Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
              20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet
              22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen
              30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
              31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
              34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Vuoden 2010 alusta toteutetussa valtionosuusuudistuksessa edellisen valtionosuuslainsäädännön mukaiset sektorikohtaiset valtionosuudet (VM, OKM ja STM) keskitettiin valtiovarainministeriöön. Yhdistetyissä valtionosuuksissa on otettu huomioon yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta. Uudistuksessa valtionosuusjärjestelmästä ehdotetaan poistettavaksi nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Uuden järjestelmän peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys pohjautuu pääosin nykyisiin ikäluokituksiin. Uudessa järjestelmässä ehdotetaan kuitenkin otettavaksi käyttöön uusi, 16—18-vuotiaiden ikäryhmä. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä olisivat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muina laskennallisten kustannusten määräytymistekijöinä ehdotetaan otettavaksi käyttöön työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuisi lisäosista. Niitä olisivat syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Lisäksi uudistusesityksessä ehdotetaan korotettavaksi verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Tasauslisäksi ehdotetaan 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Tasausvähennystä ehdotetaan alennettavaksi niin, että se olisi 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muutetaan prosenttiyksiköiksi. Uudistuksen aiheuttamia muutoksia kuntakohtaisiin valtionosuuksiin lievennetään viiden vuoden pituisella siirtymätasauksella. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta. Muutokset kohdistuvat lasten ja lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön sekä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseen nuorille.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muuttamisesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta esitetään rajoitettavaksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta. Muutoksessa muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkokoa tarkistetaan perusopetuksessa.

Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti esitetään, että kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus lopetetaan.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

 2014
arvio1)
2015
arvio
   
Laskennalliset kustannukset  
0—5-vuotiaat euroa/asukas8 483,088 484,92
6-vuotiaat euroa/asukas8 789,018 940,00
7—12-vuotiaat euroa/asukas7 198,707 266,05
13—15-vuotiaat euroa/asukas12 349,4012 471,90
16—18-vuotiaat euroa/asukas3 904,343 975,89
19—64-vuotiaat euroa/asukas1 029,361 035,28
65—74-vuotiaat euroa/asukas2 103,652 129,17
75—84-vuotiaat euroa/asukas5 622,655 717,11
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas18 841,7019 112,65
Sairastavuuden mukaan1 118,581 125,29
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas86,9287,44
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas268,00269,61
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas1 882,501 893,80
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas37,8738,10
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas368,87371,08
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas407,38409,82
   
Lisäosat  
Syrjäisyys euroa/asukas205,88207,12
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas2 615,002 630,69
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas62,4962,86

1) Vuoden 2014 tiedot on muutettu valtionosuusjärjestelmän uudistusesityksen mukaisiksi.

20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 9 465 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan sekä niiden keskitetystä asiakaskäyttöönoton tuesta aiheutuviin kustannuksiin

2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

5) enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka

6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntauudistuksen ICT-muutostuen ohjaustehtäviin sekä kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tehtäviin liittyviin tehtäviin.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) linjausten mukaisesti valtion ja kuntien yhteisiä hankkeita tavoitteena tuottavuuden parantaminen julkisessa hallinnossa.

SADe-ohjelman tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Ohjelma tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia. Ohjelman toimeenpano kytkeytyy käynnissä oleviin merkittäviin julkisen hallinnon kehittämistoimenpiteisiin kuten vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen ja kunta-ja palvelurakenneuudistukseen. Ohjelman toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Määrärahasta palkattavat henkilöt toimivat projektipäälliköinä ja muuna projektihenkilöstönä SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksissa ja erillishankkeissa sekä ohjelman ohjaukseen liittyvänä projektihenkilöstönä valtiovarainministeriössä ohjelman keston ajan.

Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahalla tuetaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää kuntasektorin ICT-muutostyötä.

Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan, kuten valtion ja kuntien yhteisten ICT-ratkaisujen keskitettyyn käyttöönoton tukeen ja julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanoon.

Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
SADe-ohjelman hankkeet5 455 000
Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet3 960 000
Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö50 000
Yhteensä9 465 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentille 28.90.30-2 765
Uudelleenkohdentaminen-2 000
Tasomuutos-2 765
Yhteensä-7 530

2015 talousarvio9 465 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio16 995 000
2013 tilinpäätös16 995 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassa korostanut tietotekniikan hyödyntämistä ja edellyttänyt sähköisten palvelujen lisäämistä. Hallituksen linjaukset näkyvät myös talousarvioesityksessä, jossa on voimavaroja mm. kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämiseen. Valtionhallinnossa on myös käynnissä useita tietojärjestelmähankkeita, joiden tarkoituksena on monin eri tavoin kehittää tietohallintoa ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten palvelujen laatua ja saatavuutta.

Valiokunta pitää hyvänä, että ensi vuonna saadaan päätökseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (ns. SADe-ohjelma), joka on yksi hallituksen kärkihankkeista ja ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön. SADe-ohjelmassa tuotetaan 38 sähköistä palvelua, joista yli puolet on jo käytössä. Tärkeitä ovat myös hankkeet, joilla pyritään vahvistamaan kuntien tietohallinto-osaamista ja antamaan ICT-muutostukea kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eri vaiheissa.

Valiokunta korostaa tietojärjestelmien toimivuuden sekä yhteentoimivuuden parantamista, millä voidaan aikaansaada merkittäviä tuottavuushyötyjä julkiseen talouteen. Järjestelmien toimivuus ja helppokäyttöisyys ovat myös palveluiden saatavuuden ja laadukkuuden kannalta olennaisia asioita. Valiokunta pitää myös tärkeänä kokonaisuuksien hyvää koordinaatiota sekä sitä, että johdon rooli ja muiden toimijoiden vastuut ja toimivaltuudet ovat selkeät. On niin ikään tärkeää, että kunnat saavat avustusta ICT-toiminnan kehittämiseen kuntaliitostilanteissa sekä kuntien välisessä yhteistyössä.

Valiokunta pitää tärkeänä kuntatalouden ohjausta parantavien tietojärjestelmien kehittämistä. Valtiovarainvaliokunta edellytti jo kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään, että kuntapalvelujen kustannusseurantaa on kehitettävä siten, että palveluiden kustannuksista on saatavilla kuntakohtaiset, ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Tämä on välttämätöntä, jotta kunnat voivat valita parhaat tavat tuottaa palveluja. Ajantasaiset ja läpinäkyvät kustannustiedot ovat myös keskeinen edellytys koko sote-uudistuksen onnistumiselle. Asiaa valmistellaan Kuntatieto-ohjelmassa, jonka keskeisten tulosten arvioidaan valmistuvan vuonna 2016.

Valiokunta on edellyttänyt myös toimenpiteitä terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi (VaVM 6/2014 vp). Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset laaturekisterien kehittämisestä kansalliselta pohjalta yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Valiokunta kiirehtii työn käynnistämistä, sillä kyseessä on laaja ja vaativa hanke, jonka toteuttaminen edellyttää myös muutoksia lainsäädäntöön.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tiedonkeruuta kehitetään ja siihen liittyviä päällekkäisyyksiä poistetaan. Saadun selvityksen mukaan kunnat tuottavat tällä hetkellä raportointitietoa useille eri tahoille, mikä aiheuttaa päällekkäistä ja samoista lähtötiedoista kerättävää tietoa. Lisäksi kunnat tarvitsevat omia tarpeitaan palvelevia tietoja, jotka eivät ole välttämättä yhteydessä valtion tarvitsemiin tietoihin.

