Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
              01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
              02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
              20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
              30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
              (34.) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin
              51. Valtionavustus järjestöille
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 741 056 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 400 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 8 296 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

8) enintään 17 325 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen

9) enintään 10 000 000 euroa avustuksina erityisopetukseen liittyvän koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

10) enintään 12 000 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin

11) enintään 30 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

12) enintään 3 745 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

13) enintään 160 000 euroa Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

14) enintään 3 000 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen

15) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

16) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

17) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

18) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

19) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lukiolain (629/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta)637 508 000
— kunnallinen lukiokoulutus (91 850 * 6 028,58 €)553 725 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 560 * 6 308,37 €, sis. alv.)60 308 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden  lukiokoulutus (5 660 * 3 290,81 €)18 626 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 400 * 3 463,57 €, sis. alv.)4 849 000
Kuntien rahoitusosuus -457 852 000
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset 43 631 000
Perusopetus, muut vammaisoppilaat 192 985 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus 43 952 000
Lisäopetus 16 251 000
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus13 919 000
Sisäoppilaitoslisä 1 590 000
Koulukotikorotus1 026 000
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus50 240 000
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus78 166 000
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus3 220 000
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus3 588 000
  
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään)2 400 000
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään)6 000 000
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään)1 300 000
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään)136 000
7) Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään)8 296 000
8) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) 17 325 000
9) Erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen (enintään)10 000 000
10) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään)12 000 000
11) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään)30 000 000
12) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään)3 745 000
13) Ulkomaanopetuksen menot160 000
14) Kielikylpytoiminnan laajentaminen (enintään)3 000 000
15) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään)11 975 000
16) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen75 000
17) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään)120 000
18) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen2 000 000
19) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki500 000
Yhteensä741 056 000

Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv)

  
Kotikuntakorvauksen perusosa 6 226,21 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 004,44 euroa/opisk.
Taiteen perusopetus 
— opetustuntikohtainen yksikköhinta 75,48 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 945 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustukset erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen10 000
Kertaluontoisen vähennyksen poistuminen2 680
Kielikylpyopetuksen laajentaminen3 000
Koulupudokkuuden esto ja perusopetuksen kehittäminen7 325
Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55)-80 773
Kustannustason muutos, lukio ja taiteen perusopetus (1,1 %)4 004
Kustannustason muutos, perusopetuksen kotikuntakorvaus (+0,6 %)1 888
Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen (HO)-15 000
Lukiokoulutuksen menosäästön uudelleenkohdennus (siirto momentilta 29.10.01)127
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus (säästöpäätös)-7 000
Maahanmuutto ja kotiuttaminen; lukiokoulutukseen valmistava koulutus1 100
Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostaminen 10 henkeen, lukiokoulutus-18
Muu muutos500
Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentäminen (HO)17 300
Yksityisten perusopetuksen järjestäjien valtionavustusten leikkaus (säästöpäätös)-1 100
Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen, kertaluontoinen10 000
Säästöpäätös-57 000
Yhteensä-102 967

2015 talousarvio741 056 000
2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 733 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

7) enintään 8 897 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

9) enintään 10 000 000 euroa avustuksina erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 7), 9) ja 13) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 7), 9) ja 13).

Muutos talousarvioesityksen 741 056 000 euroon nähden on 7 312 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 1 399 000 euroa siirtona momentille 28.90.30 oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamiseen ja 7 913 000 euroa perusopetuksen indeksijäädytysten jatkamiseen vuodelle 2015 sekä lisäyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentilta 29.30.20 innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan.


2015 talousarvio733 744 000
2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Lukiokoulutus. Momentin määräraha on 734 milj. euroa, joka on noin 110 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Vähennys heijastuu erityisesti lukiokoulutuksen rahoitukseen, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta johtuva valtion menojen kasvua vastaava osuus lisää kuntien lakisääteistä rahoitusosuutta toisen asteen ja peruspalveluiden rahoituksessa. Lukiokoulutuksesta kuntien rahoitusosuus kasvaa noin 81 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuuden kasvu muuttaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa siten, että tosiasiallinen valtion rahoitusosuus lukiokoulutuksen rahoituksesta on jatkossa noin 31 prosenttia, kun se vuonna 2014 on noin 42 prosenttia.

