Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat:

  • — valtion rahoitustoiminnot
  • — valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus
  • — valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi
  • — valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät
  • — valtion yhteiset ja ministeriöille tuotettavat IT-palvelut
  • — valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut
  • — valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki
  • — valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut
  • — valtionperinnöt.

Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille.

Tällaisia palveluita ovat:

  • — sotilasvammakorvaukset
  • — rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset
  • — tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra)
  • — tietojärjestelmäpalvelut kansalaisten käyttöön (asiointitili, Lomake.fi ja Vetuma)
  • — maksuvapautuspäätökset.

Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-toimintamallin ja siihen liittyvän tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu bruttomenoissa ja -tuloissa. Kieku-toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta 28.20.07 ja 28.20.08 sekä momentilta 28.70.02. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä ei ole huomioitu muutoksia, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista.

Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vaiheittain vuosien 2014—2016 aikana. Palvelukeskus vastaa valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden tuottamisesta yhdistämällä palvelukeskuksen omaa palvelutuotantoa ja markkinoilta hankittuja palveluita asiakkaille toimitettaviksi palveluiksi. Palvelukeskus vastaa palvelutuotannon järjestämiseen liittyvästä kehittämisestä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta. Valtiokonttorin yhteydessä toimivan Valtion IT-palvelukeskuksen tehtävät siirtyvät pääosin uuteen palvelukeskukseen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,21 % vuonna 2012) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Valtion rahoitustoiminta  
Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori kehittää valtion velan hallintamalleja suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.

Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin.

Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.Valtiokonttori toteuttaa luottojen hallinnoinnin digitalisoinnin.
Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen  
Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista. Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion taloushallintoa siten, että virastot ja laitokset voivat keskittyä oman toimintansa ja taloutensa suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan ja saavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut niiden tuottamiseen tarkoitetulta palvelukeskukselta.

Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä.

Valtiokonttori huolehtii siitä, että Kieku-toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla hallinnonaloilla siitä tehtyjen päätösten ja aikataulujen mukaan.

Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. Valtion vahingonkorvausasioiden hallinnointi on järjestetty tehokkaasti ja laadukkaasti.
Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen  
Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen sekä hyvän työelämän laadun. Valtiokonttori tukee ja kehittää toimintatapoja, työvälineitä sekä henkilöstötietoa johtamisen, esimiestyön ja muutostilanteiden tukemiseksi sekä niiden laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

Valtiokonttori kehittää sisäisen liikkuvuuden yhtenäisiä työvälineitä ja ohjauskeinoja, ja tukee niiden käyttöönottoja sekä aktivoi hallinnonalojen välisiä yhteyksiä. Valtiokonttori tukee sisäisen liikkuvuuden toimintatapojen kehittämistä muutosten läpiviennissä ja strategioiden toteuttamisessa.

Valtiokonttori kehittää työurien pidentymistä ja työkyvyn säilyttämistä edistäviä toimintamalleja. Valtiokonttori tukee työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti valtion työelämän kehittämistoiminnoissa.
Kansalaispalvelut  
Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu. Valtiokonttori tuottaa kansalaisille Valtiokonttorin vastuulle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.

Valtiokonttori vakiinnuttaa julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toiminnan.

Valtiokonttori ylläpitää ja kehittää Suomi.fi -kansalaisportaalia julkishallinnon yhteisenä sähköisen asioinnin portaalina.
Yhteiset ICT-palvelut  
Valtionhallinnossa on toimivat rakenteet, työnjako, tavoitteet ja strateginen suunnitelma yhteisten ICT-palvelujenkehittämiselle, tuottamiselle sekä eri tasojen ohjaukselle. Valtiokonttori seuraa ja kehittää asiakkaiden saamaa palvelua.

Valtiokonttori toteuttaa valtion yhteisten strategisten järjestelmien käyttöönotot virastoissa ja laitoksissa sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

Valtiokonttori osallistuu ICT-säästöjen toteuttamiseen.
Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuotetaan valtionhallinnolle asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti. Kehitetään palveluja ja laajennetaan palveluvalikoimaa pilotoimalla uusia palveluja yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Monikanavaisen asiakaspalvelumallin kehittämistä jatketaan.

