Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
              42. Valtionavustus koulutuksesta
              43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
              46. Alusinvestointien ympäristötuki
              (50.) Lästimaksuista suoritettavat avustukset
              51. Luotsauksen hintatuki
              63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
              64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
              66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelutPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Merenkulkupolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus. Oman kauppalaivaston tarvetta korostaa Suomen syrjäinen sijainti ja ulkomaankaupan riippuvuus merikuljetuksista Itämeren yli. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suurta kotimaista tonnistoa. Suomen kauppalaivaston kehitys on 2000-luvulla ollut aleneva, mutta viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana kauppa-alusluetteloon on merkitty aiempaa selvästi enemmän aluksia. Kauppalaivaston keski-ikä on kuitenkin edelleenkin korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Kaukoliikenteessä joukkoliikenteen peruspalvelutasoa voidaan turvata ostamalla liikennettä tai myöntämällä yksinoikeuksia julkisen palveluvelvoitteen vastineeksi silloin kun riittävät yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Peruspalvelutasoa tarkastellaan liikennejärjestelmätasolla, joten riittää, että määränpäähän päästään yhtäkin liikennemuotoa käyttäen.

Joukkoliikennejärjestelmää kehitetään vahvasti palvelutasoajattelun suuntaan. Palvelutaso perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla tavoitteena on yksityisautoilun kanssa kilpailukykyinen joukkoliikenne erityisesti työmatkoilla. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla pyritään houkuttelevaan joukkoliikenteen tarjontaan. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä haja-asutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon.

Joukkoliikennelain mukaisesti joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuivat 1.7.2014 alkaen. Muutos tapahtuu asteittain 2.12.2019 mennessä. Muutos vaikuttaa myös valtionavustuksella tuettaviin lipputyyppeihin.

Joukkoliikenteen matkustajainformaation, tietojärjestelmien sekä yhteiskäyttöisten maksujärjestelmien kehitystä edistetään. Pitkällä aikavälillä valtion rahoituksella tullaan ostamaan tai avustamaan liikennettä vain sellaisilta toimijoilta, jotka sitoutuvat joukkoliikenteen yhteiseen maksu- ja informaatiojärjestelmien kehittämistyöhön.

Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla.

Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut (milj. euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Vesiliikenne (43, 46, 50, 51)   
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (43)85,084,786,4
Alusinvestointien ympäristötuki (46)38,020,0-
Lästimaksuista suoritettavat avustukset (50)1,00,8-
Luotsauksen hintatuki (51)4,24,24,2
Joukkoliikenteen ostot ja valtionavustukset (42, 63, 64, 66)   
Valtionavustus koulutuksesta (42)0,80,80,8
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (63)100,2102,598,9
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (64)12,710,712,2
Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (66)-5,35,3
Yhteensä241,9229,1207,9

42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu rautatiealan toimijoista riippumattomalle ja laaja-alaista rautatiealan ammatillista koulutusta eri tehtäviin tarjoavalle oppilaitokselle tai sen osakeyhtiölle.


2015 talousarvio841 000
2014 talousarvio841 000
2013 tilinpäätös841 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 86 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

Selvitysosa: Aluksille maksettava tuki vastaa verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä edellä tarkoitetulta alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten ja maksettujen työnantajan sosiaaliturvamaksujen määrää sekä merimieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen samoin kuin vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksen ja vapaa-ajan lisävakuutuksen työnantajaosuuden määrää. Rajoitetusti verovelvollisten osalta tuki vastaa vain toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sosiaaliturvamaksun määrää.

Vuonna 2015 tukea maksetaan 1.7.2014—30.6.2015 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle toimitettujen ja maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sosiaaliturvamaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2014—31.10.2015.

