Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       60. Energiapolitiikka
       70. Kotouttaminen

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Toimintaympäristö

Kansainväliset talousnäkymät ovat edelleen heikot. Vuonna 2013 talouskasvu jää vaatimattomaksi, mutta vuodesta 2014 ennustetaan jo parempaa. Työllisyyskehitys on ollut heikkoa ja työttömyysasteen ennustetaan olevan vuonna 2014 yli 8 %. Elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita tukevia muita politiikka-alueita on kehitettävä siten, että Suomen talouskasvu pystytään turvaamaan. On tärkeää luoda arvoa paitsi kotimaisella työllä myös kanavoimaan arvoa globaalitaloudesta omaan kansantalouteemme. Tahtotilana on osallistua kansainväliseen työnjakoon mieluummin korkean kuin matalan tuottavuuden työpaikkojen ja tehtävien kautta. Lisäksi on tärkeää, että kansantalouteen kanavoituu omistamisen myötä pääomatuloja. Talouden kilpailullisuuden lisääminen vahvistaa osaltaan kasvun edellytyksiä ja turvaa myös kuluttajien edun.

Maailmankaupan ja -talouden vapautuminen yhdessä teknologisen kehityksen kanssa on muovannut voimakkaasti yleistä toimintaympäristöä. Digitalisaatio on läpileikkaavana teknologiana vasta alkuvaiheessaan ja kehitys jatkuu vielä vuosikymmeniä. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä muut maailmanlaajuiset haasteet muovaavat nekin osaltaan toimintaympäristöjä. Energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa.

Keskeinen muutostrendi liittyy globaalien arvoverkkojen pilkkoutumiseen. Yritykset hajauttavat toimintojaan parhaimmaksi ja edullisimmaksi katsomaansa paikkaan. Samalla yhteen maantieteelliseen pisteeseen sidotut klusterit menettävät merkitystään. Menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää tuotannontekijäresursseilta kykyä siirtyä nopeasti ja joustavasti uusiin tehtäviin. Lisäksi yksilöiden on pystyttävä omaksumaan uudentyyppisiä tehtäviä. Työmarkkinoilla korostuu siirtymä kohti korkeamman tuottavuuden tehtäviä. Työmarkkinoiden globalisoituminen asettaa uudentyyppisiä haasteita kansalliselle politiikalle. Globalisaatio luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia, mutta samalla se lisää talouden volatiliteettia. Tämä puolestaan korostaa uudistumis- ja sopeutumiskyvyn tarvetta.

Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää kasvua, tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Konsernin toimenpitein on keskeistä kasvattaa yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  • — Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa.
  • — Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu.
  • — Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät.
  • — Suomen energiaomavaraisuus kasvaa.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 44 % vuosina 2007—2012 (v. 2012 osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2012 naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 45 % ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 % ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 64 %.

Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007—2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 24 % ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 16,3 %. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007—2013 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. TEM-konsernin keskeisiä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpiteitä ovat ELY-keskusten toiminnan ja palveluiden sähköistäminen, Patentti- ja rekisterihallituksen kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen sekä Geologian tutkimuskeskuksen mittaus- ja näytteenottopalveluiden uudelleenorganisointi.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 427,140 399,640
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 15,664 14,786
32.20.47 Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 260,000 -
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 200,000 200,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 126,823 106,823
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 24,678 25,678
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 92,000 91,500
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 4,000 4,000
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 226,934 291,194
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 44,850 60,000
32.60.41 LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 90,000
32.60.42 Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 4,000
32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 0,200 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Hallinto 366 079 365 852 374 266 8 414 2
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 675 54 632 53 685 -947 -2
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 212 670 209 156 217 520 8 364 4
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 5 236 5 568 4 973 -595 -11
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 4 426 4 777 6 369 1 592 33
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 79 066 81 692 81 692 0
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 10 007 10 007 10 007 0
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 858 842 1 803 724 1 259 003 -544 721 -30
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 623 39 395 38 082 -1 313 -3
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 93 983 91 334 86 125 -5 209 -6
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 953 5 978 5 956 -22 0
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 42 680 40 704 40 830 126 0
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 361 11 097 10 031 -1 066 -10
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 431 514 431 270 403 320 -27 950 -6
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 40 472 36 122 24 212 -11 910 -33
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 100 3 600 10 300 6 700 186
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 19 497 21 985 19 515 -2 470 -11
(44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) 1 000 700 -700 -100
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 5 000 4 000 2 000 -2 000 -50
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 17 100 2 900 -2 900 -100
47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 58 233 55 287 52 722 -2 565 -5
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 14 367 10 800 10 000 -800 -7
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
(63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) 0
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 943 653 755 000 414 500 -340 500 -45
(81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha) 185 000 -185 000 -100
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 98 307 108 542 85 400 -23 142 -21
87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 0
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000 30 000 30 000 0
89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha) 20 000 20 000 0
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 758 293 796 700 746 500 -50 200 -6
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 158 692 168 055 157 063 -10 992 -7
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 6 000 5 039 5 067 28 1
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 25 078 36 656 29 239 -7 417 -20
50. Palkkaturva (arviomääräraha) 36 131 30 000 37 000 7 000 23
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 513 863 546 464 510 975 -35 489 -6
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 18 529 10 486 7 156 -3 330 -32
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 39 082 40 959 40 846 -113 0
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 190 10 959 11 331 372 3
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -813 1 434 1 864 430 30
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 177 2 213 1 857 -356 -16
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 585 18 269 18 510 241 1
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 5 511 5 211 4 511 -700 -13
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 823 773 673 -100 -13
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 1 609 2 080 2 080 0
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 0 20 20 0
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 562 586 481 076 573 179 92 103 19
43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 15 566 11 866 5 566 -6 300 -53
62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 223 2 273 2 023 -250 -11
(63.) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 48 659 0
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 495 138 466 937 565 590 98 653 21
60. Energiapolitiikka 98 300 257 580 278 919 21 339 8
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 325 5 175 8 864 3 689 71
(20.) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 -3 400 -100
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 0
40. Energiatuki (arviomääräraha) 49 791 121 355 72 905 -48 450 -40
41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 42 000 42 000 0
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 125 150 1 250 1 100 733
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 391 2 000 1 000 -1 000 -50
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 41 768 125 000 152 400 27 400 22
70. Kotouttaminen 81 471 95 790 95 441 -349 0
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 661 661 2 661 2 000 303
30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 80 810 95 129 92 780 -2 349 -2
Yhteensä 3 764 653 3 841 681 3 368 154 -473 527 -12
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 300 12 200 12 100