Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2014

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Selvitysosa:Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.

Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

  • — Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta. Tehostetaan sen sekä vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
  • — Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa.
  • — Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon.
  • — Valtio luopuu rahoittamasta muita kuin valtion omia vesihuoltotoimenpiteitä. Kunnallisten vesihuoltohankkeiden rahoitusvastuu jää kokonaan kunnille ja yksityisille toimijoille. Keskeneräiset hankkeet toteutetaan tehtyjen päätösten mukaisesti. Toteutetaan vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa. Laaditaan kansallinen pilaantuneiden alueiden kunnostusstrategia.
  • — Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista suunnittelua.
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Osallistutaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoon.
  • — Osallistutaan soidensuojeluohjelman valmisteluun. Arvioidaan kaavoihin sisältyvien luonnonsuojeluvarausten merkitys ja toteuttamiskelpoisuus. Osallistutaan Natura 2000 -verkostoa koskevan tietokannan päivitykseen.
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa.
  • — Vuoteen 2015 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmia toteutetaan. Laaditaan ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuoteen 2021 sovittaen ne yhteen merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa.
  • — Edistetään pohjavesien suojelua yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
  • — Valmistellaan merienhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa ja osallistutaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman valmisteluun sekä HELCOM:n Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman maastokartoitukset saatetaan pääosin loppuun.
  • — Vahvistetaan strategisen alueidenkäytön suunnittelun kannalta merkittävien kaavojen ohjausta yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden haja-rakentamista. Otetaan ohjauksessa huomioon alueiden erityispiirteet, muun muassa väestöään menettävät alueet.
  • — Vaikutetaan turvallisuuden ja terveellisyyden huomioon ottamiseen elinympäristössä ja rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Korostetaan kulttuuriympäristöä ihmisten hyvinvoinnin ja alueen vetovoiman kehittämisessä.
  • — Korostetaan kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa ilmastonmuutokseen sopeutumista.
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
  • — Kehitetään alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä toimintatapoja ja ELY-keskusten toiminnan yhdenmukaisuutta hyödyntämällä nykyistä enemmän jo toimivia parhaita käytäntöjä.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
         
METSO-alueiden suojelu, ha 5 500 7 504 7 000 7 500
Maatalouden typpitase, kg/ha 49 46 46 46
Maatalouden fosforitase, kg/ha 4 4 5 5
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 150 2 500 2 200 1 800
Valmistuneet siirtoviemärihankkeet, kpl 8 8 6 5
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 15 15 12 12
Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % 63,9 63,9 64,1 64,1

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 004 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa. Direktiivin (2011/65/EU) toimeenpanemiseksi on annettu hallituksen esitys laiksi vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Tukesin tehtäviä esitetään laajennettavaksi vuonna 2014 pätevyyden valvontaan valmisteilla olevassa ympäristönsuojelulain muutoksessa. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajenee vuoden 2014 alusta lukien myös pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (962/1997) valvontaan. Valtioneuvoston päätös uudistetaan jätelain (646/2011) johdosta.

EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. Uudessa 1.7.2013 voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkintä on pakollista 1.7.2013 alkaen samalla kun harmonisoitujen tuotestandardien määrä lisääntyy. Näin sekä valvonta- ja neuvontatarve ovat kasvaneet merkittävästi. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008).

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2014:

