunta painottaa myös palvelutaso-ohjauksen vahvistamista ja parempaa koordinaatiota, jotta joukkoliikenteen palvelut ovat kokonaisuutena paremmin yhteensopivia ja matkustajien tarpeita vastaavia.

Lentoliikenne

Lentoliikenteen palvelujen ostoon ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa, jolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen, ja liikenteen laajuus riippuu alueellisten ja paikallisten tahojen rahoitusosuuden suuruudesta.

Kuluvan vuoden määräraha oli 1,7 milj. euroa. Se on kuitenkin vielä osin käyttämättä, sillä Varkaus vetäytyi pois lentoliikenteestä ja Savonlinna rahoitti osittain itse alkuvuoden lennot. Liikenne- ja viestintäministeriö kilpailutti Savonlinnan lentoliikenteen ajalle 1.10.2014—31.12.2015; sopimuksen arvo on noin 3 milj. euroa, josta valtio maksaa puolet. Ensi vuodelle ehdotettu 1 milj. euron määräraha ja tältä vuodelta säästyneet varat riittävät Savonlinnan lentoliikennesopimuksen edellyttämään valtion tukeen, minkä jälkeen määrärahaa on käytettävissä vielä noin 500 000 euroa.

Valiokunta katsoo, että kansainvälisen teollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaamiseksi Varkauden lentoliikenteen tuki on edelleen perusteltu, mutta se edellyttää paikallisten ja alueellisten tahojen sitoutumista kustannuksiin sekä julkisen palvelun velvoitteen asettamista. Varkauden lentoliikennekysymykset tulee selvittää jäljempänä olevan lausuman mukaista selvitystä tehtäessä.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kotimaisten lentoyhteyksien puute ja lentolippujen kalleus heikentävät alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä, sillä ne tarvitsevat toimivat yhteydet kansainvälisille lennoille. Lapin markkinointi matkailukohteena edellyttää myös säännöllisiä ja kohtuuhintaisia lentoja Pohjois-Suomeen.

Valiokunta korostaa, että maakuntien elinkeinoelämän ja alueen yritysten tulee sitoutua lentoliikenteen kustannuksiin, mutta myös valtion tulee luoda sellaiset olosuhteet, joissa kannattavan ja toimivan kotimaan lentoliikenteen kehittäminen on mahdollista. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä.

Valiokunta toteaa, että vuodenvaihteessa valmistuvan lentoliikennestrategian pohjalta tehtävät ratkaisut on tehtävä vasta em. selvitystyön jälkeen.

Momentin määräraha

Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 500 000 euroa joukkoliikenteen kehittämiseen
  • — 700 000 euroa Savonlinnan lentoliikenteen turvaamiseen sekä Varkauden ja tarvittaessa muidenkin kotimaan lentovuorojen tukemiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 103 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään

2) junaliikenteen palvelujen ostoihin

3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen

6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.