Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
              01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
              21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Tuotokset ja laadunhallinta

  • — Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi ohjaaminen ja arviointi. Toimintaa rajataan ja resurssit ohjataan strategisten prioriteettien mukaisesti keskittämällä ja keventämällä hallinnonalan sisäisiä prosesseja sekä hyödyntämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin ulkomailla.
  • — Voimavarat keskitetaan erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon pohjoismaisen yhteistyön lisäksi EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen sekä Team Finland -toimintamalli.
  • — Edustustojen tarjoamat kansalaispalvelut ovat edustustoja eniten työllistävä sisältötehtävä. Kansalaispalveluita kehitetään vastaamaan muuttuvaa kysyntää kansalaispalvelustrategian mukaisesti mm. uusia digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Kansalaisten omaa vastuuta korostetaan. Maahantulopalveluiden järjestämisessä, laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisessa sekä kriisiasioissa hyödynnetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia.
  • — Ulkoasiainhallinnon viestinnän tavoitteena on lisätä Suomen ulkopolitiikan painopisteiden, kansainvälisten vahvuuksien sekä ulkoasiainhallinnon ja sen palveluiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Ulkoasiainministeriön viestintätoimintojen organisaatiorakenteen uudistus viedään loppuun.
  • — Suomi toimii vuonna 2015 Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana ja isännöi ydinterrorismin torjuntaa koskevan globaalialoitteen (GICNT) yleiskokouksen.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta, kehittämistä valtionhallinnon yhteisiin talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin perustuvan tietojärjestelmän (Kieku) taloushallinto-osuuden pohjalta.
  • — Ulkoasiainhallinnon tietojärjestelmiä kehitetään vastaamaan hallinnonalan tehtäväkenttää, tavoitteena käyttäjäystävällisyys ja korkeatasoinen tietoturva. Tavoitteena on korotetun tietoturvallisuustason saavuttaminen vuoden 2015 aikana. Tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan myös JulkICT:n kanssa Satu-hankkeessa kansainvälisten velvoitteiden asettamien reunaehtojen mukaisesti. Muita kehittämiskohteita ovat mm. asiakirjallisen tiedon hallinnan välineet, ulkoasiainhallinnon tuottaman tiedon läpinäkyvyyttä ja käytettävyyttä lisäävä tietovarastohanke sekä viisumitoimintojen tietojärjestelmät.
  • — Uudistetun valmius- ja tilanneorganisaation toiminta jalkautetaan lopullisesti, ml. ulkoasiainhallinnon keskitetyn päivystysjärjestelyn tarkastelun viimeistely.
  • — Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan n. 246 milj. euron kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöstrategian mukaisesti tavoitteena on entistä parempi taloudellisuus, tuottavuus ja tarkoituksenmukaisuus kiinteistöjen hallinnassa. Ministeriön kuntokartoitusohjelmaa jatketaan ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen kunnon ja arvon tarkentamiseksi. Kotimaassa parannetaan tilatehokkuutta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa.
  • — Suomen viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu erityisesti Suomen Venäjän edustustoissa biometriikan käyttöönotolla Schengen-biometriikka-alueen laajetessa. Venäjän toimintoihin liittyen Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toimintaa ja resurssointia kehitetään ottaen huomioon erityisesti viisumikysynnän vaihtelut.
  • — Osana hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa ja säästötoimia jatketaan ydintoimintojen läpikäyntiä ja priorisointia sekä tukitoimintojen kehittämistä. Vuonna 2015 hallinnonalalta vähennetään 37 tehtävää.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Henkilöstöpolitiikka ja -hallinto edistää ulkoasiainhallinnon työn tuloksellisuutta. Tehtäväkuvien ja osaamisen kehittäminen, sujuva tehtäväkierto, johdonmukainen urakehitys ja työhyvinvointi laajassa merkityksessä ovat keskeisiä tuloksellisuuden osatekijöitä. Henkilöstövoimavarat, ml. rekrytointi, kohdennetaan entistä paremmin hallinnonalan prioriteettialueille kokonaisvaltaisen resurssisuunnittelun keinoin.
  • — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015—2020 toimeenpanoa aloitetaan. Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota hyvän johtajuuden periaatteiden toteutumiseen kaikessa esimiestyössä.
  • — Työhyvinvoinnin valtavirtaistamista jatketaan mm. hyödyntämällä työtyytyväisyysbarometrin tuloksia työhyvinvoinnin arvioinnissa. Ulkomaanedustuksen terveydenhuoltoa koskeva lakiuudistus toimeenpannaan osana lakia ulkomaanedustuksen korvauksista.
  • — Hallinnonalan pitemmän aikavälin tavoitteena on ottaa käyttöön valtionhallinnon yhteisen Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus siinä vaiheessa, kun siinä voidaan ottaa huomioon ministeriön lainsäädäntöön perustuvien rakenteiden ja toiminnan edellyttämät ominaisuudet.

Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
tavoite
    
Kansalaispalvelut   
Hädänalaisten avustaminenTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisestaTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisestaTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseurantaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisestaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisestaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta
MatkustustiedotteetPäivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutosPäivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutosPäivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminenKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestäKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestäKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä
    
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen  
Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi3,63,63,6
Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi3,63,73,7
Työhyvinvointi-indeksi3,73,83,8
Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti1)UM 84 %UM 80 %UM 85 %
 UE 66 %UE 63 %UE 70 %
Terveysprosentti (sairauspäivättömien osuus henkilöstöstä)55 %53 %55 %

1) UM= ulkoasiainministeriö, UE= ulkomaanedustustot

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 255 076 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Ulkoasiainministeriössä lakkautetaan 10 ulkoasiainneuvoksen virkaa 1.9.2015 lukien.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2015 (euroa)

  
Ministeriö, 917 henkilötyövuotta77 248 000
Toimintamenot15 930 000
Henkilöstömenot61 318 000
  
Edustustot, 91 toimipistettä, 562 henkilötyövuotta1)140 949 000
Toimintamenot76 304 000
Henkilöstömenot64 645 000
  
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 36 879 000
Tietohallinto24 000 000
Kiinteistöhallinto10 879 000
Turvallisuus2 000 000
Yhteensä255 076 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 33, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot273 758271 566265 282
Bruttotulot62 13569 15910 206
Nettomenot211 623202 407255 076
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta24 028  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle12 956  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot57 54164 2315 300
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset15 49617 57617 422
— osuus yhteiskustannuksista16 74318 94118 896
Kustannukset yhteensä32 23936 51736 318
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)25 30227 714-31 018
Kustannusvastaavuus, %17817615

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut bruttobudjetoidaan momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksullisen toiminnan tulojen vähentyminen (viisumien käsittelymaksut)12 000
Siirto momentilta 24.90.661 000
Tuottavuusohjelma-241
Viisumien käsittelymaksujen bruttobudjetointi43 440
Viisumitoiminnan järjestelmäkehitys-820
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-40
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-678
Palkkaliukumasäästö-238
Palkkausten tarkistukset634
Säästöpäätös-500
Toimintamenojen lisäsäästö -833
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 004
Vuokramenojen indeksikorotus229
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-280
Yhteensä52 669

2015 talousarvio255 076 000
2014 I lisätalousarvio154 000
2014 talousarvio202 407 000
2013 tilinpäätös200 551 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 230 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 255 076 000 euroon nähden on 24 575 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 24 970 000 euroa (-37 htv) on valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01, 157 000 euroa Tallinnan oikeusalan asiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 25.30.01 sekä lisäyksenä 294 000 euroa Suomen Geneven pysyvän edustuston terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 33.01.01, 215 000 euroa on Suomen pysyvän edustuston EU:ssa rajavalvonta-asiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.20.01 ja 43 000 euroa on palkkausten tarkistuksista johtuen.

Eläköitymisiän noustessa ei vuonna 2015 ole mahdollista lakkauttaa talousarvioesityksessä ehdotettua 10 ulkoasiainneuvoksen virkaa 1.9.2015 lukien, jonka johdosta talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan kolmas kappale on poistettu.