Ympäristön- ja luonnonsuojelu
  • — Vaikutetaan YK:n ilmastoneuvotteluissa ja EU:ssa toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa vuosien 2020—2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi ja kehitetään kansallista pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa.
  • — Valmistellaan jätelain (646/2011) nojalla annettavia asetuksia ja asetusten muutoksia, aloitetaan valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistaminen sekä toteutetaan jätteen kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä kehittämis- ja kokeiluhankkeita.
  • — Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa.
  • — Kehitetään vihreää taloutta toimeenpanemalla kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa, edistämällä resurssitehokkuutta kokeiluhankkeilla sekä arvioimalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.
  • — Uudistetaan kansallinen kestävän kehityksen strategia vuoteen 2050 ottaen huomioon Rio+20-huippukokouksen tulokset sekä käynnistetään sen toimeenpano ja seuranta poikkihallinnollisena yhteistyönä.
  • — Otetaan käyttöön merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma. Kehitetään meren hyvän tilan indikaattoreita sekä valmistellaan toimenpideohjelmaa. Toimeenpannaan uudistettua EU:n Itämeren alueen strategiaa ja sen toimintaohjelmaa. Toteutetaan ravinteiden kierrätystä sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamista edistävää ohjelmaa.
  • — Valmistellaan vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia vuoteen 2021. Viimeistellään hallituksen esitykset pohjavesiensuojeluun liittyen ja ohjeistetaan niiden toimeenpano. Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa lisätään muuttuneen EU-lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Yhteen sovitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista sekä merien aluesuunnittelua.
  • — Valmistellaan toimivuusarvioinnin perusteella luonnonsuojelulain muutokset ja perustettavien luonnonsuojelualueiden säädöksiä. Jatketaan geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan ratifiointia.
  • — Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimet uhanalaisimpiin kohteisiin. Saatetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman mukaiset maastokartoitukset pääosin loppuun. Jatketaan luonnonsuojeluohjelman valmistelua valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi.
  • — Arvioidaan Suomen ekosysteemipalveluiden merkitystä ja taloudellisia arvoja.
  • — Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen sekä biotalousstrategian toimeenpanoon.
  • — Käynnistetään selvitys maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupamenettelyiden välisten suhteiden selkiyttämisestä.
Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen
  • — Alueidenkäytön ohjauksella sekä parantamalla kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyötä vaikutetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennetarpeen vähentämiseen sekä elinympäristön laadun parantamiseen.
  • — Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin pohjalta käynnistetään alueidenkäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmän uudistus- ja kehittämistoimenpiteet.
  • — Valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kestävää kehittämistä ja yhteen sovittamista edistetään laatimalla pitkän aikavälin kehityskuva.
  • — Koordinoidaan metropolipolitiikan toteuttamista ja tuetaan sen kärkihankkeiden etenemistä. Edistetään asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota.
  • — Parannetaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla mm. monipuolistamalla vaihtoehtoja vuokra-asuntotuotannon korkotukirahoituksessa.
  • — Edistetään ikääntyneiden asumista, ehkäistään asunnottomuutta ja parannetaan erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuinoloja.
  • — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja taloudellisella ohjauksella.
  • — Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja avustamalla sitä ohjaavaa laadukasta kaavoitusta.
  • — Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä ja vahvistumista edistetään. Aloitetaan kulttuuriympäristöstrategian toimenpideohjelman toteuttaminen.
  • — Kehitetään merialuesuunnittelun ohjauskeinoja sekä varaudutaan merialuesuunnitteludirektiivin toimeenpanoon.
  • — Otetaan käyttöön asumisen ja rakentamisen sähköisiä palveluita ja huolehditaan niiden laajasta hyödyntämisestä. Edistetään älykkyyttä rakennetussa ympäristössä ja sen kehittämistyössä.
Kehittäminen ja suunnittelu

Tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia varten.

Vuoden 2014 kehittämistoiminnan rahoituskohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja jätelainsäädännön toimeenpano, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merienhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, rakennetun ympäristön energiatehokkuus sekä turvallisuus ja terveellisyys, erityisesti kosteus- ja homeohjelma, metropoli- ja asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla, kulttuuriympäristö sekä korjausrakentaminen. Lisäksi tietopohjaa tarvitaan ympäristönseurannan uudistamisen tueksi sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä että siihen sopeutumisesta.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue 2012
toteutuma
2013
ennakoitu
2014
arvio
       
Ympäristön suojelu 51 52 52
Luontoympäristö 47 49 48
Rakennettu ympäristö 86 86 88
Kansainväliset ja EU-asiat 20 20 20
Viestintä 14 15 15
Johto ja hallinto 60 59 58
Yhteensä 278 281 281

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 36 425 34 850 35 504
Bruttotulot 679 500 500
Nettomenot 35 746 34 350 35 004
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 670    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 578    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ikääntyneiden asumisen kehittämisen koordinointi (siirto momentilta 35.20.55) 500
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01) -20
Kertaluonteisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäyksen poisto -750
Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelma 2009-2013 -900
Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelman jatkaminen vuodella 900
Rakentamisen energiatehokkuusselvitykset 1 000
Tuottavuustoimet (-2 htv) -90
YM Aleksanterikatu 7 peruskorjaus (kertaluonteinen siirto momentille 23.01.01) -350
YM Aleksanterikatu 7 toimitiloihin muuttoon liittyvät lisämenot 500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -109
Palkkausten tarkistukset 80
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -57
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -50
Yhteensä 654

2014 talousarvio 35 004 000
2013 talousarvio 34 350 000
2012 tilinpäätös 34 654 000

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 811 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 25 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen toiminnan vaikuttavuus muodostuu kestävää kehitystä koskevan tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tämän tietämyksen ja tiedon käyttäjäkunta on poikkeuksellisen laaja. Valtioneuvoston lisäksi tiedon tärkeimpiä käyttäjiä ovat aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Ympäristöpolitiikan toteuttamisen kannalta tärkeimmät vaikuttavuustavoitteet ovat

  • — Hallitusohjelman mukaisen lainsäädännön valmistelun ja toimeenpanon tukeminen
  • — Vaikuttaminen EU:n ympäristöpoliittisten linjausten valmisteluun ympäristöministeriön kanssa sovitulla tavalla
  • — Tietämyksen jakamisen ja hyödyntämisen parantaminen tukemaan paremmin julkista ja yksityistä ympäristöön liittyvää päätöksentekoa.