Sähköisillä palveluilla on sote-uudistuksen onnistumisen kannalta aivan keskeinen rooli, sillä asetettuja tavoitteita ei saavuteta, mikäli tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita nykyistä merkittävästi paremmin. Valiokunta painottaa myös valtakunnallisten ja alueellisten tietojärjestelmähankkeiden sisällöllistä ja aikataulullista yhteensovittamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 9 465 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan sekä niiden keskitetystä asiakaskäyttöönoton tuesta aiheutuviin kustannuksiin

2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

5) enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka

6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntauudistuksen ICT-muutostuen ohjaustehtäviin sekä kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tehtäviin liittyviin tehtäviin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 100 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan peruuttaminen aiheutuu suunniteltujen hankkeiden määrärahatarpeiden vähenemisestä. Momentille 28.90.30 ehdotetaan lisättäväksi 550 000 euroa, mikä vastaa ao. momentilta aikanaan siirrettyä osuutta nyt peruutettavasta määrärahasta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio9 465 000
2014 tilinpäätös16 995 000
2013 tilinpäätös16 995 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 100 000 euroa.

22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen liittyvien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan hallituksen kuntauudistuksen muutoksentukiohjelmaa. Ohjelman avulla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Muutostukihankkeet400
Viestintä ja kenttätyö kunnissa200
Yhteensä600

2015 talousarvio600 000
2014 talousarvio600 000
2013 tilinpäätös600 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Määräaikaisen henkilöstön palkkausoikeuden muutos johtuu laajentuneesta tarpeesta tukea kuntien sopeutumista kunta- ja palvelurakennemuutostilanteisiin.


2015 talousarvio600 000
2014 talousarvio600 000
2013 tilinpäätös600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen liittyvien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 8 441 261 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2015 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset25 600 814
— ikärakenne18 053 725
— sairastavuus6 090 740
— työttömyys477 732
— kaksikielisyys91 680
— vieraskielisyys522 868
— asukastiheys188 135
— saaristoisuus14 324
— koulutustausta161 610
  
Kuntien rahoitusosuus-19 093 193
Valtionosuus6 507 621
  
Lisäosat310 891
  
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus674 874
  
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus27 022
  
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely1 628
  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa)2 302
  
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero5 246
  
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset911 677
Yhteensä8 441 261

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42. Valtionosuuksiin on tehty 0,6 prosentin kustannustason tarkistus. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2013/2014 asukasluku on 5 422 604.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtionosuuden määräytymisperusteet uudistetaan poistamalla nykyiset erilliset yleisen osan, sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen sekä yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrastuksia. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin vuonna 2015. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 2,88 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,73 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 188 000 000 euron leikkaukseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,64 prosenttiyksikköä liittyen 163 658 000 euron siirtoon momentille 29.40.55. Siirto liittyy ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,16 prosenttiyksikköä liittyen asiakasmaksujen korotusta vastaavaan 40 000 000 euron säästöön. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen turvakotitoiminnan siirtoon valtion vastuulle. Lisäksi muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,08 prosenttiyksikköä liittyen harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttamiseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,27 prosenttiyksikköä liittyen jäteveron tuottoa vastaavaan 70 000 000 euron valtionosuuden lisäykseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen vanhuspalvelulain toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 54,3 %. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,04 prosenttiyksikköä liittyen muilta osin uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten että valtionosuus on 50 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 322 158 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 400 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) muuttamisesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 012 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta. Muutoksessa muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkokoa tarkistetaan perusopetuksessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 127 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppivelvollisuuslaiksi ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 175 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

PerushintaLaskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan 
— 0—5-vuotiaat (8 484,92 euroa/as)3 073 399
— 6-vuotiaat (8 940,00 euroa/as)536 820
— 7—12-vuotiaat (7 266,05 euroa/as)2 550 936
— 13—15-vuotiaat (12 471,90 euroa/as)2 185 014
— 16—18-vuotiaat (3 975,89 euroa/as)743 528
— 19—64-vuotiaat (1 035,28 euroa/as)3 350 390
— 65—74-vuotiaat (2 129,17 euroa/as)1 253 828
— 75—84-vuotiaat (5 717,11 euroa/as)1 907 542
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 112,65 euroa/as)2 452 268
Sairastavuuden mukaan (1 125,29 euroa/as)6 090 740
Työttömyyden mukaan (87,44 euroa/as)477 732
Kaksikielisyyden mukaan (269,61 euroa/as)91 680
Vieraskielisyyden mukaan (1 893,80 euroa/as)522 868
Asukastiheyden mukaan (38,10 euroa/as)188 135
Saaristoisuuden mukaan (371,08 euroa/as)14 324
Koulutustaustan mukaan (409,82 euroa/as)161 610
Yhteensä25 600 814

