Talousarvioesitys 2014

Globaalin toimintaympäristön dynamiikka sekä kotimaiset rakennemuutos- ja epävarmuustekijät asettavat vaativia haasteita Suomelle. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on keskeisessä asemassa vahvistettaessa kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Uuden kasvun perustaa luodaan laadukkaan tutkimuksen, onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla globaaleissa arvoverkostoissa korkeaa koulutusta ja osaamista vaativiin tehtäviin. Keskeinen tavoite on t&k-rahoituksen riittävyyden varmistaminen taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä edistävissä tärkeimmissä kohteissa. T&k-politiikassa painotetaan laatua ja vaikuttavuutta.

Politiikkatoimia ohjaavat asiakirjat ovat hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2011—2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat v. 2012 tiede- ja innovaatiopoliittiset toimintaohjelmat, joiden toteutus on käynnissä. Vuonna 2014 valmistuu tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2015—2019. Hallitus vauhdittaa innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamisperustaiselle liiketoiminnalle.

Julkisen ja yksityisen rahoituksen vähennyksistä johtuen v. 2013 t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) jäänee alle 3,3 prosenttiin. Hallituskauden loppuun mennessä lähestytään kolmea prosenttia. Julkisen sektorin suoran t&k-rahoituksen BKT-osuus laskee 1,01 prosentista v. 2013 lähemmäs 0,9 prosentin tasoa v. 2015.

Valtion tutkimuslaitoskentän rakennetta ja valtion t&k-rahoitusta kehitetään sen pohjalta, mitä uudistusta valmisteleva ministerityöryhmä vuoden 2013 aikana esittää. Tavoitteena on tehdä asiasta valtioneuvoston periaatepäätös. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoja selkeytetään ja yhteistyötä vahvistetaan.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistaminen jatkuu. Vuonna 2013 voimaan tullut yliopistojen rahoitusmalli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamisesta, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen. Tutkijankoulutuksen ja sen rakenteiden uudistaminen on yliopistoissa käynnissä, tavoitteena mm. koulutuksen saattaminen kansainvälisesti vetovoimaisemmaksi. Ammattikorkeakoulujen oikeusasemaa, ohjausta, hallintoa ja rahoitusta koskevan lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.

Korkeatasoisen tutkimuksen edellytyksiin kiinnitetään huomiota myös niukkenevien resurssien oloissa. Ajanmukaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat oleellisia, jotta tutkimus pysyy kilpailukykyisenä ja Suomi ulkomaisten osaajien ja yritysten näkökulmasta houkuttelevana. Infrastruktuurien kehittämistä ja EU:n yhteisiin infrastruktuureihin osallistumista koskeva kansallinen tiekartta valmistuu alkuvuonna 2014.

Kasvun tukemiseksi on vuosina 2013—2014 voimassa yritysten t&k-verokannustin. Yksityisen pääomasijoittajan verokannustin otettiin käyttöön v. 2013, ja nk. patenttiboksin eli patentoinnin verokannustimen mahdollisuuksia selvitetään. Työ- ja elinkeinoministeriön uusia innovaatiopoliittisia avauksia ovat mm. t&k- ja innovaatiotoimintaa edistävien julkisten hankintojen ja edelläkävijämarkkinoiden edistäminen. Kesäkuussa 2013 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on, että julkinen sektori kohdistaisi hankintojaan ko. ratkaisuihin vuosittain vähintään 300 milj. eurolla, mikä on n. 1 % hankintojen koko arvosta. Kehittämistoimia toteutetaan valtion ja kuntien toimin, hallituksen linjausten mukaisesti. Aineettomien oikeuksien (IPR) strategia uudistetaan ja luovan talouden kasvua kannustetaan uusilla panostuksilla. Lisäksi edistetään julkisten tietovarantojen avointa saatavuutta ja sovellettavuutta.

Hallitus käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Ohjelmassa yhdistetään julkiset ja yksityiset panostukset. Tekesille siirretään vähitellen vuodesta 2014 alkaen kokonaisvastuu yritysten varhaisen vaiheen julkisista tuista, ml. pääomasijoitustoiminnasta. Rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden roolia tarkennetaan ja niiden keskinäiseen työnjakoon ja yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota.

Vuonna 2013 valmistuneiden arviointien pohjalta on käynnistetty lukuisia kehittämistoimia. Strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) uudistetaan merkittävästi. Osaamiskeskusohjelma OSKE lakkautetaan ja osittain sen tilalle tulee v. 2014 uusi yhteistyökonsepti, innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA). Nykyinen FinNode-verkosto sulautetaan osaksi yhteistä ennakointipalvelua, Team Finland -brändin alle. Näiden toimien tavoitteena on lisätä kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden ja voimavarojen synergiaa, tukea Suomen kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä ja vahvuusaloja, edistää tarttumista uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä tehostaa Suomen toimia taloudellisissa ulkosuhteissa ja ulkomaisten investointien hankinnassa. Suomen Akatemian arviointi valmistuu syksyllä 2013 ja tutkimus- ja innovaationeuvoston arviointi vuoden 2014 alkuun mennessä.