Kansantalouden kannalta tärkeimmät vaikuttavuustavoitteet ovat

  • — Ympäristön kestävällä tavalla huomioonottavan liiketoiminnan edistäminen, muun muassa resurssitehokkaat liiketoimintamallit tai kestävän rakentamis- tai kaivannaistoiminnan ratkaisut
  • — Ympäristötietoon perustuvan liiketoiminnan edistäminen, muun muassa automaattiset ympäristön tilan mittaus- ja tiedon välitysratkaisut
  • — Valtionhallinnon uudistusten, erityisesti tutkimuslaitosuudistuksen ja vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman, toimeenpano.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — Ilmastonmuutos
    • — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät ohjausjärjestelmät ja -keinot sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta
  • — Itämeri, vesistöt ja vesivarat
    • — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren tilan seuranta, niiden kestävän käytön edistäminen ja kuormituksen vähentäminen sekä merellä tapahtuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
  • — Kulutus, tuotanto ja luonnonvarat
    • — materiaalien ja energian käytön tehokkuus, paras käyttökelpoinen tekniikka, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä uudentyyppisten riskien tunnistaminen (kuluttajakemikaalit ja teolliset nanomateriaalit)
  • — Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus
    • — luonnon monimuotoisuuden tilan seuranta, luonnon kestävä käyttö ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpito
  • — Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö
    • — maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottaminen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen, kuten kaavoituksen, kehittäminen.
  • — SYKE ottaa tutkimustoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvamassa olevat ympäristökysymykset
    • — ilmastonmuokkauksen ympäristövaikutukset, vihreä talous, arktisen alueen ympäristökysymykset sekä ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen.
  • — Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan vastaamaan mm. EU:n direktiivien asettamia vaatimuksia. Kehittämishanke MONITOR 2020 on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeita.
  • — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen.
  • — SYKE valmistautuu ja osallistuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman hakuihin pyrkien kasvattamaan Suomeen ohjautuvaa EU:n T&K-rahoitusta. SYKE vahvistaa yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja resursseilla.
  • — Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille.
  • — Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa.
  • — Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön.
  • — SYKE edistää paikkatiedon ja muun ympäristöä koskevan tiedon yhteiskäyttöä uusien palveluiden avulla. SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta.

Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 13,5 milj. euroa, josta ELY-keskuksille kohdentuvasta palvelutoiminnasta noin 1 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7,5 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa muun muassa tietopalvelujen uudelleenjärjestelyillä. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla sekä jatkamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelua ja toteutusta. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2012—2014

Tehtäväalue 2012
toteutuma
kustannukset
milj. €
htv 2013
arvio
kustannukset
milj. €
htv 2014
tavoite
kustannukset
milj. €
htv
             
Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta 29,9 303 30,1 301 30,0 300
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 13,9 120 14,1 119 14,0 118
Ympäristönseuranta ja tietovarannot 11,0 96 11,0 94 10,9 93
Hallinnonalan palvelut1) 2,9 25 2,9 24 2,8 23
Johto, toiminnan kehittäminen, hallinto ja tukitehtävät 2) 9,0 122 8,9 120 8,8 118
Yhteensä 66,7 666 67,0 658 66,5 652
Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä   387   381   375

1) Hallinnonalan palvelutehtävät ovat tietojärjestelmäinfrastruktuurin ylläpito, yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut.

2) Kokonaisuuteen sisältyvät viraston johtaminen, toiminnan kehittäminen, esimiestyö sekä hallinnollinen ja avustava työ.

SYKEn kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan 652 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 7 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 54 475 54 900 55 811
Bruttotulot 24 253 23 685 25 000
Nettomenot 30 222 31 215 30 811
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 614    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 498    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 13 140 12 250 12 500
— EU:lta saatava rahoitus 4 962 3 750 4 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 412 3 500 3 500
Tuotot yhteensä 20 514 19 500 20 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 39 666 39 000 40 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -19 152 -19 500 -20 000
Omarahoitusosuus, % 48 50 50

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. 

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitettyjen ICT-palveluiden hoitamiseen. Näitä ovat yhteiset työkaluohjelmistot, tietoliikenneverkot, yhteiset tietojärjestelmä- ja paikkatietopalvelut sekä niihin liittyvät käyttöpalvelut. Vuoden 2014 aikana siirtyy osa sopimuksista ja palveluista valtion erityisviraston hoidettavaksi, jolloin rahoitusta ja sen jakaantumista ympäristöhallinnon keskitettyjen palvelujen eri käyttäjäorganisaatioille voidaan joutua tarkistamaan.

Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on yhteensä noin 375 htv.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet (-7 htv) -315
Tuottavuusvähennysten palautus 45
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -101
Palkkausten tarkistukset 103
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -73
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -63
Yhteensä -404

2014 talousarvio 30 811 000
2013 talousarvio 31 215 000
2012 tilinpäätös 31 106 000

21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 490 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 304
Yhteensä 304

2014 talousarvio 1 490 000
2013 I lisätalousarvio 700 000
2013 talousarvio 1 186 000
2012 tilinpäätös 815 000

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 600 000 euroa.


2014 talousarvio 7 600 000
2013 talousarvio 6 700 000
2012 tilinpäätös 8 318 467

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -120
Yhteensä -120

2014 talousarvio 2 000 000
2013 talousarvio 2 120 000
2012 tilinpäätös 2 050 000