Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
              50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
              52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
              54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa.

Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Urheilun ja liikuntakasvatuksen veikkausvoittovaramomentille kohdennettava Veikkauksen rahastosta tehtävästä ylimääräisestä irrotuksesta johtuva jakosuhteen mukainen lisämääräraha 2,7 milj. euroa käytetään avustusten myöntämiseen toimialan työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa — Parannetaan kunnallisia liikunta- ja liikuntapaikkapalveluja koskevaa tietopohjaa ja varmistetaan ohjauksen yhdensuuntaisuus paikallistasoa koskevissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä
— Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista
— Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita
— Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla
— Edistetään informaatio-ohjauksella, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa
Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista— Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa
— Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa
—Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia
— Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä
— Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia
— Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Antidopingtoimikuntaa. Vahvistetaan urheilun integriteettiä lisäämällä ottelutulosten manipulointia ehkäiseviä toimia
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Liikunnallinen elämäntapa yleistyy— Tuetaan OKM:n ja STM:n yhteisen terveyttä edistävän liikunnan strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoa
— Tuetaan Liikkuva koulu-ohjelmaa, työelämän liikunnallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia sekä muita liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa
— Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys osana luovien alojen yrittäjyyden edistämistä
Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu— Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä
— Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen
— Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta
— Lisätään liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa
— Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi
— Tuetaan urheiluoikeuden professuuria
— Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan tieteellisiä kansainvälisiä kongresseja

Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari1)   
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo626270
    
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)   
— uimahallit (m2)24 24317 31524 000
— liikuntahallit (m2)19 02530 91415 000
— jäähallit (m2)21 57918 4927 000
Yhteensä64 84766 72146 000
— lähiliikuntapaikat (kpl)675265
    
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma   
Hankkeet211229220
Kunnat103100100
Liikkujat   
— naiset (%)656463
— miehet (%)353637
Liikkujat120 000140 000150 000
    
Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille   
Myönnetyt380309350
Hakemukset1 0931 2051 100
Lapsia ja nuoria80 00090 00094 000
— tytöt (%)454040
— pojat (%)556060
    
Liikkuva koulu -ohjelma2)   
Koulut111172850
Oppilaat30 00060 000220 000
    
Urheiluakatemioiden avustaminen   
Avustetut urheiluakatemiat, kpl101917
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-tason. 1 1002 3702 400
    
Dopingtestit (ADT ry)   
Kansallisen testausohjelman testit, yht3 0062 8772 700
— kilpailun ulkopuoliset1 5701 4531 350
— kilpailutestit1 4361 4241 350
— joista veritestejä12227200
Urheilijaprofiilit, verinäytteet104245250
    
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa   
Valtakunnalliset410 296420 390411 982
Muutos ed. vuoteen, opiskelijavrk.24 18210 094-8 408
Muutos ed. vuoteen, %6,32,5-2,0
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/%279 900/68,2279 900/66,6279 900/67,9
    
Alueelliset85 78886 58885 722
Muutos ed. vuoteen, opiskelijapv407800-866
Muutos ed. vuoteen, %0,50,9-1,0
Valtionosuudella rahoitetut päivät/%53 000/61,853 000/61,253 000/61,8

1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kunnan liikunnan edistämisestä 7 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla.

2) V. 2012—2013 koulujen määrä sisältää ainoastaan valtakunnalliset kokeiluhankkeet, kun taas v. 2015 arvio sis. kokeiluhankkeiden (330 koulua) lisäksi OKM:n määrärahasta aluehallinnon kautta rahoitetut hankkeet (520 koulua). Vv. 2012—2013 oppilaiden määrä sisältää ainoastaan valtakunnalliset kokeiluhankkeet, kun taas v. 2015 arvio sis. kokeiluhankkeiden (90 000 oppilasta) lisäksi OKM:n määrärahasta aluehallinnon kautta rahoitetut hankkeet (130 000 oppilasta).

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Valtuus

Valtio sitoutuu Olympiastadionin perusparannushankkeeseen vuosina 2015—2018 yhteensä enintään 51 800 000 eurolla edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen luvun päätösosaksi.

Olympiastadionin perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 209 milj. euroa. Valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin Helsingin kaupungin kanssa. Perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 104,5 milj. euroa. Valtio on osoittanut hankkeeseen rahoitusta vuosien 2011—2014 talousarvioissa yhteensä 52,7 milj. euroa. Rahoituksesta 40 milj. euroa osoitetaan vuonna 2015 momentilta 29.90.54 ja loppuosuus, enintään 11,8 milj. euroa, vuosina 2016—2018 momentilta 29.90.50. Hankkeen rahoituksen etupainotteisuudesta johtuva korkohyöty osoitetaan edunsaajalle ja tämä lasketaan osaksi valtion rahoituksen kokonaissummaa, mikä vastaavasti vähentää momentilta 29.90.50 maksettavien avustusten määrää.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen ehdotetaan 189 milj. euroa, joka sisältää Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen kohdennettavan, valtion budjetista maksettavan 40 milj. euron määrärahan. Muutoin urheilun ja liikuntakasvatuksen menot (148 milj. euroa) katetaan lähes kokonaan veikkausvoittovaroista. Vuoden 2015 määrärahaan sisältyy myös jakamattomien veikkausvoittovarojen ylimääräistä tuloutusta, joka merkitsee liikunnan osalta 2,05 milj. euron lisäystä toimialan työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Stadionin perusparannushanketta lukuun ottamatta liikuntatoimen määrärahat nousevat 1,2 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, ja mm. liikunnan kansalaistoimintaan ja liikuntapaikkarakentamiseen osoitetaan lisäresursseja.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talouden tiukasta tilasta huolimatta liikunnan rahoitusta voidaan lisätä, sillä liikkumattomuus on yhä suurempi ongelma. Valtaosa väestöstä liikkuu suositukseen nähden riittämättömästi ja istuu liikaa, mistä johtuen väestön fyysinen kunto on keskimäärin heikentynyt ja elintapasairaudet ovat yleistyneet. Tästä aiheutuu kansantaloudelle erittäin suuria kustannuksia. Jo nyt liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Valiokunta pitää myös hyvänä, että liikuntapolitiikalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita on vuoden 2015 talousarvioesityksessä muutettu siten, että liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus on lisätty uudeksi vaikuttavuustavoitteeksi. Tämä heijastuu myös määrärahan arvioituun käyttöön.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan näkökulmaa on vahvistettu myös uudessa liikuntalaissa, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle (HE 190/2014 vp) ja jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lain tavoitteena on edistää mm. väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa. Valiokunta korostaa, että uuden liikuntalain tavoitteet on otettava huomioon urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen osoitetun määrärahan käytössä ja että rahoituksen vaikuttavuutta tulee seurata.