Myös lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena oleva yksikköhinta pienenee ensi vuonna 6,56 prosenttia (6 425,98 eurosta 6 004,44 euroon), mikä vähentää valtion rahoitusta noin 21,5 milj. euroa. Vuoteen 2013 verrattuna yksikköhinta alenee yli 10 prosenttia.

Lukiokoulutukseen ja sen rahoitukseen kohdistuu lähivuosina vielä lisäpaineita, sillä rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti valmistellaan uudistusta, joka koskee niin järjestäjäverkkoa kuin rahoitusjärjestelmää. Vuonna 2017 voimaan tulevalla uudistuksella tavoitellaan toisen asteen koulutuksessa noin 260 milj. euron säästöjä. Myös ylioppilastutkinnon asteittainen sähköistäminen edellyttää lisäresursseja koulujen tieto- ja viestintäteknologian parantamiseen sekä opettajien täydennyskoulutuksen järjestämiseen.

Valiokunta toteaa, että lukiokoulutuksen säästöt vaarantavat koulutuksen laatua ja saavutettavuutta, sillä kuntien kyky ja mahdollisuudet kompensoida puuttuvaa valtion rahoitusta ovat heikentyneet. Lukiokoulutuksen säästöjen arvioidaan vaikuttavan opetukseen ja ryhmäkokoihin sekä kurssitarjontaan, mikä johtaa nopeasti alueellisten erojen kasvuun ja asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Muutokset lukioverkossa vaikuttavat myös nuorten koulutustakuun toteutumiseen, sillä lähilukio on ollut monelle varteenotettava vaihtoehto kauempana sijaitsevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja asuntolassa asumisen sijaan.

Valiokunta korostaa, että vireillä olevat lukiokoulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän sekä lukion sisällöllisen uudistamisen valmistelut edellyttävät huolellista harkintaa. On myös välttämätöntä, että lukiokoulutuksen laatua, saavutettavuutta ja ryhmäkokoja seurataan ja että hallituksella on tarvittaessa valmiutta tehtyjen linjausten uudelleen arviointiin.

Erikoislukioiden rahoitus. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että suunnitteilla ollutta lukiokoulutuksen erityisen tehtävän rahoitusta ei puoliteta vielä ensi vuonna, mutta toteaa, että asian mahdollinen jatkovalmistelu edellyttää huolellista vaikutusten arviointia ja harkintaa eri toteuttamisvaihtoehtojen välillä. Erikoislukiot ovat kansallisen osaamisen monimuotoisuuden ja korkeatasoisuuden kannalta olennainen tekijä, ja niillä on suuri vaikutus mm. kansainväliseen menestymiseen urheilussa, taiteessa ja tieteessä.

Perusopetuksen ryhmäkoot. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen on osoitettu viime vuosina erityisavustusta. Vuosina 2013 ja 2014 avustus oli 60 milj. euroa, mutta ensi vuodelle tähän tarkoitukseen osoitetaan vain 30 milj. euroa. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa momentille lisättiin 15 milj. euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen, mutta ensi vuoden määrärahataso jää tämän lisäyksen jälkeenkin noin 15 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen väheneminen merkitsee noin 500 opettajan lomauttamista.

Valiokunta pitää rahoituksen alenemista valitettavana, sillä ryhmäkokojen pienentämisellä voidaan parantaa koulujen toimintaedellytyksiä ja opetuksen laatua sekä tukea oppilaiden ja opettajien hyvinvointia. Valiokunta toteaa, että oppivelvollisuusiän nostamiseen varattu valtionosuus 7,325 milj. euroa on kohdennettu uudelleen ja osoitettu nyt koulupudokkuuden estämiseen sekä perusopetuksen kehittämiseen. Tämä rahoitus kompensoi osaltaan muun rahoituksen pienenemistä.

