Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
              01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
              20. Paluumuuttajien muuttovalmennus
              21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
              63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut tuotetaan kahdessa valtion vastaanottokeskuksessa sekä ostopalveluina. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Joutsenossa ja Oulussa ja ne toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Ulkomaalaisten säilöönottoyksiköt toimivat Helsingin Metsälän ja Joutsenon vastaanottokeskusten yhteydessä.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1)207 511215 900224 300
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2)23 87322 90022 900
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2)19 63817 40017 400
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3)9 2929 0009 000

1) Vuosi 2013: Tilastokeskus/Väestörakenne 2013. Vuodet 2014 ja 2015: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuosien 2013 ja 2014 tammi—maaliskuun väestön ennakkotilastoista toteutuneen muutosprosentin perusteella.

2) Vuosi 2013: Tilastokeskus/Muuttoliike 2013. Vuodet 2014 ja 2015: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuosien 2013 ja 2014 tammi—maaliskuun väestön ennakkotilastoista toteutuneen muutosprosentin perusteella.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Sisäministeriön hallinnonalan menot maahanmuuttajista (1 000 euroa)

 2013
tilinpäätös
2014
talousarvio
2015
esitys
    
26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot26 70726 60926 346
26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus606876876
26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto35 60130 65725 852
26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet15 99610 0178 584
Yhteensä78 91068 15961 658
Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen kilpailukykyä ja väestön hyvinvointia tukevaa maahanmuuttoa
  • — Huolehdimme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja inhimillisyydestä
  • — Nopeutamme maahanmuuttohallinnon hakemusten käsittelyä
  • — Torjumme laitonta maahantuloa. Varmistamme ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian mukaisesti maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen. Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta, ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo kuuluvat kaikille.

Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä sekä tarkastelemalla maahanmuuttoviranomaisten välistä tehtäväjakoa. Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.

Sisäministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle.

Maahanmuuttohallinnossa kehitetään maahanmuuton tieto- ja analyysipalveluja osana Maahanmuutto 2020 -strategian toimenpideohjelman toteutusta.

Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA), jotta pystytään tarjoamaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan lupaprosesseja.

Maahanmuutto

Maahantuloon liittyvää viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Vastataan tarpeeseen kehittää vaihtoehtoisia tapoja vastaanottaa oleskelulupahakemuksia ulkomailla. Toisaalta samalla on huolehdittava siitä, että valvonta on riittävää eivätkä laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisäänny. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana. Pidennetään Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden työnhakua varten myönnettävän oleskeluluvan pituus kuudesta kuukaudesta vuoteen.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikkapolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan tarpeisiin. EU-maiden maahanmuuttopolitiikan yhteyttä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin vahvistetaan. EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa tapahtuvassa lainsäädännön harmonisoinnissa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Toteutetaan laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Kansainvälinen suojelu

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Kehitetään edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi.

Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä saattamalla loppuun turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen säädöksiä koskeva kansallinen täytäntöönpano ja osallistutaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2015 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja toteutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 150.

Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa

 201320142015
    
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä3 0052 8802 410
— valtion vastaanottokeskukset670560550
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset2 2952 2501 790
— säilöönottoyksikkö407070
— käyttöaste keskimäärin %83,090,090,0
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä151140130
— ryhmäkodit1047065
— tukiasunnot477065
— käyttöaste keskimäärin %63,085,085,0
Vastaanottopalvelujen saajat 2013 2014 2015
    
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi3 5773 5393 180
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja2 4752 2202 100
— Alaikäisiä yksintulleita96149110
— Säilöön otetut ulkomaalaiset407070
— Yksityismajoituksessa9661 100900
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2013
tilinpäätös
2014
talousarvio
2015
esitys
    