Valiokunta katsoo, että liikuntaharrastusten kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota ja kehittää toimintamalleja, joilla edistetään etenkin lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen perheiden varallisuudesta riippumatta. Esim. Liikkuva Koulu -ohjelma on hyvä keino koululaisten liikunnan edistämiseen; ohjelman tavoitteena on lisätä liikuntaa koulun arjessa ja tarjota koululaisille mahdollisuuksia osallistua erimuotoiseen liikuntatoimintaan alhaisin kustannuksin. On niin ikään tärkeää, että julkisten varojen käytöstä päätettäessä otetaan riittävästi huomioon ei-kilpailullisen harrastustoiminnan tarpeet, sillä monen nuoren liikuntaharrastus päättyy, kun seuratoiminnassa painottuvat vain kilpailulliset tavoitteet.

Valiokunta painottaa tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä liikunnan edistämiseksi ja pitää välttämättömänä, että liikunta integroidaan nykyistä vahvemmin osaksi päivittäistä toimintaa niin terveydenhuollossa kuin myös mm. päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja vanhustyössä. Tätä voidaan edistää mm. jalkauttamalla ne toimenpiteet, jotka sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön laatimiin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksiin (STM:n julkaisu 10:2013).

Valiokunta korostaa, että terveydenhuoltosektorin tulisi ottaa vielä vahvempi rooli liikuntaneuvonnassa. Liikuntaneuvontaa on jo alettu viedä osaksi perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoidon arkea, mutta toimintaa tulisi vielä lisätä ja laajentaa. Aktiivisella liikunnalla voidaan saavuttaa monia hyötyjä; se ennaltaehkäisee monien sairauksien syntymistä tai pahenemista, edistää työurien pidentymistä ja työhyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa ja ylläpitää vanhusten toimintakykyä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilökunnan koulutukseen sekä lastentarhanopettajakoulutukseen sisältyy riittävästi terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikuntakyvyn koulutusta, sillä päiväkotien, koulujen ja perusterveydenhuollon henkilökunnalla on laaja kontaktipinta lapsiin ja nuoriin sekä terveydenhuollon asiakkaisiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Valtuus

Valtio sitoutuu Olympiastadionin perusparannushankkeeseen vuosina 2015—2018 yhteensä enintään 51 800 000 eurolla edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 148 194 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 300 000 euroa suomalaisten olympiavoittajien eläkkeisiin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 12 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen28 500 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen27 000 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen1 500 000
  
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen63 049 000
Liikunnan kansalaistoimintaan45 882 000
Huippu-urheiluun11 760 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin1 700 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan3 250 000
Kansainvälisyyteen457 000
  
Koko väestön liikunnan edistäminen27 970 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan19 200 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen8 770 000
  
Liikunnan osaaminen ja tietopohja28 825 000
Liikunnan koulutuskeskuksille18 608 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan4 489 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi1 368 000
Yhteensä148 194 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,85 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 471 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos746
Yhteensä746

2015 talousarvio148 194 000
2014 talousarvio147 448 000
2013 tilinpäätös145 312 935

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 148 194 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 300 000 euroa suomalaisten olympiavoittajien eläkkeisiin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 12 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio148 194 000
2014 talousarvio147 448 000
2013 tilinpäätös145 312 935

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa: Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään 18 608 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kustannustason muutos (+1,1 %)190
Tasomuutos257
Yhteensä447

2015 talousarvio557 000
2014 talousarvio110 000
2013 tilinpäätös109 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Valtio osallistuu Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion osuus on yhteensä 92,7 milj. euroa, josta 52,7 milj. euroa on osoitettu vuosina 2011—2014. Vuonna 2015 on tarkoitus osoittaa hankkeen rahoituksen loppuosuus, 40 milj. euroa. Lisäksi avustuksen saaja saa rahoituksen etupainotteisuudesta johtuvan korkohyödyn suunnittelu- ja rakennusajalta. Hankkeen arvioidut työllisyysvaikutukset ovat suunnittelu- ja rakennusvaiheen osalta noin 2 400 henkilötyövuotta ja tuoteteollisuuden osalta noin 1 000 henkilötyövuotta. Perusparannuksen on määrä valmistua vuonna 2018.


2015 talousarvio40 000 000
2014 I lisätalousarvio40 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin.