Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6-vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 
2011
20122013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
      
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,344,644,745,545,5
— perustutkintoon johtava koulutus1)41,241,541,842,542,5
— valmistavat koulutukset2)3,13,12,93,03,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)49,650,052,052,052,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)2,52,42,52,52,5
— peruskouluissa2,01,92,02,02,0
— kansanopistoissa0,50,50,50,50,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä90,891,593,894,594,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä5,65,55,45,55,5
Yhteensä96,497,099,2100,0100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2013 luku on toteutumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 20102011
2012
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto25,225,225,225,224,924,9
Ylempi korkeakoulututkinto27,927,627,727,627,427,4

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 20092010
2011
20122013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
        
Lukiokoulutus (3 vuotta)79,479,280,381,082,083,084,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)59,760,661,062,063,064,065,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 64,060,561,063,063,063,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 49,446,948,449,052,052,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 2010201120122013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
       
Päivähoito      
— lapset 204 750206 350208 300 209 700211 000214 400
Esiopetus      
— oppilasmäärä58 77058 91059 70060 00061 00062 500
Perusopetus      
— uudet oppilaat57 88059 10059 20060 50060 50060 500
— päättötodistuksen saaneet64 96063 44061 20061 00060 00061 000
— oppilasmäärä530 680526 930522 000522 000519 000531 000
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat37 87036 79038 00038 00038 00038 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)32 70032 81033 00033 00033 00033 000
— opiskelijamäärä 107 400106 320110 000110 000110 000108 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)      
— uudet opiskelijat60 00061 00061 43063 00063 50062 000
— suoritetut tutkinnot36 75040 16041 81042 90044 10045 000
— opiskelijamäärä3)149 200150 560150 300150 470150 700149 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)      
— uudet opiskelijat6 8358 4387 6518 5008 9008 900
— suoritetut tutkinnot5 9225 9854 0846 2006 4006 400
— opiskelijamäärä3)23 09923 37819 77621 00024 00024 000
Ammatillinen lisäkoulutus5)      
— uudet opiskelijat32 63431 80131 14126 00027 00027 000
— suoritetut tutkinnot16 00616 15317 46815 40015 60015 600
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa33 58635 19035 40237 00038 50039 500
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa36 47033 35635 67027 00028 50028 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet6)31 49231 03831 00429 90030 60030 600
— suoritetut tutkinnot20 58121 31222 12122 80022 80022 800
— opiskelijamäärä 131 595131 838131 369129 634128 600128 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet2 7222 7392 8262 9002 9002 900
— suoritetut tutkinnot1 2531 5211 7081 9482 0002 018
— opiskelijamäärä 6 5807 3217 8348 5668 6008 600
Yliopiston perustutkinnot7)      
— uudet opiskelijat19 98820 11919 85320 23320 90020 900
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot12 30013 27513 01413 01714 20014 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot14 38412 51513 82914 44415 02315 023
— opiskelijamäärä144 321144 441143 505141 756142 400143 100
Yliopiston tohtorintutkinnot1 5181 6531 6491 7241 6351 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2013 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuurin toimialan osuus työllisistä (n. 4 %) on suurempi kuin BKT-osuus (n. 3 %). Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin.

Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.

Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena

Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan

Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin

Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja koskevia kärkihankkeita.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4692 4692 469
— esitysten määrä13 46713 04713 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0331 0331 037
— konserttien määrä1 9072 1382 100
Suomen Kansallisoopperan   
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä532526523
— esitysten määrä429444327
Suomen Kansallisteatterin   
— henkilöstön määrä326326325
— esitysten määrä698641700
Kansallisgallerian   
— henkilöstön määrä228230230
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä191818
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 183
2. Luovan työn tekijät   
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä303/2 131288/2 298300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, %575350
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0441 0561 054
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %11,9612,3212,32
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus)81 72583 46385 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk.2 3932 2272 300
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.185176175
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk.777772775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk.278267290
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.607472450
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.5 2545 4825 300
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat323528
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.2 3621 8351 900
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl787778778
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl94 90892 77993 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl52 83851 29352 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl58 16153 13054 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.650756760
4. Kulttuuri ja talous   
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa)27-38
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa)837-862
Kulttuurialan yritysten toimipaikat21 577..22 000
Liikuntapolitiikka

Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja kehittää liikuntapolitiikkaa, jonka päämääränä on liikunnan edistäminen. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa alan järjestöt ja liikunta- ja urheiluseurat. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja sekä liikuntapalveluja yhdenvertaisesti kansalaisille. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

2. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun eettisten periaatteiden toteutus järjestöjen toiminnassa on entistä tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria ja sen arvo elämysten tuottajana ja myönteisten esikuvien tarjoajana kasvaa. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan vahvistamista.

3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös muut riittämättömästi liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.

