Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2014 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6 -vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

— Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
— Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
— Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
— Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
— Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
— Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

	2009	2010	2011	2012 arvio	2013 arvio	2014 arvio

Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet	44,0	43,8	44,3	44,6	45,0	45,5
— perustutkintoon johtava koulutus¹⁾	41,2	40,7	41,2	41,5	41,8	42,5
— valmistavat koulutukset²⁾	2,8	3,1	3,1	3,1	3,2	3,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet¹⁾	50,2	50,4	49,6	51,7	52,0	52,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet³⁾	2,5	2,5	2,5	2,5	2,5	2,5
— peruskouluissa	2,0	2,0	2,0	2,0	2,0	2,0
— kansanopistoissa	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä	91,4	91,1	90,8	93,2	93,8	94,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä	5,3	5,6	5,6	5,6	5,7	5,5
Yhteensä	96,7	96,7	96,4	98,8	99,5	100,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus.

²⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2012 luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

³⁾ Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)¹⁾

	2009	2010	2011	2012 arvio	2013 arvio	2014 arvio

Ammattikorkeakoulututkinto	25,2	25,2	25,2	25,0	24,9	24,9
Ylempi korkeakoulututkinto	27,3	27,9	27,6	27,3	27,0	27,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista¹⁾

	2009	2010	2011	2012 arvio	2013 arvio	2014 arvio

Lukiokoulutus (3 vuotta)	79,4	79,2	80,3	81,0	82,0	83,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)	59,7	60,6	61,0	62,0	63,0	64,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)	59,9	64,0	60,5	61,0	63,0	63,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)	51,4	51,0	49,9	46,0	49,0	52,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot¹⁾

	2009	2010	2011	2012 arvio	2013 arvio	2014 arvio

Päivähoito
— lapset		204 750	206 350	208 300	209 700	211 000
Esiopetus
— opiskelijamäärä	57 750	58 770	58 910	59 700	60 000	61 000
Perusopetus
— uudet opiskelijat	56 770	57 880	59 100	59 200	60 500	60 500
— päättötodistuksen saaneet	65 090	64 960	63 440	61 200	61 000	60 000
— opiskelijamäärä	536 780	530 680	526 930	522 000	522 000	519 000
Lukiokoulutus
— uudet opiskelijat	38 060	37 870	36 790	38 000	38 000	38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot²⁾	32 650	32 700	32 810	33 000	33 000	33 000
— opiskelijamäärä	108 390	107 400	106 320	110 000	110 000	110 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)
— uudet opiskelijat	59 740	59 990	61 000	61 800	62 200	61 450
— suoritetut tutkinnot	36 930	37 220	40 510	42 200	42 800	43 500
— opiskelijamäärä³⁾	143 930	149 200	150 560	150 300	150 800	150 200
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)⁴⁾
— uudet opiskelijat		6 835	8 438	7 900	8 500	8 900
— suoritetut tutkinnot		5 922	5 985	6 000	6 200	6 400
— opiskelijamäärä³⁾		23 099	23 378	23 200	23 900	24 600
Ammatillinen lisäkoulutus⁵⁾
— uudet opiskelijat		32 634	31 801	32 800	26 000	27 000
— suoritetut tutkinnot		16 006	16 153	16 700	15 400	15 600
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa		33 586	35 190	36 200	35 700	35 100
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa		36 470	33 356	33 400	27 000	28 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot
— aloittaneet⁶⁾	33 676	33 978	34 963	34 900	32 900	32 900
— suoritetut tutkinnot	20 044	20 581	21 312	22 121	22 060	22 060
— opiskelijamäärä	129 282	131 595	131 838	131 369	128 000	126 000
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
— aloittaneet	2 308	2 722	2 739	2 800	2 900	2 900
— suoritetut tutkinnot	941	1 253	1 521	1 708	1 750	1 750
— opiskelijamäärä	5 557	6 580	7 321	7 834	8 000	8 000
Yliopiston perustutkinnot⁷⁾
— uudet opiskelijat	20 169	19 988	20 119	19 853	19 800	19 800
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot	10 775	12 300	13 275	13 014	13 500	14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot	10 535	14 384	12 515	13 829	14 500	15 023
— opiskelijamäärä	145 033	144 321	144 441	143 505	142 300	141 300
Yliopiston tohtorintutkinnot	1 642	1 518	1 653	1 649	1 635	1 635

