Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2013
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Lähivuosien talousnäkymät
          2.1. Kansainvälinen talous
          2.2. Suomen kansantalouden kehitys
          2.3. Julkisen talouden näkymät
          2.4. Suomen vastuut euroalueen kriisissä
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2014

2.3. Julkisen talouden näkymätPDF-versio

Suomen julkinen talous heikkeni v. 2009 hyvin voimakkaasti syvän taantuman seurauksena. Vuonna 2011 julkisen talouden rahoitusasema koheni jälleen, kun suotuisampi talouskehitys vahvisti julkisen talouden tuloja, elvytystoimet päättyivät sekä välillistä verotusta kiristettiin. Julkinen talous on kuitenkin edelleen alijäämäinen ja siten huomattavasti heikompi kuin taantumaa edeltävinä vuosina.

Vaikka talouskasvu on hidasta, julkisen talouden rahoitusasema kohenee ensi vuodesta alkaen hallituksen sopeutustoimien ansiosta. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2013 runsas 1 % suhteessa kokonaistuotantoon. Sopeutustoimet kohottavat veroastetta. Julkiset menot kasvavat vielä v. 2013 hieman enemmän kuin BKT:n arvo, joten menoaste nousee. Hallituksen toimet rajoittavat menoasteen kasvua, mutta lisääntyvät ikääntymismenot nostavat sitä. Riskinä on, että euroalueen kriisi heikentää talouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Suomen julkisen talouden olisi oltava reilusti ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.

Julkinen velka kohoaa tänä vuonna valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi euroalueen kriisin vuoksi. Euroopan vakausmekanismin pääomitus 1,4 mrd. eurolla lisää julkista velkaa 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ottama velka tilastoidaan osaksi lainalle takauksia myöntäneiden euromaiden julkista velkaa ja myös tästä syystä Suomen julkinen velka on kasvamassa tuntuvasti. Ensi vuonna julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon vielä kasvaa, mutta sen jälkeen velkaantuminen asteittain taittuu.

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

 200820092010*2011*2012**2013**
 suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia
       
Verot ja sosiaaliturvamaksut42,842,742,443,343,243,8
Julkisyhteisöjen menot49,256,155,854,155,055,4
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto4,3-2,7-2,8-0,9-1,7-1,2
  Valtionhallinto0,5-4,8-5,6-3,3-3,4-2,8
  Paikallishallinto-0,4-0,7-0,2-0,4-0,7-0,7
  Työeläkelaitokset4,23,13,02,82,42,4
  Muut sosiaaliturvarahastot0,1-0,30,00,00,00,0
Perusjäämä3,43,3-3,0-1,2-2,1-1,8
Julkisyhteisöjen velka33,943,548,649,153,054,9
Valtionvelka29,337,342,042,145,247,2

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtion rahoitusasema heikkenee hieman v. 2012. Vuodesta 2011 vaimentunut talouskasvu hidastaa valtion verotulojen kasvun noin kolmeen prosenttiin. Valtion kokonaismenot suhteessa bruttokansantuotteeseen pysyvät ennallaan. Matalan korkotason vuoksi valtion korkomenot kasvavat toistaiseksi varsin maltillisesti.

Hallituksen sopeutustoimet vahvistavat valtion rahoitusasemaa ensi vuodesta alkaen, mutta valtiontalous pysyy kuitenkin selvästi alijäämäisenä. Verotulot kasvavat runsaat 6 %. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna vajaa 6 mrd. euroa eli vajaa 3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion velka kohoaa n. 47 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % ja valtionosuuksien 3½ %. Nimellisten kulutus- ja investointimenojen arvioidaan kasvavan 4 %. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on heikkenemässä edelleen tänä vuonna. Alijäämä suhteessa BKT:hen olisi 0,7 %.

Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Valtionosuuksien kasvu jää 1½ prosenttiin mm. valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena. Kuntien menokasvun ennakoidaan hidastuvan hieman mm. kunta-alan ansiotason nousun hidastuessa. Menojen kasvu on kuitenkin nopeampaa kuin tulojen, joten kuntien alijäämä kasvaa edelleen. Alijäämän suhteessa BKT:hen arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan

Sosiaaliturvarahastot ovat kokonaisuudessaan selvästi ylijäämäisiä. Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun. Ylijäämä on kuitenkin supistunut vuoden 2009 syvän taantuman jälkeen.

Palkkasumman kasvu hidastuu v. 2013, mutta erityisesti työeläkemaksuperusteiden odotettavissa olevat korotukset ylläpitävät sosiaaliturvarahastojen maksutulojen kasvua. Indeksikorotuksen pieneneminen kuitenkin hidastaa työeläkemenojen kasvua talousarviovuonna. Euroalueen velkakriisi vaimentaa työeläkelaitosten omaisuustulojen kasvua. Työeläkelaitosten ylijäämä supistuu 2,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon v. 2013. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on lähellä tasapainoa.