Koulun kerhotoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 3,7 milj. euron määrärahaa, kun siihen on voitu vielä kuluvana vuonna käyttää 8 milj. euroa. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008, josta lähtien Opetushallitus on myöntänyt siihen liittyvää avustusta. Kerhotoiminta on tänä aikana laajentunut ja monipuolistunut voimakkaasti, ja sitä järjestää jo 95 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kerhojen määrä on kasvanut voimakkaasti, sillä alkuvaiheen 2 000 kerhon sijasta toiminnassa on jo 27 500 kerhoa, joissa on mukana arviolta 330 000 oppilasta.

Valiokunta toteaa, että koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta. Maksuton kerhotoiminta antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei ole siihen mahdollisuutta esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen ja harrastusten kalleuden vuoksi. Kerhotoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on perheille tärkeä tukipalvelu, joka ennaltaehkäisee osaltaan mm. syrjäytymistä.

Valiokunta lisää momentille 3 500 000 euroa koulujen kerhotoimintaan.

Talousarvioesityksessä on oletettu, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen HE 136/2014 vp laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta. Lakiehdotuksen mukainen muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen miniryhmäkoon nostaminen olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta 18 000 euroa. Koska sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 37/2014 vp viitaten lopettanut asian käsittelyn, momentille lisätään 18 000 euroa.

Talousarvioesitystä laadittaessa on myös oletettu, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta, mikä olisi vähentänyt momentin 28.90.30 määrärahatarvetta 6 012 000 euroa. Koska hallituksen esitystä ei ole annettu, valiokunta on lisännyt mainitun summan em. momentille. Jotta menokehystä ei ylitetä, valiokunta vähentää valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisesti nyt kyseessä olevalta momentilta 6 050 000 euroa, jolla katetaan myös niitä menoja, jotka aiheutuvat siitä, että edellä mainitun minimiryhmäkoon nostamista koskevan hallituksen esityksen käsittelystä on luovuttu. Vähennys kohdistetaan päätösosan 8-kohdan määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Ministeri Rinne on ilmoittanut valtiovarainvaliokunnalle, että hallituksen tarkoitus on antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva hallituksen esitys siten, että siitä aiheutuva noin 6 milj. euron säästö voidaan ottaa huomioon ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Samoin tällöin nyt kehyssyistä tehtyä yleissivistävän koulutuksen määrärahojen leikkausta voidaan arvioida uudelleen.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevan lakiesityksen eduskunnalle viimeistään tammikuun alussa, jotta eduskunta voi käsitellä ja hyväksyä esityksen hyvissä ajoin ennen ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymistä, ja että eduskunta voi tuossa yhteydessä arvioida uudelleen ja lisätä yleissivistävän koulutuksen laatua koskevien hankkeiden rahoitusta. Eduskunta korostaa, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet on voitava toteuttaa suunnitellulla tavalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 731 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 400 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 8 897 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

8) enintään 11 275 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen

9) enintään 10 000 000 euroa avustuksina erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

10) enintään 12 000 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin

11) enintään 30 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

12) enintään 7 245 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

14) enintään 3 000 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen

15) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

16) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

17) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

18) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

19) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 050 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 17 325 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Selvitysosa: Lisämääräraha on kertaluonteista lisäystä yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.


2015 I lisätalousarvio6 050 000
2015 talousarvio731 212 000
2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Momentin määrärahaan ehdotetaan 6 050 000 euron lisäystä.

Valiokunta on tyytyväinen esitykseen, sillä hyväksyessään kuluvan vuoden talousarviota koskevan mietinnön eduskunta edellytti kyseisen määrärahan lisäämistä vuoden 2015 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta piti tätä mietinnössään välttämättömänä, sillä momentin määrärahasta jouduttiin vähentämään mainitut 6 050 000 euroa, jotta talousarvio saatiin tasapainotettua menokehyksen puitteissa (VaVM 37/2014 vp — HE 131/2014 vp, HE 247/2014 vp). Momentin määrärahaan tehty vähennys kohdistettiin päätösosan 8-kohdan määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Nyt ehdotettu lisäys kohdistetaan yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen, jolloin siihen on vuonna 2015 käytettävissä 17 325 000 euroa, mikä vastaa talousarvioesityksen mukaista määrärahatasoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet toteutetaan suunnitellulla tavalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 050 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 17 325 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.