2015 talousarvio230 501 000
2014 III lisätalousarvio14 500 000
2014 I lisätalousarvio154 000
2014 talousarvio202 407 000
2013 tilinpäätös200 551 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,211 mrd. euron määrärahaa, joka on noin 84 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Suurimmat vähennykset esitetään kehitysyhteistyövaroihin, yli 90 milj. euroa, ja lisäksi hallitus täydensi esitystään siirtämällä ulkoasiainhallinnon toimintamenoista lähes 25 milj. euroa (37 htv) valtioneuvoston kansliaan perustettavaan (mom. 23.01.01) keskitettyyn hallintoyksikköön. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään yhteensä 230,501 milj. euroa, joka on noin 28,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014. Kasvu johtuu siirtymisestä bruttobudjetointiin viisumien käsittelymaksujen osalta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että vuodesta 2015 alkaen hallinnonalan toiminnan rahoitus ei enää ole suoraan riippuvainen markkinoiden mukaan muuttuvasta viisumikysynnästä. Samalla on kuitenkin huomioitava, että jos viisumikysyntä jälleen kasvaa, on lisäresursseja pystyttävä hankkimaan nopeasti lisäämällä momentin määrärahaa.

Hallitus esittää ulkoasiainhallinnolle 833 000 euron lisäsäästöjä. Lisäksi viisumitulojen vähentymisestä jää kattamatta 2,25 milj. euroa. Vajeen kattamiseksi hallitus esittää, että jäsenmaksuista (mom. 24.90.66) voidaan siirtää 1,0 milj. euroa toimintamenoihin ja kehitysmaaedustustojen turvallisuuspalvelumenoja voidaan rahoittaa kehitysyhteistyömäärärahoista (mom. 24.30.66).

Hallinnonalalle aiemmin osoitettujen säästöjen aikaansaamiseksi ministeriössä on edelleen käynnissä vuonna 2012 aloitettu 130 henkilötyövuoden supistaminen. Säästöjä etsitään myös muista menoista, kuten matkustus-, kiinteistö- ja tietohallintomenoista. Vuonna 2015 edustustoissa ei järjestetä myöskään itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksia.

Edustustoverkko

Suomella on 91 ulkomaan toimipistettä. Edustustojen toimintamenoiksi esitetään yhteensä 140,949 milj. euroa, joista henkilöstömenojen osuus on 64,645 milj. euroa.

Keväällä 2014 ministeriölle osoitettiin yhteensä yli 4 milj. euron uudet säästövelvoitteet kehyskaudelle 2015—2018. Säästöjen toimeenpano edellyttää ulkoasiainministeriön mukaan 5—6 edustuston sulkemista. Vuonna 2015 on tarkoitus sulkea kolme edustustoa (Bratislava, Ljubljana ja Luxemburg) ja 2—3 edustuston osalta edetään erillisen siirtymäkauden puitteissa. Ulkoasiainministeriön mukaan tehty ratkaisu ei takaa nykyistä edustustoverkkoa läpi seuraavan kehyskauden.

Valiokunta pitää tärkeänä, että edustustoverkon rakennetta ja tarpeita linjataan seuraavassa hallitusohjelmassa. Supistuvia voimavaroja tulee valiokunnan mielestä (kuten VaVM 34/2013 vp) kohdentaa edelleen alueille, joiden taloudellinen ja poliittinen merkitys Suomelle on kasvamassa, sekä maihin, joilla poliittinen johto vaikuttaa vahvasti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Yksittäisiä toimipisteitä on muuttuvan ympäristön mukaisesti kyettävä joustavasti sekä avaamaan että sulkemaan. Valiokunta korostaa, että verkostoon tehtävien muutosten tulee aina olla poliittisia päätöksiä, jotka pohjautuvat vaikuttavuusarvioon. Oleellista on myös selvittää, mitä vaikutuksia on ollut jo tehdyillä edustustojen sulkemisilla.

Valiokunta toteaa, että resurssien ollessa niukat perustellusti valittuihin ja määrältään rajattuihin painopisteisiin nojaavan strategian merkitys korostuu. Se sekä ohjaa ulkoasiainhallinnon työtä että terävöittää Suomen vaikuttavuutta ja identiteettiä maailmalla. Suomen on pystyttävä ajamaan etujaan ennakoivasti ja aktiivisesti. Globaalin muutoksen kiihtyessä myös oikea-aikaisen ja analyyttisen tiedon merkitys ulkopoliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tukena kasvaa.