4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa

Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat1)   
8—9-luokkalaiset yhteensä596163
— Pojat616365
— Tytöt586062
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä565962
— Pojat586062
— Tytöt545760
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä424446
— Pojat444546
— Tytöt414345
    
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %2)   
— miehet303334
— naiset333435
    
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3)2 4472 4402 395
    
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa4)   
7—14-vuotiaat556363
15—18-vuotiaat353737
19—151212
    
Arvokisamitalit olympialajeissa   
— Olympiakisat, lkm3--
— MM-kisat, lkm4715
— EM-kisat, lkm316

1) Kouluterveyskysely. Tutkimusta ei tehty vuonna 2012. Luku perustuu vuosien 2010 ja 2011 yhdistelmäaineistoihin.

2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK

3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot

4) Perustuu julkaisun Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja (Lehtonen & Hakonen) 2013 -raportin keskiarvoihin. Vuoden 2013 luvut perustuvat Nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2013 (Myllyniemi & Berg) ja Eurobarometriin 2013.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
    
Nuorten aktiivinen kansalaisuus   
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista44 %37 %65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista70 %73 %75 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen   
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista77 %69 1)%83 %
— Työpajojen kattavuus kunnista82 %86 %86 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa14 40014 28814 200
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus)32 83644 22945 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat20 408/14 61427 117/16 62730 000/17 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista87 %93 %100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen   
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista81 %93 %100 %
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL)9 %8 %7 %
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL)84 %84 %85 %

1) kuntaliitosten vaikutus

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2013201420152014/2015
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus1)851 818844 023741 056-102 967
29.10.34Koulurakentaminen2)58 00046 4000-46 400
29.20.30Ammatillinen koulutus1)723 774722 067492 096-229 971
29.30.30Vapaa sivistystyö164 818164 818156 345-8 473
29.30.31Ammatillinen lisäkoulutus142 175138 075133 006-5 069
29.30.32Oppisopimuskoulutus1)116 494124 843110 042-14 801
29.30.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma27 00052 00057 4405 440
29.30.51Ammatilliset erikoisoppilaitokset19 27915 87916 055176
29.80.30Kirjastot4 5134 7134 75037
29.80.31 ja 52Teatterit ja orkesterit81 16380 85181 271420
29.80.32 ja 52Museot36 81136 81136 8110
29.80.33Kuntien kulttuuritoiminta1061061060
29.80.34Kirjastorakentaminen5 0004 5004 5000
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset18 67318 67319 165492
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 14719 20019 2000
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0998 0998 086-13
Yhteensä 2 276 8702 281 0581 879 929-401 129
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta    
Kunnat ja kuntayhtymät 917 579736 782607 217-129 565
— Kunnat -384 465-449 437-370 40279 034
— Kuntayhtymät1 302 0441 186 219977 619-208 599
Yksityiset 1 359 2911 544 2761 272 712-271 564

1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 vuoden 2015 mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.

2) Avustukset oppilaitosten perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 vuodesta 2015 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2015 on 515,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 25,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 541,119 milj. euroa eli noin 0,3 milj. euroa enemmän vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 7,0 milj. euroa edunsaajille työllisyyden lisäämiseksi, kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi, kansanterveyden parantamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 102,6 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,0 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 148,2 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,4 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2015 ehdotetaan 1 030,1 milj. euroa, josta 541,119 milj. euroa eli 52,5 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TA
2015
TAE
          
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus110,6115,2119,5----  
— veikk.varat36,524,713,1----  
— budj.varat74,190,5106,41)---  
          
Tiede270,6283,7332,1355,1388,3409,9398,8308,6314,7
— veikk.varat76,677,186,995,8100,3101,2102,2103,2102,6
— budj.varat2)194,0206,6245,2259,3288,0308,7296,6205,4212,1
          
Taide281,6311,2363,9400,6425,1432,6451,8455,2452,0
— veikk.varat152,3164,5191,3209,3220,3222,4224,6237,1237,0
— budj.varat129,3146,7172,6191,3204,8210,2227,2218,1215,0
          
Liikunta101,4106,7127,6137,6142,5153,6151,7147,6188,8
— veikk.varat100,1104,0124,3135,8141,9150,9151,6147,4148,2
— budj.varat1,32,73,31,80,62,70,10,140,6
          
Nuoriso42,747,055,669,365,271,873,974,774,8
— veikk.varat36,037,444,751,351,551,952,453,153,4
— budj.varat6,79,610,918,013,719,921,521,621,4
          
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa365,0383,0447,2492,2514,0526,4530,8540,8541,1
Veikkausvoittovarat yhteensä401,5407,7460,3492,2514,0526,4530,8540,8541,1

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 547 0001 479 0005 026 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat74 673 000135 096 000209 769 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille42 920 00038 351 00081 271 000
Valtionosuudet museoille20 400 00016 411 00036 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset18 608 000557 00019 165 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö6 000 00021 000 00027 000 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

 2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
29.10.34Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus15,0-
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus280,0318,8
29.40.02Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — vuokrasopimusvaltuus0,25-
29.40.54Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)  
 — tutkimushankevaltuus-55,6
29.80.34Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — perustamishankevaltuus4,504,50
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus1,301,30