Vastaanoton kokonaiskustannukset60 282 47549 823 00043 673 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 56 643 24747 243 00041 643 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö17 53216 36713 657
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö108 96482 48784 775
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö63 07233 37649 070
— säilöön otetun kustannus / hlö63 07550 85662 857
— yksityismajoituksen kustannukset7 438 4084 003 8174 028 400
— yksityismajoituksen kustannus / hlö5 7524 0034 476
Lasten edustaminen181 245134 000130 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset872 518946 000800 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1)2 585 4641 500 0001 100 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 346 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

2) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa: Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta: Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset, jotka toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Tuotokset   
Päätökset59 87860 45057 550
Panokset   
Toimintamenot (1 000 €)   
Maahanmuuttovirasto18 52417 46017 109
Valtion vastaanottokeskukset8 1839 1499 237
Henkilötyövuodet   
Maahanmuuttovirasto307,4290289
Valtion vastaanottokeskukset87,6120120
Tehokkuus   
Toiminnallinen tuloksellisuus   
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv)195208199
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös)295300300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)939090
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2013—2015

 2013
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut2014
talousarvio
Vireille
tulevat
Ratkaistut2015
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
       
Maahanmuutto yhteensä21 26528 76025 20030 20022 00027 400
— työntekijän oleskelulupa5 7405 9536 7006 7006 0006 000
— opiskelijan oleskelulupa5 7555 7306 5006 5006 0006 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu)9 76411 48412 00017 00010 00011 000
Maasta poistaminen7 0888 1474 0004 0006 0006 000
Kansainvälinen suojelu yhteensä10 69510 57312 05012 55011 75011 650
— turvapaikkahakemukset 3 2384 0553 0004 0003 0004 000
— kiintiöpakolaiset7507461 0501 050750750
— matkustusasiakirjat5 2715 5936 0005 0005 6005 600
Kansalaisuus yhteensä 10 95512 3988 00010 00012 50012 500
— kansalaisuushakemukset8 63910 1196 0009 0007 0009 000
Yhteensä50 00359 87849 25056 75052 25057 550

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Maahanmuutto   
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen)906565
— oleskelulupa, opiskelija193030
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua   
— turvapaikka190180180
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika   
— kansalaisuushakemukset317254244
Ratkaistut/vireille tulleet (%)120125110
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vastaamaan ulkomaalaislain muutoksia.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Henkilötyövuodet307,4290289
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)9,69,99,7
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,503,403,51

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Henkilötyövuodet87,6120120
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)11,21010
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,403,703,60

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot34 60034 30934 046
Bruttotulot8 1747 7007 700
Nettomenot26 42626 60926 346
    
Siirtyvät erät    
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 909  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 190  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muu muutos-33
Toimintamenosäästö-83
Toimitilasäästö-100
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-12
Palkkaliukumasäästö-51
Palkkausten tarkistukset153
Toimintamenojen tuottavuussäästö-133
Vuokramenojen indeksikorotus33
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-37
Yhteensä-263

2015 talousarvio26 346 000
2014 talousarvio26 609 000
2013 tilinpäätös26 707 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 355 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 9 000 euroa talousarvioesityksen 26 346 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio26 355 000
2014 III lisätalousarvio200 000
2014 talousarvio26 609 000
2013 tilinpäätös26 707 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 355 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

2) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.20 ja se käytetään Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ja sisäministeriön 9.9.2014 allekirjoittaman yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti.


2015 I lisätalousarvio1 200 000
2015 talousarvio26 355 000
2014 III lisätalousarvio200 000
2014 talousarvio26 609 000
2013 tilinpäätös26 707 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 703 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomesta turvapaikkaa hakevien määrän kasvusta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkintaan kohdistamaa resurssia nostetaan palkkaamalla määräaikaisia asiankäsittelijöitä (25 htv) loppuvuoden 2015 (elo—joulukuu) ajalle.


2015 II lisätalousarvio703 000
2015 I lisätalousarvio1 200 000
2015 talousarvio26 355 000
2014 tilinpäätös26 809 000
2013 tilinpäätös26 707 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 703 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 646 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomesta turvapaikkaa hakevien määrän kasvusta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksentekoon kohdistamaa resurssia nostetaan palkkaamalla määräaikaisia asiankäsittelijöitä 70 henkilötyövuodella loppuvuoden 2015 (loka—joulukuu) ajalle.


