Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko
       50. Tutkimus

Talousarvioesitys 2014

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Viestintäpalvelut ja -verkot ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisten palvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 045 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Digitaalista tekniikkaa ja palveluita hyödynnetään laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus varmistetaan. Koko maassa on saatavilla monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita. Tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden täysimääräinen käyttö edistää yhteiskunnan toimivuutta, kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä.

Viestintäviraston tavoitteena on viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistuminen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden paraneminen sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Vuoden 2014 toiminnan painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto puuttuu viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille, edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa.

Viestintävirasto hoitaa valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2014 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa viestinnän toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Radiotaajuuksien huutokauppa toteutetaan, ajankohta - 1—6/2013 -
Elinkeinoelämän sekä harrastuskäyttöön osoitettujen luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitetun taajuusmäärän kasvu, %/vuosi - 1 (elinkeino), 4 (harrastus) 1 (elinkeino), 4 (harrastus)
Radioluvista vapautettujen sovellusten määrä, kpl/vuosi - 3 3
Virasto tuottaa ajantasaista tilannekuvaa viestintäverkoista sekä niiden vika- ja häiriötilanteista Viestintäviraston sivustolla. Karttamuotoinen, ajantasainen helppokäyttöinen informaatio viestintäverkkojen tilanteesta käytössä vaiheittain:      
1. vaihe: lämpötilakartta vakavista häiriöistä - toteutuu -
2. vaihe: tarkennettu häiriökartta ja laatu - - toteutuu
Laajakaistapalveluja tarjoaville operaattoreille on tarjolla kohtuuhintaisia valokuidulla toteutettuja tilaajayhteyksiä. Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrän kehitys, %/vuosi - 5 5
Nopeiden (yli 30 Mb) laajakaistayhteyksien saatavuus paranee. Laajakaistaliittymien saatavuus kasvaa, %/v - 5 5
Laajakaistatukihakemusten joutuisa käsittely. Vireille tulleista hakemuksista käsitelty kolmen kuukauden kuluessa riittävien selvitysten saamisesta, osuus % - 80 80
Taajuussuunnittelu on laadukasta. Taajuussuunnittelusta johtuvat haitalliset häiriöt enintään, kpl/vuosi - 10 8
Varmistetaan postin yleispalvelun saatavuus. Kansalaisten tyytyväisyys postin yleispalveluihin, asiakaskysely (asteikko 1—5) - 3,5 3,5
Viestintäverkkojen ja -palvelujen käytettävyys on hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten vakavien vikojen (A-luokka) määrä enintään, kpl/vuosi - 6 6
Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) - 3,5 3,5
Virasto edistää internetpalvelujen käyttöä kehittämällä kansallista tietoturvallisuutta. Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) - 3,5 3,5
Virasto edistää internetpalvelujen kehittymistä takaamalla toimivan verkkoympäristön. Nimipalvelimien käytettävyys, % - 100 100
Tehdään lupa- ja taajuuspäätökset noudattaen palveluaikatavoitteita. Palveluaikatavoite 28 päivää, osuus %/vuosi - 95 95
Tehokas radiohäiriöiden selvittäminen. Hätä- ja turvallisuusliikenteen sekä viranomaisverkkojen radiohäiriöiden selvitykseen enintään kuluva aika, tuntia virka-aikana - 16 16
Sidosryhmien tyytyväisyys Viestintäviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,7 3,6 3,6
       
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Teletoiminnan ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät) - 0,40 0,40
Tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät) - 0,30 0,30
Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/postinsaajatalous 0,42 0,48 0,48
Mediapalvelujen valvonnan kustannukset, euroa/tv-katsojatalous 0,28 0,34 0,34
Taajuushallinnon kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/voimassa olevien radiolupien ja kelpoisuustodistusten sekä lupa- ja todistushakemusten ja pidettyjen tutkintojen yhteenlaskettu lukumäärä - 125 125
Työn tuottavuuden kehittyminen, % 5,81 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 9,56 2 2
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 106 95 95
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 104 91 91

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1222/2010), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (865/2012) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998), lakiin yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (565/1999), verkkotunnuslakiin (228/2003) ja viestintämarkkinalakiin (393/2003).