Vuonna 2013 tukea maksettiin noin 85 milj. euroa. Kauppa-alusluettelossa arvioidaan v. 2015 olevan 116 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 98 on lastialuksia ja 18 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä 1 578 937 tonnia. Vuonna 2013 tukea saaneiden lastialusten tuki oli keskimäärin 375 823 euroa alusta kohden ja osuus bruttopalkoista noin 37,6 %. Tukea saaneiden matkustaja-alusten tuki oli v. 2013 keskimäärin 2 417 276 euroa alusta kohden ja osuus merityöstä maksetuista bruttopalkoista noin 33,5 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aluskannan mukainen määrärahatason muutos1 720
Yhteensä1 720

2015 talousarvio86 420 000
2014 talousarvio84 700 000
2013 tilinpäätös84 962 723

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 86 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve perustuu vuonna 2015 haettuihin ja myönnettyihin kauppa-alustukiin. Kasvu aiheutuu pääasiassa kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten koon kasvusta. Lisäksi kauppa-alusluetteloon on merkitty luettelosta poistuneita aluksia enemmän aluksia. Avustuksia arvioidaan maksettavan noin 90 420 000 euroa. Määrärahan käytön perusteena ovat arviot kauppa-alusluettelossa vuonna 2015 olevien lastialusten ja matkustaja-alusten määrästä ja arvioidusta keskimääräisestä tuesta.


2015 IV lisätalousarvio4 000 000
2015 talousarvio86 420 000
2014 tilinpäätös87 581 721
2013 tilinpäätös84 962 723

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

46. Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sitoumuksia varustamoiden alusinvestointien ympäristötukien myöntämisestä siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-20 000
Yhteensä-20 000

2015 talousarvio
2014 II lisätalousarvio
2014 talousarvio20 000 000
2013 tilinpäätös38 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sitoumuksia varustamoiden alusinvestointien ympäristötukien myöntämisestä siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

(50.) Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Lästimaksujen perintä lopetetaan ja lästimaksuista annettu laki (189/1936) kumotaan budjettilakina.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 26.20.01-241
Siirto momentille 29.01.51-48
Siirto momentille 29.80.50-12
Siirto momentille 32.40.51-499
Yhteensä-800

2014 I lisätalousarvio151 000
2014 talousarvio800 000
2013 tilinpäätös970 000

51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Luotsauslain mukaan Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan perustuvaa luotsausmaksua. Alennettu yksikköhinta on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta yksikköhinnasta. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamatonta Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle.

Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.


2015 talousarvio4 200 000
2014 talousarvio4 200 000
2013 tilinpäätös4 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 98 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään

2) junaliikenteen palvelujen ostoihin

3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen

6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.

Joukkoliikennelain mukaisesti joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuivat 1.7.2014 alkaen. Muutos tapahtuu asteittain 2.12.2019 mennessä. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos tarkoittaa sitä, että valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Kunnat maksavat myös jatkossa osuutensa kustannuksista. Valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Vuoden 2015 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 4 452 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso  
Junien kaukoliikenteen osto34 600
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen33 345
Kilpailukykyinen joukkoliikenne 
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki9 750
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki8 000
Junien lähiliikenteen palvelujen osto 9 100
Joukkoliikenteen erityispalvelutaso  
Lentoliikenteen palvelujen osto1 000
Merenkurkun liikenne250
Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus 
Kehittämishankkeet1 954
Liikkumisen ohjaus900
Yhteensä98 899
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso

Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla.

Junien kaukoliikenteen palveluiden osto

Kaukojunaliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junien kaukoliikenteen ostoista kattaa vuodet 2012—2015 ja on kokonaisuudessaan 135,6 milj. euroa. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen 3.12.2009—31.12.2019 mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä siirtymäajan mukaisia seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenneavustuksista. Liikenteen ostoilla pyritään ylläpitämään joukkoliikenteen peruspalvelutasoa.

Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan myös seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hintavelvoitetta liikenteessä, jota liikennöidään siirtymäajan sopimuksilla. Tähän tarkoitukseen käytettävän rahoituksen edellytyksenä on, että kunta osallistuu julkisen palvelun velvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.

Kilpailukykyinen joukkoliikenne

Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen.

