Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
          4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2014
          4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys
          4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu
          4.4. Verotuet
          4.5. Muiden tulojen arviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2014

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2014PDF-versio

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Vuonna 2014 toteutetaan merkittävä yhteisö- ja osinkoverouudistus, jossa yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta muutetaan. Jatkossa julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa veronalaiseksi aiemman 70 prosentin veronalaisuuden sijaan. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista tuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylittävältä osin osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on puolestaan 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös veropohjia laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien kasvua tullee myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko ja vienti- ja kotimaisen kysynnän kasvuennustetta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen.

Yhteisö- ja osinkoverouudistuksen ohella hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta, lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota ja karsimalla verotukia. Alkoholijuomaveroa, tupakkaveroa, virvoitusjuomaveroa sekä sähköveroa korotetaan kehyspäätöksen yhteydessä linjatun mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan ja otetaan käyttöön voimalaitosvero vanhoille päästökaupan ulkopuolisille sähköntuotantolaitoksille. Voimalaitosverolla pyritään kuitenkin keräämään huomattavasti hallitusohjelmaan kirjattua vähemmän veroa.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävinä ja veropohjaa laajentavina toimina pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan, elinkeinoverotuksessa poistatetaan edustuskulujen vähennysoikeus, yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan sekä pitkäikäisten investointien poistot muutetaan hyödykekohtaiseksi. Pääomatuloverotuksessa asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan ja kilometrikorvausten verotuksen perusteita muutetaan. Verotuloja puolestaan vähentävät työtulovähennyksen sekä perusvähennyksen kasvattaminen. Kohdistettuina kannustintoimenpiteinä kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan ja konesalien sähköveroa alennetaan.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta ja kuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Aiemmin päätetyn mukaisesti mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012—2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaan vuodelle 2014 yhteensä n. 870 milj. euron edestä vuositasolla. Hallituksen päätöksen mukaisesti ansiotuloveroperusteita ei tarkisteta inflaation ja ansiotason nousun mukaisesti. Tämä lisää v. 2014 verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun, mutta kyseessä ei ole varsinainen vuodelle 2014 kohdistuva veroperustemuutos eikä sitä ole edelliseen lukuun sisällytetty. Verotuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia on 1 195 milj. euron edestä. Väliaikaisen kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korotuksen osuus verotuottoa vähentävistä toimista on n. 210 milj. euroa. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi mm. verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltuna v. 2014 toteutettavien veroperustemuutosten nettovaikutus vähentää valtion verotuloja n. 325 milj. euroa (pl. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksesta luopuminen).

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Kokonaisveroasteen arvioidaan v. 2014 pysyvän vuoden 2013 tasolla.