Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
              01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
              02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
              20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
              30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
              (34.) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin
              51. Valtionavustus järjestöille
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. Yleissivistävä koulutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on päivähoidon sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen.

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Varhaiskasvatuspalveluilla tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista.

Esi- ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon koulutustarve ja -tarjonta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä muussa yleissivistävässä koulutuksessa. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Varhaiskasvatuslain ja päivähoitoa koskevien asiakasmaksusäännösten valmistelua jatketaan.

Säädetään kuusivuotiaiden esiopetus velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö niiden rahoituksessa. Varmistetaan tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus myös jatkossa.

Suunnataan voimavaroja koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Ryhmäkokoja pienennetään. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Tuetaan koulun kerhotoimintaa. Käynnistetään Tulevaisuuden peruskoulu - uuteen nousuun -kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa parhaaseen asiantuntemukseen perustuva kuvaus perusopetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä, oppimistulosten heikkenemisen syistä ja perusopetuksen kehittämistarpeista, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa vahvistetaan jatkamalla valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista ja kiinnostusta oppimiseen vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Tuetaan kielitaidon vahvistamista laajentamalla kielikylpytoimintaa. Tuetaan tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia.

Säädetään muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostamisesta kolmesta oppilaasta 10 oppilaaseen.

Valmistellaan lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Valmistellaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovuttavaksi ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutettavaksi talousarvioon perustuvaksi. Valmistellaan valtionosuusrahoituksen lakkauttamista lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkintoon suorittaneilta. Samoin valmistellaan rajattavaksi lukion opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen.

Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016.

Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä toisen asteen oppilaitoksissa vuonna 2015.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ylioppilastutkintolautakunta selvittää tapoja yleissivistyksen mittaamiseksi. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.

Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista. Edistetään oppimateriaalien keskitettyä hankintaa yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja. Kehitetään kansallista koulutuspilvipalvelua. Sen tarkoituksena on tuottaa järjestelmä, jolla opetusmateriaalit saadaan helposti koulujen ja opettajien käyttöön. Kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia päästä oppimateriaalimarkkinoille.

Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2003—2012 ja tavoite vuodelle 2015

 2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
20151)
tavoite
      
Lukutaito543547536524538—550
Matematiikka544548541541538—550
Luonnontiede548563554554550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010 ja 2013.

Päivähoitoon osallistuvien määrät sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina 2012—2015

 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
tavoite
     
Päivähoito1)209 530212 700213 700214 400
Esiopetus2)59 70061 00061 00062 500
Perusopetus525 410526 840530 000531 000
Lisäopetus2 0001 8402 3002 060
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat1 4501 4701 4501 470
Muut vammaisoppilaat10 43010 26010 20010 430
Maahanmuuttajien valmistava opetus2 6502 8002 8202 830
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään)1 7501 8402 0002 000
Sisäoppilaitoslisä570530600540
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään)18 08020 69024 00024 000
Nuorten lukiokoulutus100 41099 460102 000102 000
Aikuisten lukiokoulutus25 30025 65026 00026 000
— josta yli 18-vuotiaat5 5905 6506 0007 100
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat1 0701 1501 2001 200
Taiteen perusopetus    
— musiikkioppilaitosten tunnit1 653 0001 653 0001 653 0001 653 000
— muun taiteen perusopetuksen tunnit140 800140 800140 800140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminta    
— osallistuvat lapset51 28056 00056 00056 000
— ohjaustunnit3 320 0003 390 0003 390 0003 390 000

1) Kuntien järjestämä päivähoito, sisältää koko- ja osapäivähoidossa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevat lapset yhteensä.

2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat toteutumavuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät).

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2015 noin 78 800 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 202 000 koetta.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu821814860860
Suomalais-venäläinen koulu682683709705
Valtion yleissivistävät erityiskoulut440454396387
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat)667642650640
Koulukotien perusopetus154141141141
Helsingin eurooppalainen koulu239267285290
Yhteensä3 0033 0013 0413 023

Ohjaustoiminnan tunnusluvut

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
     
Ohjaustoiminta kentällä    
— ohjauskäyntejä1 2491 1081 5991 534
— oppilaita866918834958
Tilapäinen opetus ja kuntoutus     
— Tukijaksopäivät4 4693 2585 0385 386
— Tukijaksojen oppilaat474445497502

Henkilötyövuodet

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu76,376,57778
Suomalais-venäläinen koulu84,481,18181
Valtion yleissivistävät erityiskoulut631,4623624613,7
EU:n Eurooppa-koulut34,0303030
Helsingin eurooppalainen koulu55,059,860,660,6
Yhteensä881,1870,4872,6863,3