Valiokunta toteaa (kuten VaVM 34/2013 vp), että edustustoverkon kehittämistarpeiden arviointi ja toimintojen tehostaminen on jatkuva prosessi. Valiokunta pitää myönteisenä, että ministeriö on aloittanut edustustojen palveluiden kehittämisen, ml. palveluiden alueellisen keskittämisen tai hoitamisen Helsingistä. Myös ulkoasiainhallinnon uusien kustannustehokkaiden ja ketterien edustautumisvaihtoehtojen käytössä on edetty valiokunnan toiveiden mukaisesti (HE 102/2014 vp). Vastaisuudessa edustustoverkkoa voidaan laajentaa kevyemmällä hallinnollisella rakenteella, mm. ilman konsulipalveluiden vaatimia hallinnollisia ja teknisiä rakenteita. Valiokunta pitää myös luontevana, että Pohjoismaiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään edelleen niiltä osin kuin se on mahdollista.

Valiokunta toteaa, että edustustoverkko on merkittävässä asemassa edistettäessä Suomen taloudellis-kaupallisia intressejä. Valiokunta pitää myönteisenä, että yhteistyö Team Finland -kokonaisuuteen kuuluvien organisaatioiden kanssa on asetettu korkealle prioriteetille ulkoasiainhallinnossa. Toimintamallin käyttöä on tehostettu kaikkien toimijoiden osalta ja sille on annettu myös lisäresursseja. Toisaalta kaikki toimintaan osallistuvat tahot ovat myös joutuneet säästöjen kohteiksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Team Finland -malli ei kaikilta osin vielä vastaakaan tavoiteltua tasoa ja kehittämistarpeita on esimerkiksi kotimaan alueellisten toimintojen osalta.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin huolen Suomen ulkomailla olevien kiinteistöjen kunnosta. Esimerkiksi Suomen New Delhin suurlähetystön vuonna 1985 valmistunut kampusalue on välttämätöntä peruskorjata heikentyneen kuntonsa vuoksi. Valiokunta pitää muutenkin tarkoituksenmukaisena, että tilojen käytön tehostamista parantavia toimenpiteitä voidaan edistää.

Valiokunta lisää momentille 2 700 000 euroa lähetystöjen sulkemisen välttämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 233 201 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 325 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 243 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 31.20.01 Suomen Lontoon suurlähetystössä toimivan merenkulun erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.4.2015—31.12.2015 ja 82 000 euroa siirrosta momentilta 33.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystössä toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.12.2014—31.5.2015.


2015 I lisätalousarvio325 000
2015 talousarvio233 201 000
2014 III lisätalousarvio14 500 000
2014 I lisätalousarvio154 000
2014 talousarvio202 407 000
2013 tilinpäätös200 551 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 325 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 553 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 23.01.01 ja aiheutuu valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista sekä muista oikaisuista (sisältäen vähennyksenä 2 htv:n siirron).


2015 IV lisätalousarvio553 000
2015 I lisätalousarvio325 000
2015 talousarvio233 201 000
2014 tilinpäätös217 061 000
2013 tilinpäätös200 551 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 553 000 euroa.

21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos181
Yhteensä181

2015 talousarvio1 155 000
2014 talousarvio974 000
2013 tilinpäätös794 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 16 449 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentille 28.01.29)-3 178
Yhteensä-3 178

2015 talousarvio16 449 000
2014 talousarvio19 627 000
2013 tilinpäätös21 295 039

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 12 318 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 4 131 000 euroa talousarvioesityksen 16 449 000 euroon nähden on siirtoa momentille 23.01.29.


2015 talousarvio12 318 000
2014 talousarvio19 627 000
2013 tilinpäätös21 295 039

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 12 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu vuoden 2015 arvonlisäveromenojen tarkennetusta menoarviosta.


2015 II lisätalousarvio6 000 000
2015 talousarvio12 318 000
2014 tilinpäätös22 171 222
2013 tilinpäätös21 295 039

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2015 talousarvio4 000 000
2014 talousarvio4 000 000
2013 tilinpäätös4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.