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2012 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

²⁾ Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

³⁾ Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

⁴⁾ Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

⁵⁾ Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

⁶⁾ AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

⁷⁾ Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Sekä taide- ja kulttuuriammateissa että taiteen ja kulttuurin toimialalla työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta vahvistuu

Vahvistetaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat

Parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät

Vahvistetaan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia parantamalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja ja kulttuurivientiä koskevia kärkihankkeita sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2014 arvio

1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden
— laskennalliset henkilötyövuodet	2 469	2 469	2 469
— esitysten määrä	12 198	13 467	13 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden
— laskennalliset henkilötyövuodet	1 033	1 033	1 033
— konserttien määrä	1 861	1 907	1 900
Suomen Kansallisoopperan
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä	538	532	525
— esitysten määrä	292	283	237
Suomen Kansallisteatterin
— henkilöstön määrä	346	326	325
— esitysten määrä	597	698	650
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet	1 183	1 183	1 183
2. Luovan työn tekijät
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä	286/1 971	303/2 131	300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, %	55	57	50
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)	1 048	1 044	1 042
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %	13,33	11,96	11,96
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus)	81 725	83 463	85 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk.	2 507	2 393	2 400
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.	167	185	170
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk.	777	772	775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk.	264	278	280
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.	4 984	5 183	5 100
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat	32	35	28
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.	1 225	2 362	1 500
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl	794	787	787
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl	97 428	94 914	95 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl	52 797	52 829	53 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl	56 874	56 733	57 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.	-	650	700
4. Kulttuuri ja talous
Kulttuurialan yritysten toimipaikat	21 577	..	22 000

Liikuntapolitiikka

Liikunta lisää osallisuutta ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Tavoitteena on myös lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta.

2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, terveydelle sekä työ- ja toimintakyvylle. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen kasvu turvaamalla liikunnan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saavutettavuus ja luomalla edellytyksiä liikuntatoimintaan osallistumiselle koko maassa. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret sekä sellaiset väestöryhmät, joiden liikunta-aktiivisuus on alhaista.

3. Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu

Osaamisen ja asiantuntemuksen kasvattaminen liikunnan toimialalla luo parhaat edellytykset väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi, liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi sekä huippu-urheilumenestyksen kasvattamiseksi. Liikunta-alalla tehtävän päätöksenteon tukena tulee käyttää riittävän luotettavasti tuotettua tietopohjaa. Tavoitteena on, että liikuntapoliittisten toimenpiteiden valmistelu sekä päätöksenteko eri tasoilla perustuvat relevanttiin tietopohjaan, kuten alan tutkimus-, selvitys- ja arviointitietoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2014 arvio

Seuraliikunta väh. 1 krt/vko, Nuorten terveystapatutkimus
— poikia	50,05	50,05	52
— tyttöjä	46,5	46,5	48
Arvokisamitalit olympialajeissa
— Olympiakisat		3
— MM-kisat	13	4
— EM-kisat	2	3
Dopingrikkomukset	13	8
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo	55	62	65
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko 15—64 -vuotiaat %¹⁾
— miehet	29	30	35
— naiset	31	33	35
Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus % (Kouluterveyskysely) ²⁾
Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/viikko
— 8—9 lk	35	35	32
— lukion 1—2 lk	31	31	28
— ammattiin opiskelevat 1—2 lk	48	48	46

¹⁾ Liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee.