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kielikoulut4 610 000
Valtion yleissivistävät erityiskoulut37 825 000
Koulukotien perusopetus1 679 000
EU:n Eurooppa-koulut1 791 000
Helsingin eurooppalainen koulu2 835 000
Yhteensä48 740 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot67 43969 42468 740
Bruttotulot20 40618 50020 000
Nettomenot47 03350 92448 740
    
Siirtyneet erät   
— edelliseltä vuodelta siirtyneet10 657  
— seuraavalle vuodelle siirtyneet13 067  

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 366 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Jyväskylän näkövammaisten koulun ja Haukkarannan koulun hanke2 000
Onerva Mäen koulun kalustaminen (kertamenon poistuminen)-2 500
Onerva Mäen koulun lisävuokran tarkistus-1 250
Onerva Mäen uudisrakennushankkeen kalustaminen1 250
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02)-96
Suomalais-venäläisen koulun peruskorjauksen lisävuokramenon vähentyminen-600
Tuottavuustoimet-180
Valtion järjestämän lukiokoulutuksen säästö (siirto momentille 29.10.30)-127
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-100
Palkkaliukumasäästö-88
Palkkausten tarkistukset278
Toimintamenojen lisäsäästö -576
Toimintamenojen tuottavuussäästö-249
Vuokramenojen indeksikorotus124
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-70
Yhteensä-2 184

2015 talousarvio48 740 000
2014 talousarvio50 924 000
2013 tilinpäätös49 443 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 754 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 48 740 000 euroon nähden on 1 986 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 16 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen sekä vähennyksenä 102 000 euroa siirtona momentille 28.90.30 esiopetuksen muuttamiseksi velvoittavaksi, 400 000 euroa siirtona momentille 29.10.02 ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi ja 1 500 000 euroa siirtona momentille 29.01.02 Opetushallituksen säästötoimenpiteiden jaksottamiseksi.


2015 talousarvio46 754 000
2014 III lisätalousarvio-400 000
2014 talousarvio50 924 000
2013 tilinpäätös49 443 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 754 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio46 754 000
2014 III lisätalousarvio-400 000
2014 talousarvio50 924 000
2013 tilinpäätös49 443 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 870 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot8 3378 7419 168
Bruttotulot6 9076 7927 298
Nettomenot1 4301 9491 870
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta603  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 078  

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tuottavuustoimet-45
Toimintamenojen lisäsäästö -22
Toimintamenojen tuottavuussäästö-10
Vuokramenojen indeksikorotus1
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-3
Yhteensä-79

2015 talousarvio1 870 000
2014 talousarvio1 949 000
2013 tilinpäätös1 905 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 270 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 1 870 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 29.10.01 ylioppilastutkinnon sähköistämiseen.


2015 talousarvio2 270 000
2014 III lisätalousarvio400 000
2014 talousarvio1 949 000
2013 tilinpäätös1 905 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 270 000 euroa.

20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 10 697 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-20
Säästöpäätös-2 000
Yhteensä-2 020

2015 talousarvio10 697 000
2014 talousarvio12 717 000
2013 tilinpäätös12 818 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 10 697 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 90 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksellä kompensoidaan määrärahan lisätarvetta momentilla 29.80.01.


2015 IV lisätalousarvio-90 000
2015 talousarvio10 697 000
2014 tilinpäätös12 717 000
2013 tilinpäätös12 818 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 90 000 euroa.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 741 056 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 400 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 8 296 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

8) enintään 17 325 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen

9) enintään 10 000 000 euroa avustuksina erityisopetukseen liittyvän koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

10) enintään 12 000 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin

11) enintään 30 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

12) enintään 3 745 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

13) enintään 160 000 euroa Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

14) enintään 3 000 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen

15) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

16) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

17) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

18) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

19) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lukiolain (629/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta)637 508 000
— kunnallinen lukiokoulutus (91 850 * 6 028,58 €)553 725 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 560 * 6 308,37 €, sis. alv.)60 308 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden  lukiokoulutus (5 660 * 3 290,81 €)18 626 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 400 * 3 463,57 €, sis. alv.)4 849 000
Kuntien rahoitusosuus -457 852 000
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset 43 631 000
Perusopetus, muut vammaisoppilaat 192 985 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus 43 952 000
Lisäopetus 16 251 000
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus13 919 000
Sisäoppilaitoslisä 1 590 000
Koulukotikorotus1 026 000
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus50 240 000
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus78 166 000
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus3 220 000
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus3 588 000
  