Kuntien rahoitusosuus

  
Asukasluku5 422 604
Rahoitusosuus, euroa/as3 521,07
Rahoitusosuus, 1 000 euroa19 093 193

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

  
Perushinta 
Syrjäisyyden mukaan (207,12 euroa/as)113 232
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (62,86 euroa/as)194 071
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 630,69 euroa/as)3 588
Yhteensä310 891

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
1 253 275-578 401674 874

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
125 096-98 07427 022
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 1 628

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

  
Valtionosuuden vähennykset 
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos-1 301
— lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus-22 233
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus-4 748
— siirto momentille 29.01.02-2 006
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys-27 022
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus-1 628
Vähennykset yhteensä-58 938
  
Valtionosuuden lisäykset 
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio9 500
— v. 2015 veroperustemuutokset83 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys488
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto30 000
— tasauksen neutraalisuus3 081
Lisäykset yhteensä970 615

Muu rahoitus (1 000 euroa)

  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 2 302
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 246

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aikuisten hammashuollon säästötoimet-859
Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus (siirto momentille 29.40.55)-163 658
Asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos59 886
Elatustuen takaisinperinnän palautus-6 964
Indeksikorotus42 524
Koulurakennusten korjausrahat-12 100
Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lakkauttaminen-20 000
Lastensuojelulaki5 350
Muut muutokset819
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02)822
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset (siirto momentilta 29.10.34)42 100
Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki4 650
Siirto momentilta 28.90.203 765
Sosiaalihuoltolain muutosten toimeenpano9 400
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin liittyvä vähennys-40 000
Subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen-6 012
Turvakotitoiminta (siirto momentille 33.60.52)-4 000
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus-127
Valtionosuuden vähennys-188 000
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely1 628
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus-1 628
Veroperustemuutokset73 500
Vanhuspalvelulaki27 500
Yhteensä-171 404

2015 talousarvio8 441 261 000
2014 I lisätalousarvio8 816 000
2014 talousarvio8 612 665 000
2013 tilinpäätös8 676 001 810

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 8 494 178 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 8 441 261 000 euroon nähden on 52 917 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 49 516 000 euroa liittyen verotuloihin perustuvan tasauksen laskentatietojen oikaisuun ja valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkistukseen uusien tietojen perusteella, 102 000 euroa siirtona momentilta 29.10.01 liittyen esiopetuksen muuttumiseen velvoittavaksi, 1 399 000 euroa siirtona momentilta 29.10.30 liittyen hallituksen esitykseen laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta, 4 800 000 euroa omaishoidon tuen kehittämiseen ja 2 100 000 euroa kielilain 5 §:n muutoksen taloudellisiin vaikutuksiin Närpiön kunnan muuttuessa kaksikieliseksi vuoden 2015 alusta sekä vähennyksenä 5 000 000 euroa päivystysjärjestelmän uudistamisen johdosta.


2015 talousarvio8 494 178 000
2014 III lisätalousarvio8 058 000
2014 I lisätalousarvio8 816 000
2014 talousarvio8 612 665 000
2013 tilinpäätös8 676 001 810

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,9 mrd. euroa, joista laskennallisia valtionosuuksia on 9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa, josta suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus (188 milj. euroa), ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Kaikkiaan valtionosuuksia on leikattu vuoden 2015 tasossa vuoteen 2011 verrattuna noin 1,3 mrd. euroa.

Vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyy myös kuntien valtionapuja lisääviä toimia, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja vanhuspalvelulain toimeenpanoon suunnatut valtionosuuslisäykset. Kaiken kaikkiaan vuoden 2015 talousarvioesityksen arvioidaan kuitenkin heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa vuonna 2015 nettomääräisesti noin 218 milj. eurolla.