²⁾ Aineisto vuodelta 2011: Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa; vuosi 2012 välivuosi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana parantuneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2014 arvio

Nuorten aktiivinen kansalaisuus
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista	45 %	50 %	65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista	70 %	70 %	80 %
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista	73 %	74 %	83 %
Nuorten sosiaalinen vahvistuminen
— Työpajojen kattavuus kunnista	80 %	82 %	85 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa	12 982	13 100	13 500
— Nuorisotyöttömät (alle 25 v.), lkm	30 036	32 080	32 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä	10 041	14 571	15 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista	77 %	87 %	100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista	60 %	81 %	100 %
Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/Kouluterveyskysely THL)	9 %	9 %	8 %
Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/Kouluterveyskysely THL)	13 %	13 %	12 %

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.	Toimintamuoto	2012	2013	2014	2013/2014 muutos

29.10.30	Yleissivistävä koulutus	812 198	851 818	844 023	-7 795
29.10.34	Koulurakentaminen	78 000	58 000	46 400	-11 600
29.20.30	Ammatillinen koulutus	715 160	723 774	716 867	-6 907
29.30.30	Vapaa sivistystyö	164 144	164 818	164 618	-200
29.30.31	Ammatillinen lisäkoulutus	154 361	142 175	138 075	-4 100
29.30.32	Oppisopimuskoulutus	131 003	116 494	117 343	849
29.30.33	Nuorten aikuisten osaamisohjelma	-	27 000	52 000	25 000
29.30.51	Ammatilliset erikoisoppilaitokset	21 061	19 279	15 879	-3 400
29.40.30	Ammattikorkeakoulut	424 371	411 754	404 277	-7 477
29.80.30	Kirjastot	4 613	4 513	4 713	200
29.80.31 ja 52	Teatterit ja orkesterit	74 418	81 163	80 651	-512
29.80.32 ja 52	Museot	35 845	36 811	36 811	0
29.80.33	Kuntien kulttuuritoiminta	106	106	106	0
29.80.34	Kirjastorakentaminen	5 300	5 000	4 500	-500
29.90.50 ja 52	Liikunnan koulutuskeskukset	17 773	17 773	18 030	257
29.90.50	Kuntien liikuntatoimi	19 058	19 147	19 200	53
29.91.50	Kuntien nuorisotyö	8 094	8 099	8 321	222
Yhteensä		2 665 505	2 687 724	2 671 814	-15 910

Arvio valtionosuuksien jakautumisesta
Kunnat ja kuntayhtymät		1 134 550	1 142 283	1 144 270	1 987
— Kunnat		-431 129	-434 068	-434 822	-754
— Kuntayhtymät		1 565 679	1 576 351	1 579 092	2 741
Yksityiset		1 534 979	1 545 441	1 548 129	2 688

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi eräiden yksikköhintojen leikkaamiseksi sekä siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuodeksi 2014.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2014 on 517,5 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 23,3 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2014 yhteensä 540,8 milj. euroa eli noin 1,7 % enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 10,0 milj. euroa taiteen edunsaajille Kansallisgallerian toiminnan rahoittamisen johdosta. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,1 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,4 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2014 ehdotetaan 993,0 milj. euroa, josta 540,8 milj. euroa eli 54,5 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

	2006 TP	2007 TP	2008 TP	2009 TP	2010 TP	2011 TP	2012 TP	2013 TA	2014 TAE

Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus	90,8	110,6	115,2	119,5	-	-	-	-
— veikk.varat	39,9	36,5	24,7	13,1	-	-	-	-
— budj.varat	50,9	74,1	90,5	106,4	¹⁾	-	-	-

Tiede	261,3	270,6	283,7	332,1	355,1	388,3	409,9	398,8	305,2
— veikk.varat	79,5	76,6	77,1	86,9	95,8	100,3	101,2	102,2	103,2
— budj.varat	181,8	194,0	206,6	245,2	259,3	288,0	308,7	296,6	201,9

Taide	274,3	281,6	311,2	363,9	400,6	425,1	432,6	434,9	453,1
— veikk.varat	150,4	152,3	164,5	191,3	209,3	220,3	222,4	224,8	237,1
— budj.varat	123,9	129,3	146,7	172,6	191,3	204,8	210,2	210,1	216,0

