Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2014

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Hallinnonalan tietohallinto

Sisäasiainministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

Solid-rahastot

Sisäasiainministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ja Tukholman ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla turvapaikkaprosessin ja palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kehittämistä, pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajojen valvontaan liittyvää kehittämistoimintaa. Tulevalle rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoinnista.

Siviilikriisinhallinta

Sisäasiainministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään, jotta lähetettävien asiantuntijoiden osallistumistaso ja asiantuntemus vastaavat Suomen prioriteetteja. Siviilikriisinhallintatoiminnoissa edistetään kokonaisvaltaisuutta yhteistyöllä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä kanssakäymistä ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäasiainministeriön hallinnonalan strategiaa vuosille 2012—2015.
  • — Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.
  • — Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäasiainministeriön vastuualueelle.
  • — Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista.
  • — Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita.

Henkisten voimavarojen kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Henkilötyövuodet 247,2 242,4 230,9
Sairauspoissaolot (pv/htv) 7,9 7,6 7,5
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,6 3,6 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 21 387 22 010 22 225
Bruttotulot 626 500 500
Nettomenot 20 761 21 510 21 725
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 794    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 202    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01) -20
Muutosta ja kalustuksesta aiheutuvat menot (kehyspäätös 23.3.2011) 400
Siirto momentilta 26.30.01 (1 htv) 65
Siirto momentilta 26.30.01 (tekninen korjaus) 10
Uusien tuottavuustoimenpiteiden vähennys (kehyspäätös 30.3.2010) -225
Palkkausten tarkistukset 66
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -50
Toimintamenosäästö (HO) -31
Yhteensä 215

2014 talousarvio 21 725 000
2013 talousarvio 21 510 000
2012 tilinpäätös 21 169 000

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 000 euroa.

Selvitysosa:Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut ja hankkia sisäasiainministeriön hallinnonalan yhteiset palvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut.

HALTIKin rahoitus muodostuu asiakasvirastoilta perittävistä palvelusopimusmaksuista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

HALTIKin keskeisin tavoite on nykyisen palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden mukaisesti sekä sen laadun varmistaminen. Hallinnonalalla on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen on kriittisten järjestelmien ylläpidon ohella koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita. Asiakastyytyväisyys HALTIKin toimintaan kasvaa.

Palvelukohtaiset tavoitteet:

  • — Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilytetään korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee.
  • — Käyttöpalveluissa varmistetaan tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta.
  • — Tietojärjestelmien ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.
  • — Työasemapalvelut tuottaa vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittaisen palvelun.
  • — Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista.
  • — ServiceDesk-palveluiden tavoitteena on yhtenäisen prosessin mukaiset toimivat palvelut.
  • — Aluepalvelun tavoitteena on tuottaa tietoteknisiä tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi.
  • — Yhteyspalveluyksikkö tuottaa laadukkaat puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
  • — Sisäasiainministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen.
Toiminnallisen tuloksellisuuden toimenpiteet
  • — Tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan sekä yhdistetään lähiverkkoja suunnitellun mukaisesti.
  • — Keskitetään palvelimia ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
  • — Kehitetään järjestelmien käytön tukea ja ongelmanratkaisua edelleen.
  • — Jatketaan toimialojen siirtämistä Windows 7 -ympäristöön ja jatketaan ITIL-prosessien käyttöönottoa.
  • — Huolehditaan 071-numeroinnin kehityksestä ja hallinnasta sekä puhepalvelujärjestelmien elinkaarenhallinnasta ja käyttöpalveluista.
  • — Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta yhdessä virtuaalisesti toimivassa palvelupisteessä ja kehitetään käyttöön otettua toiminnanohjausjärjestelmää.
  • — Parannetaan palvelun laatua ja kehitetään toimintaa työnohjausjärjestelmän käyttöä terävöittämällä ja ottamalla käyttöön ITIL-prosesseja.
  • — Yhteyspalvelun teknisen ympäristön ja puhelunvälitysjärjestelmän vaihtaminen sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen.
  • — Projektitoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä, testausprosesseja ja käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja.
Toiminnallisen tuloksellisuudentavoitteet mittareilla esitettynä 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuettavien päätelaitteiden lkm/htv 251,0 227,6 227,6
Käsitellyt puhelut/htv 52 799 52 799 52 799
Virtualisointisuhde (loogisia palvelimia/fyysinen palvelin) 2,99 4,00 5,00
Vastaanotetut palvelupyynnöt/htv 6 176 9 345 10 292
Vastaanotetut palvelupyynnöt (SLA-%) 86,9 87,0 87,5
Suoritteet ja julkishyödykkeet      
Tuettavat päätelaitteet, kpl 17 570 17 300 17 300
Videoneuvottelut, kpl 99 192 115 000 130 000
Saapuneet puhelut, 1 000 kpl 2 116 2 150 2 250
Vastaanotetut palvelupyynnöt, kpl 148 225 224 288 247 000
Tietoliikenneliittymien lkm 360 360 360
Ylläpidettävät järjestelmät 77 89 95
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyys (1—5) 2,78 3,01 3,03
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
Henkiset voimavarat 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,5 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,3 8 8
Henkilöstö yhteensä, htv 427 445 475
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa 335 355 355
Naisia, %-osuus 35 36 36

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 84 106 75 540 83 085
Bruttotulot 83 595 74 619 83 064
Nettomenot 511 921 21
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 400    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 196    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -900
Yhteensä -900

2014 talousarvio 21 000
2013 talousarvio 921 000
2012 tilinpäätös 2 307 000

04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 012 000 euroa.

