Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus
         10. (30.10, 20, osa ja 40, osa) Maaseudun kehittäminen
         20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalous
              (01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot
              02. (30.30.01) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
              03. (30.01.03) Maaseutuviraston toimintamenot
              20. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
              40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
              41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
              42. (30.20.42 ja 30.41, osa) Eräät korvaukset
              43. (30.20.43, osa) Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen
              47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen
              60. Siirto interventiorahastoon
              61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
              62. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eräät valtionavut
            (30.) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 322 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Vuoteen 2014 asti Etelä-Suomen kansallista tukea maksettiin myös märehtijät-sektorille, mutta vuodesta 2015 alkaen märehtijät-ryhmän tuotantoon sidotut tuet tukialueella A ja B rahoitetaan kokonaan EU:n varoista ja budjetoidaan momentille 30.20.41.

Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Vuoteen 2014 asti momentilta maksettiin luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, mutta vuodesta 2015 alkaen vastaavanlainen tuki maksetaan momentilta 30.20.44.

Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2013—2015 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle504,9499,4322,9
   Etelä-Suomen kansallinen tuki62,562,928,9
   Pohjoinen tuki317,4310,9288,5
   Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa119,3119,7-
   Muu kansallinen tuki5,75,95,5
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta6,1--
Valtuus budjetissa30,030,030,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016201720182019Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
       
Vuoden 2015 sitoumukset-30,0---30,0
Menot yhteensä-30,0---30,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-31 000
HO-säästön vähennys1 200
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-15 000
Siirto momentille 30.20.44-120 000
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.20)-750
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.62)-50
Säästöpäätös-10 300
Yhteensä-175 900

2015 talousarvio322 900 000
2014 talousarvio498 800 000
2013 tilinpäätös511 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Maatalouden kokonaistulosta kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja ja noin kolmasosa tulee maataloudelle maksettavista tuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (1.10.2014) julkaiseman maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee vuonna 2014 noin 8 prosenttia. Vuonna 2015 sen arvioidaan laskevan edelleen noin 5 prosenttia. Väheneminen johtuu pääosin tuottajahintojen alenemisesta.

Erityisen voimakkaasti laskevat viljatilojen tulot. Viljojen hinnat ovat laskeneet maailmalla runsaan tuotannon ja kasvavien varastojen takia. Maitotilojen tulot alenevat vuonna 2014 maltillisesti. Maitokiintiöiden poistumisen ja Venäjän tuontirajoitusten ennustetaan kuitenkin laskevan maidon tuottajahintaa selvästi vuonna 2015. Sianlihan tuottajahinta on alentunut vuoden 2013 alusta lähtien. Sen hintaan ei ole odotettavissa merkittävää nousua myöskään ensi vuonna. Broilerinlihan hinta seuraa sianlihan hintaa, ja naudanlihan hinnan arvioidaan hieman laskevan vuonna 2015.

Valiokunta toteaa, että maatalouden tuet ovat toimineet tähän saakka turvaverkkona tuotannon jatkumiselle vaikeina aikoina. Vuonna 2015 maataloustuet laskevat kuitenkin kokonaisuudessaan noin 22 milj. euroa eli noin 1 prosentin verrattuna vuoteen 2014. Kansalliseen tukeen kohdistuu 55 milj. euron säästö kehyspäätösten mukaisesti, mistä noin 33 milj. euron osuus voidaan kompensoida EU:n tuotantosidonnaisten suorien tukien kautta. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena tukien määrä pienenee edelleen myös vuodesta 2015 eteenpäin. Viljelijöiden epävarmuutta lisää se, että kaikki merkittävät maataloutta koskevat EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Osa näistä uudistuksista on edelleen valmistelussa, joten kaikki viljelijöille asetettavat vaatimukset eivät ole vielä tiedossa.

Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto on lisäksi nopeasti vaikeuttanut markkinoita entisestään. Valiokunta painottaa, että EU:ssa ja Suomessa on varauduttava pakotteista aiheutuvien maatalouden markkinahäiriöiden jatkumiseen vuonna 2015. On myös välttämätöntä, että Suomi saa Venäjän tuontikielloista kärsiville maidontuottajille EU:n tukipaketin, jonka suuruus vastaa muille tuotannonaloille aiemmin maksettuja tukia. Lisäksi on huomioitava (kuten VaVM 12/2014 vp), että Venäjän pakotteista kärsivät myös Suomessa muutkin sektorit, kuten sianlihan tuottajat.