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot116 89498000207118 081
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 64520720 852
02.Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 23588023 115
03.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 4228 422
04.Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 8913 891
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 5263 526
22.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
22 48822 488
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
29 19829 198
50.Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
998998
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 2931003 393
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 1982 198
10.Yleissivistävä koulutus792 2366 05000-90798 196
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 754046 754
02.Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 2702 270
20.Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
10 697-9010 607
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
731 2126 050737 262
51.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
1 3031 303
20.Ammatillinen koulutus504 675005 0000509 675
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 314006 314
21.Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
6 2655 00011 265
30.Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
492 096492 096
30.Aikuiskoulutus506 491002 3500508 841
20.Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 2 v)
19 14719 147
21.Aikuiskoulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
6 8901 3508 240
30.Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
156 545156 545
31.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen
(arviomääräraha)
133 0061 000134 006
32.Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen
(arviomääräraha)
110 042-1 500108 542
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen
(arviomääräraha)
57 4401 50058 940
51.Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
16 05516 055
53.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
7 3667 366
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus3 209 077-11 1800028 4573 226 354
01.Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 42310 423
02.Arkistolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 68882019 508
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 4641 464
04.Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 8631 863
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
48 04048 040
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 5008 500
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 904 2699411 905 210
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
139 097-12 000-10 000117 097
52.Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
(kiinteä määräraha)
30 29930 299
53.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
102 601102 601
54.Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
14 631-4 00010 631
55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
861 78739 469901 256
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
17 4152 04719 462
86.Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
(kiinteä määräraha)
50 00050 000
70.Opintotuki916 4370000916 437
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
700700
52.Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
30 20030 200
55.Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
800 076800 076
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 36131 361
58.Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
2 1002 100
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
52 00052 000
80.Taide ja kulttuuri463 226170001 040464 436
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 38270904 542
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 5242 524
04.Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 42210019 522
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 6495 649
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 9356 935
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
18 84818 848
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
16 94516 945
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 7504 750
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
38 40138 401
32.Valtionosuudet ja -avustukset museoille
(arviomääräraha)
16 41116 411
33.Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen
(arviomääräraha)
106106
34.Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
4 5004 500
35.Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
5 0005 000
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252252
41.Yksityisen kopioinnin hyvitys
(siirtomääräraha 3 v)
11 00011 000
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 1221 122
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 47014 470
52.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
236 962236 962
53.Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
29 83729 837
54.Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
(kiinteä määräraha)
8 1778 177
55.Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 2002 200
59.Eräät avustukset Kansallisgallerialle
(siirtomääräraha 2 v)
11 24511 245
70.Kaluston hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
150150
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739739
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 1499504 099
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5050
90.Liikuntatoimi188 7510000188 751
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
148 1940148 194
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
557557
54.Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen
(siirtomääräraha 3 v)
40 00040 000
91.Nuorisotyö74 762000074 762
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
53 36253 362
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
21 00021 000
52.Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
400400
 Yhteensä6 772 549-3 98007 35029 6146 805 533

 Henkilöstön kokonaismäärä3 4723 4303 384  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Pääluokan määrärahat ovat 188 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suuremmat, mutta lisäys on pääosin laskennallinen johtuen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä kokonaan valtion vastuulle. Muutoin pääluokkaan kohdistuu noin 100 milj. euron säästöt, jotka perustuvat hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin. Vähennykset kohdistuvat laajalti eri toimintoihin, kuten lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, kulttuurihallinnon virastoihin sekä valtionosuuden piiriin kuuluvien teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.

Säästöpäätöksiä kompensoidaan eräillä lisäpanostuksilla, joita kohdistetaan mm. perusopetuksen laadun kehittämiseen (17,3 milj. euroa), erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen (10 milj. euroa), koulupudokkuuden estämiseen ja perusopetuksen kehittämiseen (7,3 milj. euroa) sekä korkeakoulujen määräaikaiseen aloituspaikkojen lisäämiseen (18 milj. euroa) ja nuorisotakuun toteuttamiseen (10 milj. euroa).

Määrärahaleikkaukset sekä kuntatalouteen kohdistuvat kiristykset uhkaavat kuitenkin heikentää koulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Valiokunta onkin jo keväällä käsitellessään julkisen talouden suunnitelmaa (VNS 4/2014 vp) koskevaa selontekoa edellyttänyt mietinnössään (VaVM 6/2014 vp), että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.

Koulutusresurssien vähentyessä hallitusohjelman mukainen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä voi olla vaikeasti saavutettavissa. Kansalliset ja kansainväliset selvitykset ovat jo osoittaneet, että suomalaisten peruskoululaisten osaamistaso ja koulumotivaatio ovat heikentyneet.

Valiokunta korostaa, että korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut ja laadukas varhaiskasvatus sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja niistä on pidettävä kiinni myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Ennen muuta on turvattava perusopetuksen korkea laatu. Tämä edellyttää mm. hyvää opettajakoulutusta, monipuolisia oppimisympäristöjä ja korkeatasoista opetusmateriaalia. Myös oppilaiden innostusta opetusta kohtaan on lisättävä mm. uuden teknologian avulla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.