Selvitysosa:Vähemmistövaltuutettu on sisäasiainministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Vähemmistövaltuutetun neuvontapalveluiden kehittyminen

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Neuvonta 359 350 350
Lausunto/kannanotto/aloite 70 100 100
Vireille avustajana tai hakijana esim. tuomioistuimessa tai syrjintälautakunnassa 1 6 6

Vähemmistövaltuutetun toimisto on kehittänyt neuvontapalvelujaan, jotta ihmiset eri puolella Suomea saavat neuvontaa mahdollisimman helposti. Toimistoon tulevien neuvontayhteydenottojen määrä on tavoitteiden mukaisesti jo jonkin verran vähentynyt. Tavoitteena on ollut tätä kautta vapauttaa resursseja asioiden syvempään tarkasteluun esim. sovittelemalla juttuja enemmän tai viemällä niitä eteenpäin.

Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä sisäasiainministeriön ohessa toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka voi antaa syrjintää koskevan kieltopäätöksen, jonka noudattamista se voi tehostaa uhkasakolla ja tuomita sen maksettavaksi.

Asiakastapausten lukumäärä syrjintälautakunnassa

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Syrjintälautakunta 350 370 380

Henkilötyövuosien lukumäärä

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Vähemmistövaltuutettu 11 11 11
Syrjintälautakunta 2 2 2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 1 033 1 061 1 062
Bruttotulot 50 50 50
Nettomenot 983 1 011 1 012
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 129    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 140    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Vähemmistövaltuutettu 877
Syrjintälautakunta 135
Yhteensä 1 012

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toimintamenosäästö (HO) 1
Yhteensä 1

2014 talousarvio 1 012 000
2013 talousarvio 1 011 000
2012 tilinpäätös 994 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 12 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
TUVE-käyttömenot 8 530 000
S-TUVE-verkon ylläpitomenot 3 000 000
Palvelusopimus 520 000
Strateginen ohjaus 40 000
Arkkitehtuuri 50 000
Asiankäsittelyjärjestelmät 450 000
Julkaisujärjestelmät 180 000
Sähköinen asiointi 60 000
Tietoturvallisuus 30 000
Muut tietohallintomenot 30 000
Yhteensä 12 890 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -21
S-TUVE-verkon ylläpitomenot 3 000
TUVE-käyttökustannukset -1 940
TUVE-ylläpitomenojen lisäys 5 830
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 567
Yhteensä 4 302

2014 talousarvio 12 890 000
2013 I lisätalousarvio 3 900 000
2013 talousarvio 8 588 000
2012 tilinpäätös 9 888 000

22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY)

2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelma 2007—2011 2012 2013 Yhteensä
         
Pakolaisrahasto - 1 743 2 611 4 354
Ulkorajarahasto - 4 875 8 923 13 798
Kotouttamisrahasto - 665 1 012 1 677
Paluurahasto - 713 958 1 671
Yhteensä - 7 996 13 504 21 500

Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista.

Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan.

Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt).

Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuosiohjelmien maksatusten täsmentyminen -600
Yhteensä -600

2014 talousarvio 21 500 000
2013 talousarvio 22 100 000
2012 tilinpäätös 15 030 000

23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.

Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.

Selvitysosa:Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäasiainministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

  • — Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin.
  • — Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti.
  • — Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista pysyy edelleen jäsenvaltioiden keskitasoa korkeammalla.
  • — Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta.

Toiminnan tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät 1 199 1 500 1 500
Koulutettavapäivän hinta 640 460 460
Hyväksytyt/ehdolle asetetut asiantuntijat 0,52 0,57 0,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 1 429 1 439 1 489
Bruttotulot 10 0 50
Nettomenot 1 419 1 439 1 439
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 215    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 233    

2014 talousarvio 1 439 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 1 439 000
2012 tilinpäätös 1 437 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien Sisäisen turvallisuuden rahaston ja Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Tulevalle rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoimisesta.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla tulee olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.

Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline jakaantuu kahteen rahastoon: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahastoon sekä poliisiyhteistyötä, rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahastoon.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelma 2014 Yhteensä
     
Sisäisen turvallisuuden rahasto 6 480 6 480
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto 4 000 4 000
Yhteensä 10 480 10 480

2014 talousarvio 10 480 000

29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 65 500 000 euroa.


2014 talousarvio 65 500 000
2013 talousarvio 65 500 000
2012 tilinpäätös 65 900 683

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF1), IGC2), IOM, ICMPD3), COSPAS-SARSAT4) ja ICAO PKD5)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Interpol 526 000
FATF 30 000
IGC 85 000
IOM 300 000
ICMPD 5 000
COSPAS-SARSAT 45 000
ICAO PKD 26 000
Yhteensä 1 017 000

2014 talousarvio 1 017 000
2013 talousarvio 1 017 000
2012 tilinpäätös 888 502