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään)2 400 000
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään)6 000 000
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään)1 300 000
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään)136 000
7) Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään)8 296 000
8) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) 17 325 000
9) Erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen (enintään)10 000 000
10) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään)12 000 000
11) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään)30 000 000
12) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään)3 745 000
13) Ulkomaanopetuksen menot160 000
14) Kielikylpytoiminnan laajentaminen (enintään)3 000 000
15) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään)11 975 000
16) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen75 000
17) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään)120 000
18) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen2 000 000
19) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki500 000
Yhteensä741 056 000

Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv)

  
Kotikuntakorvauksen perusosa 6 226,21 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 004,44 euroa/opisk.
Taiteen perusopetus 
— opetustuntikohtainen yksikköhinta 75,48 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 945 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Avustukset erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen10 000
Kertaluontoisen vähennyksen poistuminen2 680
Kielikylpyopetuksen laajentaminen3 000
Koulupudokkuuden esto ja perusopetuksen kehittäminen7 325
Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55)-80 773
Kustannustason muutos, lukio ja taiteen perusopetus (1,1 %)4 004
Kustannustason muutos, perusopetuksen kotikuntakorvaus (+0,6 %)1 888
Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen (HO)-15 000
Lukiokoulutuksen menosäästön uudelleenkohdennus (siirto momentilta 29.10.01)127
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus (säästöpäätös)-7 000
Maahanmuutto ja kotiuttaminen; lukiokoulutukseen valmistava koulutus1 100
Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoon nostaminen 10 henkeen, lukiokoulutus-18
Muu muutos500
Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentäminen (HO)17 300
Yksityisten perusopetuksen järjestäjien valtionavustusten leikkaus (säästöpäätös)-1 100
Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen, kertaluontoinen10 000
Säästöpäätös-57 000
Yhteensä-102 967

2015 talousarvio741 056 000
2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 733 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

7) enintään 8 897 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

9) enintään 10 000 000 euroa avustuksina erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 7), 9) ja 13) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 7), 9) ja 13).

Muutos talousarvioesityksen 741 056 000 euroon nähden on 7 312 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 1 399 000 euroa siirtona momentille 28.90.30 oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamiseen ja 7 913 000 euroa perusopetuksen indeksijäädytysten jatkamiseen vuodelle 2015 sekä lisäyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentilta 29.30.20 innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan.


2015 talousarvio733 744 000
2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Lukiokoulutus. Momentin määräraha on 734 milj. euroa, joka on noin 110 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Vähennys heijastuu erityisesti lukiokoulutuksen rahoitukseen, sillä ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta johtuva valtion menojen kasvua vastaava osuus lisää kuntien lakisääteistä rahoitusosuutta toisen asteen ja peruspalveluiden rahoituksessa. Lukiokoulutuksesta kuntien rahoitusosuus kasvaa noin 81 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuuden kasvu muuttaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa siten, että tosiasiallinen valtion rahoitusosuus lukiokoulutuksen rahoituksesta on jatkossa noin 31 prosenttia, kun se vuonna 2014 on noin 42 prosenttia.

Myös lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena oleva yksikköhinta pienenee ensi vuonna 6,56 prosenttia (6 425,98 eurosta 6 004,44 euroon), mikä vähentää valtion rahoitusta noin 21,5 milj. euroa. Vuoteen 2013 verrattuna yksikköhinta alenee yli 10 prosenttia.

Lukiokoulutukseen ja sen rahoitukseen kohdistuu lähivuosina vielä lisäpaineita, sillä rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti valmistellaan uudistusta, joka koskee niin järjestäjäverkkoa kuin rahoitusjärjestelmää. Vuonna 2017 voimaan tulevalla uudistuksella tavoitellaan toisen asteen koulutuksessa noin 260 milj. euron säästöjä. Myös ylioppilastutkinnon asteittainen sähköistäminen edellyttää lisäresursseja koulujen tieto- ja viestintäteknologian parantamiseen sekä opettajien täydennyskoulutuksen järjestämiseen.

Valiokunta toteaa, että lukiokoulutuksen säästöt vaarantavat koulutuksen laatua ja saavutettavuutta, sillä kuntien kyky ja mahdollisuudet kompensoida puuttuvaa valtion rahoitusta ovat heikentyneet. Lukiokoulutuksen säästöjen arvioidaan vaikuttavan opetukseen ja ryhmäkokoihin sekä kurssitarjontaan, mikä johtaa nopeasti alueellisten erojen kasvuun ja asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Muutokset lukioverkossa vaikuttavat myös nuorten koulutustakuun toteutumiseen, sillä lähilukio on ollut monelle varteenotettava vaihtoehto kauempana sijaitsevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja asuntolassa asumisen sijaan.