Liikunta	99,1	101,4	106,7	127,6	137,6	142,5	153,6	152,4	147,6
— veikk.varat	97,8	100,1	104,0	124,3	135,8	141,9	150,9	152,3	147,4
— budj.varat	1,3	1,3	2,7	3,3	1,8	0,6	2,8	0,1	0,1

Nuoriso	39,9	42,7	47,0	55,6	69,3	65,2	71,8	74,1	74,4
— veikk.varat	35,2	36,0	37,4	44,7	51,3	51,5	51,9	52,6	53,1
— budj.varat	4,7	6,7	9,6	10,9	18,0	13,7	19,9	21,5	21,3

Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa	362,9	365,0	383,2	447,2	492,3	514,1	526,4	531,9	540,8
Veikkausvoittovarat yhteensä	402,8	401,5	407,9	460,3	492,3	514,1	526,4	531,9	540,8

¹⁾ Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

	Veikkaus- voittovarat	Yleiset budjettivarat	Yhteensä

Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot	3 052 000	2 013 000	5 065 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat	70 673 000	139 807 000	210 480 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille	40 231 000	40 420 000	80 651 000
Valtionosuudet museoille	19 380 000	17 431 000	36 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset	19 680 000	30 000	19 710 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö	7 000 000	21 000 000	28 000 000

Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

		2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

29.01.51	Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)
	— perusparannusvaltuus	1,2	-
29.10.34	Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
	— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus	12,0	15,0
29.40	Korkeakouluopetus ja tutkimus
	— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus	282,6	280,0
29.40.02	Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
	— vuokrasopimusvaltuus	-	0,25
29.80.34	Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
	— perustamishankevaltuus	4,50	4,50
29.80.75	Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
	— perusparannus- ja pienhankevaltuus	1,60	1,30

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

		v. 2012 tilinpäätös 1000 €	v. 2013 varsinainen talousarvio 1000 €	v. 2014 esitys 1000 €	Muutos 2013—2014
		v. 2012 tilinpäätös 1000 €	v. 2013 varsinainen talousarvio 1000 €	v. 2014 esitys 1000 €	1000 €	%