Henkilöstön osaamista syvennetään varsinkin asiakastuntemuksessa ja yhtenäisten Kieku-prosessien osaamisessa.
Yhteistyötä tiivistetään muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi. Kieku-järjestelmän käyttöönottoja ja yhtenäisten prosessien kehittämistä jatketaan. Varmistetaan yhtenäisen Kiekun toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Edistetään taloushallinto 2020 -hankkeen linjausten mukaista kehittämistä.

Tehokasta palvelutuotantoa tukevan palveluverkkorakenteen toimeenpano käynnistetään.

Organisoidaan Palkeiden ICT-toiminnot omaksi tulosalueeksi. M2-järjestelmän omistajuuden siirto toteutetaan Palkeisiin.
Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut. ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille. Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen. Palvelukeskuksen toiminnassa tavoitellaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä. Palvelujen tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet. Infrastruktuuripalvelut yhdenmukaistetaan vaiheittain, jolloin mahdollistetaan yhteentoimivat ratkaisut valtion eri virastojen ja laitosten välillä ja mahdollistetaan valtionhallinnon organisatoriset muutokset. Palvelukeskus tarjoaa hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet valtion ICT-palveluita tuottaville henkilöille.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 550 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos >0 >0 >0
Eläköitymisiän odote1) 62 v 1 kk 62 v 4 kk 62 v 6kk
Työkykyodote1), % 79 78 78
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 7,95 7,5 7,5
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 34 24 18
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 1,8 1,8 1,52)
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 6,4 6 63)
Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk 210 653 205 000 215 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % 90 90 90
Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä 1 300 14 000 35 000
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv 337 347 4)

1) Tavoite on vuoden odote, esim. vuoden 2012 tavoite on vuoden 2011 odotteen arvo.

2) Ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa.

3) Oikeusministeriön kanssa tavoitteeksi sovittu 2013—2014 6 kk ja 2015 5 kk.

4) Henkilötyövuosien määrä riippuu valtiovarainministeriön kanssa sovittavista sopeutustoimista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Valtiokonttorin tehtävien väheneminen siten kuin siitä valtiovarainministeriön kanssa sovitaan sekä Rondo-palvelutehtävien siirto Valtion IT-palvelukeskukselta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 41 047 36 780 43 998
Bruttotulot 12 002 8 857 13 448
Nettomenot 29 045 27 923 30 550
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 460    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 570    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 8 583 5 146 5 090
— muut tuotot 3 406 3 711 8 358
Tuotot yhteensä 11 989 8 857 13 448
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 9 061 5 368 9 459
— osuus yhteiskustannuksista 8 907 4 419 5 644
Kustannukset yhteensä 17 968 9 787 15 103
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 979 -930 -1 655
Kustannusvastaavuus, % 67 91 89

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman vertailuvuodella 2012 on mukana eläkkeiden hoitokululla katettava toiminta, jota vuonna 2013 ei Valtiokonttorissa enää ole toiminnan siirryttyä Kevalle 1.1.2013.

(Maksullisen toiminnan välittömät henkilötyövuodet ovat Valtiokonttorin osalta noin 42 vuonna 2014, minkä lisäksi maksulliselle toiminnalle kohdistuu myös välillisiä henkilötyövuosia.)

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 17 313 27 947 20 443
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 17 313 27 947 20 443
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 0 0 0
Omarahoitusosuus, % 0 0 0

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 2012 7,0 milj. euroa ja vuonna 2014 6,7 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toiminnan sopeuttaminen (siirto momentilta 28.01.21) 1 000
Välttämättömän toiminnan rahoitus 4 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -91
Palkkausten tarkistukset 123
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -87
Tasomuutos -2 318
Yhteensä 2 627

2014 talousarvio 30 550 000
2013 I lisätalousarvio 2 900 000
2013 talousarvio 27 923 000
2012 tilinpäätös 26 155 000

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 089 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että hallituksen vuosikertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilöstömäärä, htv 10 10 10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -3
Palkkausten tarkistukset 3
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -2
Yhteensä -2

2014 talousarvio 1 089 000
2013 talousarvio 1 091 000
2012 tilinpäätös 1 079 000

06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 454 000 euroa.

Selvitysosa:Valtion IT-palvelukeskuksen tuottamat palvelut ovat maksullisia lukuun ottamatta tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi tarjottavia sähköisen asioinnin palveluja, jotka rahoitetaan ensisijaisesti tälle momentille osoitetusta määrärahasta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sähköisen asioinnin laajentuminen erityisesti kuntasektorilla.