Viestintävirasto perii teleyrityksiltä viestintämarkkinamaksua viestintämarkkinalaissa säädetyin perustein, teleyrityksiltä tietoturvamaksua sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) säädetyin perustein, postiyrityksiltä postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua televisio- ja radiotoimintalaissa (744/1998) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein. Viestintämarkkinamaksu 3 400 000 euroa, tietoturvamaksu 480 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 488 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 1 069 000 euroa sekä varmennemaksu 196 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 35 444 32 035 31 357
Bruttotulot 27 149 22 140 20 312
Nettomenot 8 295 9 895 11 045
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 206    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 516    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Tuotot      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 10 165 10 189 10 816
Verkkotunnusmaksut 3 445 3 600 3 600
Numerointimaksut 2 643 2 780 2 860
Muu maksullinen toiminta 10 825 5 531 2 996
Tuotot yhteensä 27 078 22 100 20 272
       
Kustannukset      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 8 854 11 663 11 783
Verkkotunnusmaksut 3 325 3 296 3 515
Numerointimaksut 2 503 2 974 3 025
Muu maksullinen toiminta 10 866 5 740 3 070
Kustannukset yhteensä 25 548 23 673 21 393
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 1 131 -1 474 -967
Verkkotunnusmaksut 120 304 85
Numerointimaksut 140 -194 -165
Muu maksullinen toiminta -41 -209 -74
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 1 350 -1 573 -1 121
       
Kustannusvastaavuus, %      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 115 88 92
Verkkotunnusmaksut 104 109 102
Numerointimaksut 106 93 95
Muu maksullinen toiminta 100 96 98
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 106 93 95

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Tuotot      
Eräät viestinnän maksut 6 168 6 621 6 633
Tuotot yhteensä 6 168 6 621 6 633
       
Kustannukset      
Eräät viestinnän maksut 5 909 6 971 7 127
Kustannukset yhteensä 5 909 6 971 7 127
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Eräät viestinnän maksut 259 -350 -494
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 259 -350 -494
       
Kustannusvastaavuus, %      
Eräät viestinnän maksut 104 95 93
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 104 95 93

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyberturvallisuuskeskus 1 000
NCSA-tehtävien hoito 150
Yhteensä 1 150

2014 talousarvio 11 045 000
2013 talousarvio 9 895 000
2012 tilinpäätös 9 605 000

42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen, romanin tai karjalan kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka liittyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta.


2014 talousarvio 500 000
2013 talousarvio 500 000
2012 tilinpäätös 500 000

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muutos tulivat voimaan 1.1.2010. Tarkoituksena on, että laajakaistarakentamisen tukemiseen käytetään Viestintäviraston päätöksillä tämän momentin määrärahaa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien päätöksellä maaseudun kehittämiseen myönnettävästä tuesta säädetyssä laissa tarkoitettua momentin 30.10.61 määrärahaa. Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Valtion maksuosuus on kuitenkin enintään 58 % ja kunnan osuus 8 % niissä kunnissa, joissa hankkeen rahoittaminen muuten muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Kuntakohtaisen maksuosuuden määräytymisperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksavat vuosina 2010—2013 laajakaistahankkeiden valtion osuuden 25,15 milj. euroa momentilta 30.10.61. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoittamissa hankkeissa kunnan maksuosuus on 22 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät Viestintäviraston lausunnon ennen valtiontukipäätöstä.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 40 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017— Yhteensä vuodesta 2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 4 000 3 000 3 000 - 10 000
Vuoden 2014 sitoumukset 6 500 5 000 4 000 3 000 18 500
Menot yhteensä 10 500 8 000 7 000 3 000 28 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1 000
Yhteensä 1 000

2014 talousarvio 10 500 000
2013 I lisätalousarvio 9 370 000
2013 talousarvio 9 500 000
2012 tilinpäätös 10 500 000

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 512 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa, sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa.

Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen. Vuonna 2014 edellä mainitut menot käytössä olleen televisiomaksujärjestelmän lakkauttamisesta aiheutuvine menoineen katetaan rahaston televisiomaksuista kertyneistä varoista.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 12 000
Yhteensä 12 000

2014 talousarvio 512 000 000
2013 talousarvio 500 000 000