Helsingin seudun lähiliikenne

Valtio ostaa liikenteen Helsinki—Karjaa, Helsinki—Riihimäki ja Helsinki—Lahti välisiltä rataosuuksilta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa 9,75 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös MAL-aiesopimuksessa sovittuihin kehittämistoimien rahoittamiseen.

Avustuksen jakoperusteena seutujen kesken käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Lisäksi avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin tuettavat toimenpiteet edistävät seudun kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä yhteensä 8 milj. euron määrärahalla edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta ja että ne osallistuvat vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Kehysneuvotteluissa päätettyjen sopeutustoimien kohdistaminen keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen vaikuttaa myös kaupunkiseutujen kanssa tehdyissä aiesopimuksissa sovittujen kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen.

Joukkoliikenteen erityispalvelutaso

Erityispalvelutasolla tarkoitetaan maakuntien tai seutujen elinkeinoelämän ja niiden vetovoimaisuuden kehittämistavoitteiden tukemiseksi tarvittavia joukkoliikenteen palveluja. Erityispalvelutason liikkumistarpeet perustuvat alueiden elinkeinoelämän edellytysten ylläpitämiseen tai kehittämiseen, ja niiden järjestämiseen voi osallistua julkisen sektorin ohella myös paikallisia yksityisiä toimijoita ja yrityksiä.

Lentoliikenne

Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Ostoliikenteessä matkusti vuonna 2013 noin 19 000 matkustajaa vuodessa. Sopimus lentoliikenteestä päättyi vuoden 2013 lopussa. Väliaikainen ostoliikennesopimus reitillä Savonlinna—Helsinki on voimassa 30.9.2014 saakka. Uutta sopimusta ajalle 1.10.2014—31.12.2015 valmistellaan. Valtion maksuosuus on sopimuskaudella enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Liikenteen järjestämisen laajuus riippuu alueellisten ja paikallisten tahojen rahoitusosuuden suuruudesta.

Merenkurkun liikenne

Merenkurkun lauttaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uusi kolmivuotinen sopimus. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Vuonna 2015 matkustajia arvioidaan olevan noin 170 000.

Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus
Kehittämishankkeet

Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Lisäksi rahoituksella varmistetaan joukkoliikenteen järjestämistä tukevien valtakunnallisten hankkeiden (ml. valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä) toteuttaminen. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan 1,954 milj. euroa.

Liikkumisen ohjaus

Määrärahasta kohdistetaan 0,9 milj. euroa liikkumisen ohjaukseen. Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan joukkoliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2015Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
   
Junien kaukoliikenteen osto (sis. Kemijärven junien yöjunaliikenteen)34 60034 600
Junien lähiliikenteen osto9 1009 100
Menot yhteensä43 70043 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Joukkoliikenteen lipputulot2 226
Säästöpäätös-5 000
Tasomuutos-870
Yhteensä-3 644

2015 talousarvio98 899 000
2014 I lisätalousarvio300 000
2014 talousarvio102 543 000
2013 tilinpäätös100 243 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 101 959 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 3 060 000 euroa talousarvioesityksen 98 899 000 euroa nähden on siirtoa momentilta 31.10.77 muusta kehittämisen suunnittelusta suurten kaupunkiseutujen raitiotiehankkeiden suunnittelun avustamiseen.


2015 talousarvio101 959 000
2014 I lisätalousarvio300 000
2014 talousarvio102 543 000
2013 tilinpäätös100 243 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan noin 102 milj. euroa, mutta siitä osoitetaan noin 3 milj. euroa suurten kaupunkiseutujen raitiotiehankkeiden suunnitteluun, jolloin joukkoliikennepalveluihin on käytettävissä 98,9 milj. euroa. Tämä on 3,6 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Joukkoliikennerahaa käytetään joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaamiseen, suurten ja keskisuurten kaupunkien sekä junaliikenteen ostoihin, lentoliikenteen ja Merenkurkun liikenteen palveluihin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja liikkumisen ohjaukseen.