Valiokunta korostaa, että vireillä olevat lukiokoulutuksen järjestäjäverkon ja rahoitusjärjestelmän sekä lukion sisällöllisen uudistamisen valmistelut edellyttävät huolellista harkintaa. On myös välttämätöntä, että lukiokoulutuksen laatua, saavutettavuutta ja ryhmäkokoja seurataan ja että hallituksella on tarvittaessa valmiutta tehtyjen linjausten uudelleen arviointiin.

Erikoislukioiden rahoitus. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että suunnitteilla ollutta lukiokoulutuksen erityisen tehtävän rahoitusta ei puoliteta vielä ensi vuonna, mutta toteaa, että asian mahdollinen jatkovalmistelu edellyttää huolellista vaikutusten arviointia ja harkintaa eri toteuttamisvaihtoehtojen välillä. Erikoislukiot ovat kansallisen osaamisen monimuotoisuuden ja korkeatasoisuuden kannalta olennainen tekijä, ja niillä on suuri vaikutus mm. kansainväliseen menestymiseen urheilussa, taiteessa ja tieteessä.

Perusopetuksen ryhmäkoot. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen on osoitettu viime vuosina erityisavustusta. Vuosina 2013 ja 2014 avustus oli 60 milj. euroa, mutta ensi vuodelle tähän tarkoitukseen osoitetaan vain 30 milj. euroa. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa momentille lisättiin 15 milj. euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen, mutta ensi vuoden määrärahataso jää tämän lisäyksen jälkeenkin noin 15 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen väheneminen merkitsee noin 500 opettajan lomauttamista.

Valiokunta pitää rahoituksen alenemista valitettavana, sillä ryhmäkokojen pienentämisellä voidaan parantaa koulujen toimintaedellytyksiä ja opetuksen laatua sekä tukea oppilaiden ja opettajien hyvinvointia. Valiokunta toteaa, että oppivelvollisuusiän nostamiseen varattu valtionosuus 7,325 milj. euroa on kohdennettu uudelleen ja osoitettu nyt koulupudokkuuden estämiseen sekä perusopetuksen kehittämiseen. Tämä rahoitus kompensoi osaltaan muun rahoituksen pienenemistä.

Koulun kerhotoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 3,7 milj. euron määrärahaa, kun siihen on voitu vielä kuluvana vuonna käyttää 8 milj. euroa. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008, josta lähtien Opetushallitus on myöntänyt siihen liittyvää avustusta. Kerhotoiminta on tänä aikana laajentunut ja monipuolistunut voimakkaasti, ja sitä järjestää jo 95 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kerhojen määrä on kasvanut voimakkaasti, sillä alkuvaiheen 2 000 kerhon sijasta toiminnassa on jo 27 500 kerhoa, joissa on mukana arviolta 330 000 oppilasta.

Valiokunta toteaa, että koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta. Maksuton kerhotoiminta antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei ole siihen mahdollisuutta esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen ja harrastusten kalleuden vuoksi. Kerhotoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on perheille tärkeä tukipalvelu, joka ennaltaehkäisee osaltaan mm. syrjäytymistä.

Valiokunta lisää momentille 3 500 000 euroa koulujen kerhotoimintaan.

Talousarvioesityksessä on oletettu, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen HE 136/2014 vp laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta. Lakiehdotuksen mukainen muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen miniryhmäkoon nostaminen olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta 18 000 euroa. Koska sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 37/2014 vp viitaten lopettanut asian käsittelyn, momentille lisätään 18 000 euroa.

Talousarvioesitystä laadittaessa on myös oletettu, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta, mikä olisi vähentänyt momentin 28.90.30 määrärahatarvetta 6 012 000 euroa. Koska hallituksen esitystä ei ole annettu, valiokunta on lisännyt mainitun summan em. momentille. Jotta menokehystä ei ylitetä, valiokunta vähentää valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisesti nyt kyseessä olevalta momentilta 6 050 000 euroa, jolla katetaan myös niitä menoja, jotka aiheutuvat siitä, että edellä mainitun minimiryhmäkoon nostamista koskevan hallituksen esityksen käsittelystä on luovuttu. Vähennys kohdistetaan päätösosan 8-kohdan määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Ministeri Rinne on ilmoittanut valtiovarainvaliokunnalle, että hallituksen tarkoitus on antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva hallituksen esitys siten, että siitä aiheutuva noin 6 milj. euron säästö voidaan ottaa huomioon ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Samoin tällöin nyt kehyssyistä tehtyä yleissivistävän koulutuksen määrärahojen leikkausta voidaan arvioida uudelleen.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskevan lakiesityksen eduskunnalle viimeistään tammikuun alussa, jotta eduskunta voi käsitellä ja hyväksyä esityksen hyvissä ajoin ennen ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymistä, ja että eduskunta voi tuossa yhteydessä arvioida uudelleen ja lisätä yleissivistävän koulutuksen laatua koskevien hankkeiden rahoitusta. Eduskunta korostaa, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet on voitava toteuttaa suunnitellulla tavalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 731 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 400 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 8 897 000 euroa innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