Valiokunta pitää tilannetta erittäin vakavana. Kannattavuuden ylläpitäminen on hyvin vaikeaa tilanteessa, jossa sekä markkinahinnat että tuet laskevat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan 28 prosentille tiloista ei jää lainkaan yrittäjätuloa vuonna 2014. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtio luo mahdollisuudet maatalouden toimintaedellytysten säilymiseen tässä erittäin poikkeuksellisessa ja vaikeassa markkinatilanteessa. Koska myös valtion resurssit ovat rajalliset, tulisi löytää keinoja, joilla on toimintaan suuri vipuvaikutus. Maatilojen lukumäärän väheneminen ei saa kiihtyä siten, että elintarvikkeiden tuotanto Suomessa vähenee.

Valiokunta korostaa, että investointihalukkuutta tulee ylläpitää ja huolehtia investointituen saatavuudesta. Ruuan tuotannon tason ja omavaraisuuden säilyttämisen arvioidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellyttävän yli miljardin euron rakennusinvestointeja vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä kannattavuudella investointeihin tarvitaan yhteiskunnan apua. Maatalouden rakennekehityksellä parannetaan työn tuottavuutta, mutta kannattavuus paranee vasta viiveellä. Valiokunta korostaa, että rakennetukien jatkuvuus on ratkaistava ennen kuin määrärahojen puute estää niiden käyttöä. Tärkeää on myös etsiä investointihalukkuutta lisääviä uusia keinoja.

Viljelijän talouden suunnittelua vaikeuttaa myös kohtuuttomasti maataloushallinnon viesti vuoden 2015 tukimaksujen myöhentymisestä. Sen lisäksi, että maksatukset viivästyisivät tukivuoden aikana, vuodelle 2016 siirtyvien maksujen määrä olisi viimeisimmän arvion mukaan 200 milj. euroa eli noin 11 prosenttia viljelijätukien kokonaissummasta. Muutos maksujen aikataulussa johtuu tukikokonaisuuden rakenteen muuttumisesta. EU-tukien maksamisen perusehtona on, että valvonnat on saatava valmiiksi ennen kuin tukea voidaan maksaa.

Valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö etsii edelleen yhdessä Maaseutuviraston kanssa keinoja maksujen aikaistamiseksi, ja pitää erittäin hyvänä, että hallitus täydensi esitystään lisäämällä Maaseutuvirastolle ja ELY-keskuksille resursseja viljelijätukien maksatusaikataulun turvaamiseen. Muutenkin vaikeassa markkinatilanteessa tulojen myöhentäminen voi vaikeuttaa kohtalokkaasti viljelijöiden taloudenpitoa. Toimialan houkuttelevuuden ja jatkuvuuden sekä viljelijöiden jaksamisen kannalta olisi päinvastoin tärkeää, että kansallisessa maatalouspolitiikassa löydettäisiin toimintaa helpottavia ja hallinnollista taakkaa pienentäviä toimia. EU:n maatalouspolitiikassa tämä tavoite ei ole toteutunut asetetuista tavoitteista huolimatta.

Valiokunta painottaa lisäksi, että tilakoon kasvaessa maataloushallintoa tulisi pystyä pienentämään. Nykyinen kehitys kuitenkin monilta osin päinvastoin lisää hallintoa. Tukijärjestelmien monimutkaistuminen vaatii myös entistä enemmän esimerkiksi neuvontajärjestöjen työpanosta, vaikka tältäkin osin tilojen lukumäärän vähentymisen pitäisi vaikuttaa työmäärää vähentävästi.

Valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 325 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 650 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 400 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 30.20.47 käytettäväksi peruna-alan kehittämis- ja menekinedistämistoimenpiteisiin ja 250 000 euroa siirrosta momentille 30.20.61 hevostalouden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.


2015 I lisätalousarvio-650 000
2015 talousarvio325 400 000
2014 talousarvio498 800 000
2013 tilinpäätös511 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 650 000 euroa.