Joukkoliikenteen rahoituksen reaalinen arvo on laskenut jo useiden vuosien ajan mm. liikennöinnin kustannustason nousun myötä, mikä on lisännyt kuntien rahoitusvastuuta liikenteen järjestämisessä ja joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämisessä. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla joukkoliikennepalvelut ovat viime vuosina vähentyneet tai loppuneet jo kokonaan.

Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui osassa maata 1.7.2014 lukien, mikä vaikuttaa myös joukkoliikenteen rahoitukseen. Valtio korvaa nyt liikenteen alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille eikä enää avusta kuntia. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon valtion ns. bruttomallisesta liikenteestä saamat lipputulot, jotka budjetoidaan liikenneviraston tuloihin momentille 12.31.10.

Valiokunta pitää valitettavana, että momentille tehtävä 5 milj. euron säästöpäätös kohdennetaan kokonaan suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukeen. Niiden saama valtion tuki on muutoinkin vähäinen. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on ensi vuonna vain 9,75 milj. euroa, kun samaan aikaan suurten kaupunkien oma rahoitus on noin 300 milj. euroa. Pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen valtiontuen osuus on vain 1—3 prosenttia julkisen rahoituksen yhteismäärästä, kun se on keskisuurissa kaupungeissa 21—40 prosenttia ja pienissä kaupungeissa ja maaseudulla 44—48 prosenttia. Käytännössä kuitenkin vain suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alueilla on todelliset mahdollisuudet lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja siten edistää valtion liikenne- ja ilmastopoliittisia tavoitteita.

Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilökuljetusten uudistaminen etenee joukkoliikennettä ja muilta julkisin varoin toteutettavia henkilökuljetuksia yhdistämällä. Matkojen yhdistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä ja parempia tuloksia kuin yksittäisten matkojen kilpailuttamisella. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä ja houkuttelevuutta voidaan puolestaan lisätä mm. valtakunnallisella yhteiskäyttöisellä lippujärjestelmällä, jonka eteenpäinmeno tulee varmistaa.

Valiokunta painottaa myös palvelutaso-ohjauksen vahvistamista ja parempaa koordinaatiota, jotta joukkoliikenteen palvelut ovat kokonaisuutena paremmin yhteensopivia ja matkustajien tarpeita vastaavia.

Lentoliikenne

Lentoliikenteen palvelujen ostoon ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa, jolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen, ja liikenteen laajuus riippuu alueellisten ja paikallisten tahojen rahoitusosuuden suuruudesta.

Kuluvan vuoden määräraha oli 1,7 milj. euroa. Se on kuitenkin vielä osin käyttämättä, sillä Varkaus vetäytyi pois lentoliikenteestä ja Savonlinna rahoitti osittain itse alkuvuoden lennot. Liikenne- ja viestintäministeriö kilpailutti Savonlinnan lentoliikenteen ajalle 1.10.2014—31.12.2015; sopimuksen arvo on noin 3 milj. euroa, josta valtio maksaa puolet. Ensi vuodelle ehdotettu 1 milj. euron määräraha ja tältä vuodelta säästyneet varat riittävät Savonlinnan lentoliikennesopimuksen edellyttämään valtion tukeen, minkä jälkeen määrärahaa on käytettävissä vielä noin 500 000 euroa.

Valiokunta katsoo, että kansainvälisen teollisuuden tarvitsemien lentoyhteyksien turvaamiseksi Varkauden lentoliikenteen tuki on edelleen perusteltu, mutta se edellyttää paikallisten ja alueellisten tahojen sitoutumista kustannuksiin sekä julkisen palvelun velvoitteen asettamista. Varkauden lentoliikennekysymykset tulee selvittää jäljempänä olevan lausuman mukaista selvitystä tehtäessä.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kotimaisten lentoyhteyksien puute ja lentolippujen kalleus heikentävät alueiden saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä, sillä ne tarvitsevat toimivat yhteydet kansainvälisille lennoille. Lapin markkinointi matkailukohteena edellyttää myös säännöllisiä ja kohtuuhintaisia lentoja Pohjois-Suomeen.