8) enintään 11 275 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen

9) enintään 10 000 000 euroa avustuksina erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

10) enintään 12 000 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin

11) enintään 30 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

12) enintään 7 245 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

14) enintään 3 000 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen

15) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

16) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

17) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

18) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

19) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 050 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 17 325 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Selvitysosa: Lisämääräraha on kertaluonteista lisäystä yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.


2015 I lisätalousarvio6 050 000
2015 talousarvio731 212 000
2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Momentin määrärahaan ehdotetaan 6 050 000 euron lisäystä.

Valiokunta on tyytyväinen esitykseen, sillä hyväksyessään kuluvan vuoden talousarviota koskevan mietinnön eduskunta edellytti kyseisen määrärahan lisäämistä vuoden 2015 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. Valtiovarainvaliokunta piti tätä mietinnössään välttämättömänä, sillä momentin määrärahasta jouduttiin vähentämään mainitut 6 050 000 euroa, jotta talousarvio saatiin tasapainotettua menokehyksen puitteissa (VaVM 37/2014 vp — HE 131/2014 vp, HE 247/2014 vp). Momentin määrärahaan tehty vähennys kohdistettiin päätösosan 8-kohdan määrärahoihin, jotka on tarkoitettu yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Nyt ehdotettu lisäys kohdistetaan yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen, jolloin siihen on vuonna 2015 käytettävissä 17 325 000 euroa, mikä vastaa talousarvioesityksen mukaista määrärahatasoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yleissivistävän koulutuksen laatua koskevat hankkeet toteutetaan suunnitellulla tavalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 050 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 17 325 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

(34.) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset (siirto momentille 28.90.30)-42 100
Säästöpäätös-4 300
Yhteensä-46 400

2014 I lisätalousarvio9 600 000
2014 talousarvio46 400 000
2013 tilinpäätös58 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta, sillä oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset siirretään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin momentille 28.90.30. Laskennallinen lisäys em. momentille on 42,1 milj. euroa.

Valiokunta korostaa oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjaustarvetta. Tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 1/2012 vp) mukaan merkittäviä kosteusvaurioita esiintyy kouluissa ja päiväkodeissa arviolta 12—18 prosentissa niiden kerrosalasta. Tämän perusteella voidaan arvioida, että joka koulupäivä noin 62 000—94 000 peruskoululaista ja 12 000—18 000 lukiolaista altistuu kosteus- ja homevaurioille.

Kuntien tiukka talouden tilanne hidastaa korjausten tekemistä, ja vaarana on, että valtionosuudet ohjautuvat muihin tarpeisiin. Valiokunta painottaa suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä kosteusvaurioiden ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi ja toteaa, että heikon suhdannetilanteen aikana on tarkoituksenmukaista toteuttaa sellaisia julkisia hankkeita, jotka olisi muutoinkin tehtävä.

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 128 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-175
Yhteensä-175

2015 talousarvio1 128 000
2014 talousarvio1 303 000
2013 tilinpäätös1 403 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Etäkoulu Kulkuri kehittää perusopetusikäisten verkko-opetusta, joka on tarkoitettu erityisesti ulkomailla asuville lapsille ja nuorille. Lisäksi Kulkuri-verkkokoulua käytetään syrjäisten koulujen opetuksen ja yläkoulun erityisopetuksen tukena pilottihankkeissa. Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden heikentyessä verkkokoulu tuo opetusta myös sinne, missä perinteistä koulua ei enää ole.

Valiokunta korostaa opetuksen laadun sekä sen jatkuvan kehittämisen merkitystä myös verkko-opetuksessa ja lisää momentille 25 000 euroa Etäkoulu Kulkurin toimintaan.

Suomi-koulut. Suomi-koulujen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen ja kulttuurin oppimista tai hankitun kielitaidon säilyttämistä. Suomi-kouluja toimii 45 maassa, ja niissä on noin 4 000 oppilasta. Suomi-koulujen toiminta perustuu pääosin talkootyöhön sekä projektikohtaisiin apurahoihin.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.