2015 III lisätalousarvio1 646 000
2015 II lisätalousarvio703 000
2015 I lisätalousarvio1 200 000
2015 talousarvio26 355 000
2014 tilinpäätös26 809 000
2013 tilinpäätös26 707 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 646 000 euroa.

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Paluumuuttovalmennus836 000
Asiantuntijapalkkiot (enintään)40 000
Yhteensä876 000

2015 talousarvio876 000
2014 talousarvio876 000
2013 tilinpäätös605 621

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 25 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Vuoden 2015 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Tilapäistä suojelua saaneen, ihmiskaupan uhrin tai kansainvälistä suojelua hakeneen, jonka oleskelulupahakemus on hylätty tai joka on peruuttanut hakemuksensa, vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannusten ja paluuavustuksen verran.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset18 157 000
Vastaanoton muut menot5 795 000
— palvelujen ostot1 200 000
— terveydenhuolto4 490 000
— muut menot 105 000
Vastaanottokustannukset yhteensä23 952 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1 100 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset800 000
Yhteensä25 852 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lasku-4 805
Yhteensä-4 805

2015 talousarvio25 852 000
2014 talousarvio30 657 000
2013 tilinpäätös35 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 25 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Vuoden 2015 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 146 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2015 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maahantulokustannusten kasvusta, joka syntyy vuoden 2015 pakolaiskiintiön nostamisesta 300 henkilöllä 1 050 henkilöön.


2015 I lisätalousarvio146 000
2015 talousarvio25 852 000
2014 III lisätalousarvio8 511 000
2014 talousarvio30 657 000
2013 tilinpäätös35 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 146 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuoden 2015 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 19 500 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta.


2015 II lisätalousarvio19 500 000
2015 I lisätalousarvio146 000
2015 talousarvio25 852 000
2014 tilinpäätös43 984 404
2013 tilinpäätös35 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 19 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 40 246 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta.

Vuoden 2015 varsinainen talousarvio perustui arviolle, että hakijoita olisi vuonna 2015 noin 3 000—3 500. Vuoden 2015 aikana hakijamäärän arvioidaan olevan yhteensä noin 30 000—40 000 hakijaa. Tästä johtuen vastaanottokeskusten määrää ja vastaanottokeskusten majoituskapasiteettia lisätään. Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.


2015 IV lisätalousarvio40 246 000
2015 II lisätalousarvio19 500 000
2015 I lisätalousarvio146 000
2015 talousarvio25 852 000
2014 tilinpäätös43 984 404
2013 tilinpäätös35 601 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 40 246 000 euroa.

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 8 584 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vastaanottoraha8 150 000
Täydentävä vastaanottoraha340 000
Käyttöraha94 000
Yhteensä8 584 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lasku-1 433
Siirto momentille 26.01.29-88
Tasomuutos88
Yhteensä-1 433

2015 talousarvio8 584 000
2014 talousarvio10 017 000
2013 tilinpäätös15 995 475

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 8 584 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 13 106 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta.

Vuoden 2015 varsinainen talousarvio perustui arviolle, että hakijoita olisi vuonna 2015 noin 3 000—3 500. Vuoden 2015 aikana hakijamäärän arvioidaan olevan yhteensä noin 30 000—40 000 hakijaan. Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha. Aikuisen yksin olevan vastaanottoraha on 316,07 euroa kuukaudessa, jos hänellä ei ole ateriapalveluita vastaanottokeskuksessa, ja 92,64 euroa kuukaudessa, jos ateriapalvelut ovat tarjolla.


2015 IV lisätalousarvio13 106 000
2015 talousarvio8 584 000
2014 tilinpäätös9 917 930
2013 tilinpäätös15 995 475

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 13 106 000 euroa.