Valiokunta toteaa, että vuoden 2015 alusta voimaan tuleva kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus (676/2014) ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen, mutta se alentaa kuitenkin valtionosuusprosenttia, kun painopistettä siirretään hieman laskennallisesta osasta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen. Uudistuksessa muun muassa vähennetään valtionosuuden määräytymisperusteita ja poistetaan niiden päällekkäisyyksiä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee ensi vuonna 25,62 prosenttiin.

Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden tilan ei odoteta heikentyvän olennaisesti vielä vuoden 2014 aikana, mutta vuonna 2015 sen ennustetaan heikkenevän merkittävästi ja kuntatalouden tuloksen arvioidaan jäävän selvästi alijäämäiseksi. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan myös ensi vuoden jälkeen, mutta heikkenemisen ennustetaan hieman tasaantuvan. Ilman uusia toimenpiteitä menojen kasvun arvioidaan jatkuvan huomattavasti tulojen kasvua nopeampana ja kuntatalouden epätasapainon syvenevän noin 2,3 mrd. euroon vuoteen 2018 mennessä.

Kuntatalouden huonot näkymät lisäävät myös paineita kunnallisveroprosentin tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Jo nyt voidaan arvioida, että tuloveroprosentin ns. laskennallinen nousupaine lähes kaksinkertaistuu vuosina 2015—2018. Ensi vuodelle kunnallisveroprosenttiaan korottaa noin kolmannes kunnista (98 kuntaa), minkä arvioidaan kiristävän verotusta noin 100 milj. eurolla. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on lähes 20 (19,84), mutta erot kuntien välillä ovat suuria, sillä kunnallisveroprosentti vaihtelee 16,5 prosentista aina 22,5 prosenttiin. Euromääräisesti ero suurimman ja pienimmän kunnallisveroprosentin välillä on noin 1 900 euroa, jos kuukausipalkka on 3 000 euroa.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien asemaa vaikeuttaa myös se, että kevään 2014 kehyspäätöksen mukaisesti harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen myöntämiseen ei ole varauduttu ensi vuoden talousarviossa. Eduskunta on tosin päättänyt muuttaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä mm. siten, että harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta koskevaa säännöstä ei kumota (HaVM 34/2014 vp – HE 133/2014 vp), mutta korotetun valtionosuuden rahoitukseen ei ole varauduttu momentin määrärahan mitoituksessa. Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, sillä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on ollut toimiva väline pyrittäessä tukemaan nopeasti poikkeuksellisissa, tilapäisissä ja ennakoimattomissa talousvaikeuksissa olevien kuntien kykyä suoriutua palveluvelvoitteistaan. Sillä on voitu reagoida verotulojen laskuun verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta nopeammin. Perustuslakivaliokunnan (PeVL 40/2014 vp) ja hallintovaliokunnan tavoin valtiovarainvaliokunta toteaa, että peruspalvelujen valtinosuusjärjestelmään tulee kuntakohtaisten ongelmien lieventämiseksi sisältyä jatkossakin mahdollisuus harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen.

Valiokunta painottaa, että kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa ja uusia toimia sekä kunnilta että valtiolta talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä, minkä lisäksi mm. tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa 1 mrd. euron säästö vuoden 2017 tasolla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntataloutta vahvistetaan tehtäviä karsimalla, mutta toteaa, että sote-uudistuksen onnistunut läpivienti on aivan ehdoton edellytys kuntatalouden vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi. On myös välttämätöntä luoda uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, lisätä ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaista puuttumista, parantaa tietojärjestelmien hyväksikäyttöä sekä levittää parhaita käytäntöjä.

Valiokunta korostaa, että myös kuntien on entistä tiukemmin pidettävä huolta menokehityksestään, jotta ne saavuttavat omin toimin 1 mrd. euron säästön vuoden 2017 tasolla. Tämä on käytännössä haasteellista, sillä heikon taloustilanteen vuoksi kuntien verotulojen kasvu hidastuu, mutta samaan aikaan väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset lisäävät painetta kuntatalouteen. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että hallitus osaltaan huolehtii siitä, että kuntien menokehitys pysyy hallinnassa, ja että se arvioi realistisesti ja huolellisesti ne kustannukset, jotka aiheutuvat kuntien menoja ja velvoitteita lisäävistä lainsäädäntöhankkeista ja muista uudistuksista.