01.	Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot	117 906	121 805	123 661	1 856	2
01.	Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	26 894	27 609	27 717	108	0
02.	Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	22 077	22 695	23 058	363	2
03.	Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	8 836	8 807	8 635	-172	-2
04.	Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi (siirtomääräraha 2 v)	2 539	2 539	3 575	1 036	41
21.	Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)	3 920	3 790	3 726	-64	-2
22.	Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)	17 888	18 088	18 238	150	1
23.	Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)	—	—	1 994	1 994	0
29.	Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	29 980	32 003	30 803	-1 200	-4
50.	Eräät avustukset (kiinteä määräraha)	685	685	585	-100	-15
51.	Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)	2 844	3 252	3 148	-104	-3
66.	Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)	2 243	2 337	2 182	-155	-7
10.	Yleissivistävä koulutus	954 658	975 584	956 970	-18 614	-2
01.	Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	48 959	49 564	50 773	1 209	2
02.	Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 305	1 905	1 949	44	2
20.	Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	12 894	12 894	12 697	-197	-2
30.	Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	812 198	851 818	844 023	-7 795	-1
34.	Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	78 000	58 000	46 400	-11 600	-20
51.	Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)	1 302	1 403	1 128	-275	-20
20.	Ammatillinen koulutus	728 110	736 705	729 719	-6 986	-1
01.	Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	8 585	8 566	8 487	-79	-1
20.	Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)	3 026	3 026	3 026	—	0
21.	Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	1 339	1 339	1 339	—	0
30.	Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	715 160	723 774	716 867	-6 907	-1
30.	Aikuiskoulutus	507 075	505 539	523 538	17 999	4
20.	Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)	25 747	25 347	25 347	—	0
21.	Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	3 010	3 010	3 010	—	0
30.	Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	164 144	164 818	164 618	-200	0
31.	Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)	154 361	142 175	138 075	-4 100	-3
32.	Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)	131 003	116 494	117 343	849	1
33.	Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)	—	27 000	52 000	25 000	93
51.	Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	21 061	19 279	15 879	-3 400	-18
(52.)	Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	308	—	—	—	0
53.	Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)	7 441	7 416	7 266	-150	-2
40.	Korkeakouluopetus ja tutkimus	2 727 775	2 739 102	2 676 017	-63 085	-2
01.	Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	12 958	12 455	12 305	-150	-1
02.	Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	19 406	19 588	19 059	-529	-3
03.	Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 049	2 055	2 013	-42	-2
04.	Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 609	1 621	1 866	245	15
20.	Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)	30 526	35 431	31 364	-4 067	-11
22.	Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)	4 000	5 000	8 500	3 500	70
30.	Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	424 371	411 754	404 277	-7 477	-2
50.	Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	1 832 287	1 862 922	1 906 081	43 159	2
51.	Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)	251 695	238 592	139 807	-98 785	-41
52.	Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)	30 731	30 159	29 144	-1 015	-3
53.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)	101 156	102 191	103 213	1 022	1
66.	Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)	16 988	17 334	18 388	1 054	6
(89.)	Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)	—	—	—	—	0
70.	Opintotuki	847 202	916 102	916 942	840	0
01.	Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	696	703	703	—	0
52.	Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)	30 807	30 200	30 200	—	0
55.	Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)	734 550	798 000	798 942	942	0
57.	Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)	27 781	32 200	30 750	-1 450	-5
58.	Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v)	5 478	5 549	5 877	328	6
59.	Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)	47 889	49 450	50 470	1 020	2
80.	Taide ja kulttuuri	432 646	434 881	453 092	18 211	4
01.	Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	4 893	4 919	4 500	-419	-9
(02.)	Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	19 442	19 469	—	-19 469	-100
03.	Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 905	2 644	2 712	68	3
04.	Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	21 459	22 728	19 473	-3 255	-14
05.	Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	6 464	6 385	5 800	-585	-9
06.	Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	7 664	7 611	7 335	-276	-4
(08.)	Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 245	—	—	—	0
16.	Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)	17 481	19 142	19 650	508	3
20.	Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)	—	—	16 300	16 300	0
30.	Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)	4 613	4 513	4 713	200	4
31.	Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	40 445	40 800	40 420	-380	-1
32.	Valtionosuudet museoille (arviomääräraha)	17 683	17 431	17 431	—	0
33.	Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha)	106	106	106	—	0
34.	Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	5 300	5 000	4 500	-500	-10
40.	Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)	240	252	252	—	0
50.	Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)	9 308	8 570	1 160	-7 410	-86
51.	Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)	13 574	14 091	14 246	155	1
52.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)	222 397	224 821	237 069	12 248	5
53.	Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)	18 824	19 824	30 156	10 332	52
54.	Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)	7 402	7 336	7 210	-126	-2
55.	Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v)	2 500	2 100	2 200	100	5
(57.)	Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintaa jatkavan säätiön peruspääomaan (kiinteä määräraha)	80	—	—	—	0
59.	Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)	—	—	12 670	12 670	0
70.	Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)	2 825	2 250	500	-1 750	-78
72.	Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)	739	739	739	—	0
75.	Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)	5 040	4 000	3 800	-200	-5
95.	Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)	17	150	150	—	0
90.	Liikuntatoimi	153 612	152 397	147 558	-4 839	-3
50.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)	144 960	145 988	147 448	1 460	1
52.	Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)	2 752	109	110	1	1
(53.)	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha)	5 900	6 300	—	-6 300	-100
91.	Nuorisotyö	71 777	74 056	74 381	325	0
50.	Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)	51 904	52 556	53 081	525	1
51.	Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)	19 523	21 000	21 000	—	0
52.	Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v)	350	500	300	-200	-40
	Yhteensä	6 540 761	6 656 171	6 601 878	-54 293	-1

Henkilöstön kokonaismäärä

3 515

3 472

3 430