Valiokunta korostaa, että maakuntien elinkeinoelämän ja alueen yritysten tulee sitoutua lentoliikenteen kustannuksiin, mutta myös valtion tulee luoda sellaiset olosuhteet, joissa kannattavan ja toimivan kotimaan lentoliikenteen kehittäminen on mahdollista. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten ja alueiden kanssa ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja matkailun kehittämistä.

Valiokunta toteaa, että vuodenvaihteessa valmistuvan lentoliikennestrategian pohjalta tehtävät ratkaisut on tehtävä vasta em. selvitystyön jälkeen.

Momentin määräraha

Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 500 000 euroa joukkoliikenteen kehittämiseen
  • — 700 000 euroa Savonlinnan lentoliikenteen turvaamiseen sekä Varkauden ja tarvittaessa muidenkin kotimaan lentovuorojen tukemiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 103 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään

2) junaliikenteen palvelujen ostoihin

3) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

4) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen

6) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

7) keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

8) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1273/2013) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 12 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen

2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen

3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen

4) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen pitkäkestoisin sopimuksin myönnettyä valtuutta saa käyttää yhteysalusliikennepalvelusopimusten solmimiseen vuonna 2015 siltä osin kuin valtuutta ei ole vielä käytetty.

Selvitysosa: Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Yhteysalusliikenne on Liikenneviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 169 400 henkilöä. Menot matkustajaa kohden ovat noin 70 euroa yhteysalusreittien varrella olevaa vakinaista asukasta kohden noin 25 000 euroa vuodessa.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Sipoon, Tammisaaren sekä Turunmaan saariston henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan 27,04 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu siitä, että valtuutta sidotaan tehtävien sopimusten mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos1 480
Yhteensä1 480

2015 talousarvio12 225 000
2014 talousarvio10 745 000
2013 tilinpäätös12 724 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Talousarvioesityksessä osoitetaan noin 48 milj. euroa maantielauttaliikenteeseen (31.10.20) sekä 17,5 milj. euroa yhteysalusliikenteeseen (31.30.64 ja 31.30.66).

Saadun selvityksen mukaan maantielauttojen palvelutasoa on jouduttu rajallisen rahoituksen vuoksi supistamaan joiltakin osin, lähinnä liikenteellisesti hiljaisimpina ajankohtina. Muutoin rahoitus on riittävä ensi vuodelle, ja palvelutasoa on voitu jopa parantaa mm. uusimalla kalustoa. Jatkossa kustannuspaineita tuovat kuitenkin mm. uudet palo- ja esteettömyysmääräykset, jotka koskevat kaikkia matkustaja-aluksia.

Valiokunta painottaa saaristoliikenteen toimivuuden merkitystä niin paikallisten asukkaiden, elinkeinojen kuin myös matkailun tarpeiden näkökulmasta. Saariston kehittämiseksi rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa ja myös liikennöintisopimusten pitkäkestoisia.

Valiokunta on lisännyt 50 000 euroa momentille 31.10.20 maantielauttojen yöliikenteen parantamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 12 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen

2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen

3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen

4) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen pitkäkestoisin sopimuksin myönnettyä valtuutta saa käyttää yhteysalusliikennepalvelusopimusten solmimiseen vuonna 2015 siltä osin kuin valtuutta ei ole vielä käytetty.

66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 5 303 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluina kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Palveluntuottajat vastaavat Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reiteillä liikennöivien alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimuksen mukainen kokonaispalvelu koskee vuosia 2014—2023. Yhteysalusliikennöintipalveluista arvioidaan aiheutuvan menoja noin 5 030 000 euroa vuodessa vuosina 2014—2023. Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reiteillä matkustajamäärän vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 35 600 henkilöä. Menot matkustajaa kohden ovat noin 150 euroa yhteysalusreittien varrella olevaa vakinaista asukasta kohden noin 46 100 euroa vuodessa.


2015 talousarvio5 303 000
2014 talousarvio5 303 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 5 303 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.