Valiokunta painottaa samalla myös kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaisuutta, jotta kunnat pystyvät jatkossa entistä selkeämmin rahoittamaan palvelunsa ja menonsa omilla verotuloillaan.

Valiokunta pitää myönteisenä ja tärkeänä, että hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä ottaa käyttöön uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Lisäksi hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistamisesta (28.8.2014) päätettiin mm. valmistella pikaisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa menorajoitteen sekä tehtävien vähentämisen mahdollistamien säästöjen konkreettinen toteutuminen.

Momentin määräraha

Talousarvioesityksessä on oletettu, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen HE 136/2014 vp laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta. Lakiehdotuksen mukainen muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen miniryhmäkoon nostaminen olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta 127 000 euroa. Koska sivistysvaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 37/2014 vp viitaten lopettanut asian käsittelyn, momentille lisätään 127 000 euroa.

Talousarvioesitystä laadittaessa on myös oletettu, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta, mikä olisi vähentänyt momentin määrärahatarvetta 6 012 000 euroa. Koska hallituksen esitystä ei ole annettu, momentille lisätään 6 012 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 8 500 317 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2015 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on palautusta momentilta 28.90.20 ja liittyy em. momentin vuodelle 2013 myönnetyn määrärahan peruuttamiseen.


2015 IV lisätalousarvio550 000
2015 talousarvio8 500 317 000
2014 tilinpäätös8 629 502 931
2013 tilinpäätös8 676 001 810

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 550 000 euroa.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 36 135 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 600 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin ja lain 41 §:n mukaisiin selvitysavustuksiin

4) enintään 200 000 euroa selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla annetun lain (1408/2010) mukaisten selvitysten kustannuksiin

5) metropolihallintoon liittyviin selvityksiin.

Selvitysosa: Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yhdistymisavustus 
— vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta5 114
— vuoden 2014 kuntien yhdistymiset, 0 liitosta-
— vuoden 2013 kuntien yhdistymiset, 10 liitosta10 410
Yhteensä, 13 liitosta15 524
Valtionosuusmenetysten kompensaatio 
— vuoden 2015 yhdistymiset556
— vuoden 2014 yhdistymiset-
— vuoden 2013 yhdistymiset15 361
— vuoden 2012 yhdistymiset-
— vuoden 2011 yhdistymiset2 894
Yhteensä18 811
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään)1 600
Kaupunkiseutuselvitysten kustannukset (enintään)200
Kaikki yhteensä36 135
 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
    
Kuntien yhdistymisiä1003
Kuntien määrän vähennys1703
Määräraha, milj. €44,235,136,1
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. €29,20,05,7

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntajakolain mukaiset selvitykset-2 400
Valtionosuuden menetysten kompensaatio-1 607
Yhdistymisavustukset5 114
Yhteensä1 107

2015 talousarvio36 135 000
2014 talousarvio35 028 000
2013 tilinpäätös64 356 284

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 36 135 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 600 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin ja lain 41 §:n mukaisiin selvitysavustuksiin

4) enintään 200 000 euroa selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla annetun lain (1408/2010) mukaisten selvitysten kustannuksiin

5) metropolihallintoon liittyviin selvityksiin.

34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan kuntauudistukseen ja kuntien tehtävien arviointiin liittyviä kuntien velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettäviä paikallisia kokeiluja. Niiden avulla on tarkoitus vähentää kuntien velvoitteita. Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet.

Kokeilun tuloksia hyödynnetään kuntien tehtävien arviointi-työryhmän työssä.


2015 talousarvio520 000
2014 talousarvio520 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi.


2015 talousarvio520 000
2014 III lisätalousarvio
2014 talousarvio520 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.