Maksullisten palvelujen hinnoittelu perustuu kokonaiskustannusten mukaiseen omakustannushintaan, joka sisältää palvelujen tuottamisesta ja pienkehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin kuten ennakoimattomiin tietojärjestelmiin kohdistuviin menoihin. Hinnoittelussa ei ole varauduttu myöskään järjestelmien elinkaaren mukaisiin korvausinvestointeihin.

Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille 28.70.01 ja 02.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 1—5 2,5 2,8 3
VETUMA-tapahtumamäärät, tapahtumia/v 1 225 000 6 500 000 30 000 000
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Valtion IT-palvelukeskuksen kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaisajasta 99,98 99,5 99,5
Valtion IT-palvelukeskuksen tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys, % kokonaisajasta 99,99 99,95 99,95
VyVi palvelinympäristön käytettävyys, % kokonaisajasta 99,95 99,9 99,9
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv 95 87 89
Muut tavoitteet esitetty Valtiokonttorin toimintamenomomentin 28.20.01 selvitysosassa      

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sähköisen asioinnin laajentuminen erityisesti kuntasektorilla, jo toteutettu Suomi.fi-palvelun siirto momentille 28.20.01. Vuoden 2014 alusta lukien toteutetaan Rondo-järjestelmän omistajuuden ja palvelutehtävien siirto Valtiokonttorille sekä M2-järjestelmän omistajuuden ja palvelutehtävien siirto Palkeisiin.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 29 284 28 326 24 386
Bruttotulot 24 839 26 362 21 932
Nettomenot 4 445 1 964 2 454
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 103    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 117    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 23 792 25 862 24 119
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 19 478 22 108 21 016
— osuus yhteiskustannuksista 5 300 5 490 4 624
Kustannukset yhteensä 24 778 27 598 25 640
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -986 -1 736 -1 521
Kustannusvastaavuus, % 96 94 94

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 5 295 7 910 5 935
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 4 571 7 910 5 935
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 724 0 0
Omarahoitus, % 16 0 0

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseeseen aktivoitavia eriä vuonna 2012 2,4 milj. euroa vuonna 2013 0,8 milj. euroa ja vuonna 2014 0,6 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -6
Tasomuutos 496
Yhteensä 490

2014 talousarvio 2 454 000
2013 talousarvio 1 964 000
2012 tilinpäätös 4 459 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Ostolaskut, kpl 1 570 381 1 547 000 1 552 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl 253 951 313 000 379 000
Palkkalaskelmat, kpl 1 269 162 1 249 000 1 298 900
Palvelusuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot), kpl 70 842 72 200 44 100
Asiakastyytyväisyys 3,65 3,9 3,75
Toiminnallinen tehokkuus      
Ostolaskut, kpl/htv 11 926 12 100 12 500
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 10 625 13 600 13 800
Palkkalaskelmat, kpl/htv 8 445 9 300 8 500
Palvelussuhteen hallinta, kpl/htv 1 200 1 110 1 200
Kokonaistuottavuusindeksi 104,76 105,65 104,92
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet      
Perustoiminta 722 800 731
Kiekun lisätarve 2 10 10
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,2 <10 <10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,21 3,3 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 51 207 57 561 56 881
Bruttotulot 51 542 55 561 54 881
Nettomenot -335 2 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta -    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle -    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 51 542 53 590 54 881
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 52 176 53 590 56 875
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -634 0 -1 994
Kustannusvastaavuus, % 99 100 96

2014 talousarvio 2 000 000
2013 talousarvio 2 000 000
2012 tilinpäätös -335 150

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 598 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina.

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuodet 12 20 20

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 650 800 598
Bruttotulot 0 0 0
Nettomenot 650 800 598
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 142    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 492    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2
Yhteensä -202

2014 talousarvio 598 000
2013 talousarvio 800 000
2012 tilinpäätös 1 000 000

09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen järjestämisestä.

Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2014. Uuteen lailla perustettavaan virastoon kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät. Siirtoja toteutetaan arviolta 80 virastosta ja laitoksesta vuosina 2014—2016. Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseen ja palvelutuotannon edellytysten luomiseen ennen siirtymistä asiakasrahoitteiseen palvelutuotantoon. Virastoista ja laitoksista tehtävien siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään kustannusneutraalisti myöhemmässä vaiheessa.

Virastoon on tarkoitus siirtää vuoden 2014 loppuun mennessä noin 630 henkilötyövuotta ja vuoden 2015 loppuun mennessä sen henkilötyövuosimäärän arvioidaan olevan noin 1 300. Viraston toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 267 milj. euroon vuonna 2015 kulujen ollessa noin 265 milj. euroa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2014
tavoite
   
Tuotokset ja laadunhallinta  
Asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5 4
Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky  
Työasemapalvelut Hinta kilpailukykyinen alan vertailuhintaan
Käyttöpalvelut Hinta kilpailukykyinen alan vertailuhintaan
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen  
Sairauspoissaolot, pv/htv 8
Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) 3,5
Henkilötyövuodet vuoden 2014 lopussa 630

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
esitys
   
Bruttomenot 129 400
Bruttotulot 126 400
Nettomenot 3 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toimialariippumattomien ICT-tehtävien palvelukeskus 3 000
Yhteensä 3 000

2014 talousarvio 3 000 000

10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenoihin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelutuotannon ja palveluiden kehittämiseen.

Uuteen virastoon koottaviin tehtäviin liittyvät investointimenot on pääosin tarkoitus kattaa tekemällä siirtoja hallinnonalojen virastojen ja laitosten vastaavaan tarkoitukseen olevista määrärahoista. Siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään myöhemmässä vaiheessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ICT-laitteet (investointimenot) 500
ICT-lisenssit (investointimenot) 500
Yhteensä 1 000

2014 talousarvio 1 000 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2014 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2014 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

4. Valtuudet

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2014 siten, että Museoviraston hallinnassa olevaa kiinteistövarallisuutta siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2014 alkaen. Siirrettävän kiinteistövarallisuuden käypä siirtoarvo on yhteensä noin 96 milj. euroa ja se koostuu yhteensä noin 245 rakennuksesta tai rakennelmasta sekä noin 369 hehtaarin suuruisista maa-alueista. Siirrettävä omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta.

Selvitysosa:Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on toimia valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun.

Valtion sisäisen kiinteistöhallinnon kehittämiseksi ja tehostamiseksi Museoviraston omistajahallinnassa olevaa valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus keskittää Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöt takaisinvuokraa Museovirastolle sen toimintaansa tarvitsemat kiinteistökohteet. Vuokraukseen liittyviä määrärahoja koskevat esitykset ovat momentilla 29.80.20. Järjestely on osa valtion kiinteistöstrategian mukaista tavoitetta mahdollisimman laajasta keskitetystä kiinteistöhallinnosta ja sitä on valmisteltu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 98 milj. euroa vuodelle 2014.

Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 206 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2013 voiton tuloutuksena. Vuoden 2014 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 99 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 340 milj. euroa.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2014 (milj. euroa)

   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 190
Uudisrakennusinvestoinnit 80
Yhteensä 270

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  2012
toteutuma
liikelaitos
konserni 2013
ennakoitu
liikelaitos
konserni 2014
arvio
liikelaitos
konserni
             
Liikevaihto, milj. € 620 628 608 616 631 637
Vuokrakate, milj. € 351   323   341  
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta 62,7   57,9   57,9  
Liikevoitto, milj. € 186 185 185 184 189 189
— % liikevaihdosta 30,1 29,5 30,4 29,9 30,0 29,7
Tilikauden tulos, milj. € 134 141 128 135 128 136
— % liikevaihdosta 21,7 22,5 21,1 21,9 20,3 21,4
— % peruspääomasta 20,0 21,0 19,1 20,1 19,0 20,2
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 130   120   100  
Nettotuotto, % 8,6   7,9   8,0  
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 4,3 4,4 4,1 4,3 4,1 4,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta 3,2   3,5   3,6  
Oman pääoman tuotto, % 4,5 4,7 4,2 4,4 4,2 4,4
Omavaraisuusaste, % 65,3 64,3 65,2 64,2 63,3 62,3
Taseen loppusumma, milj. € 4 640 4 692 4 728 4 778 4 848 4 898
Investoinnit, milj. € 196,0 196,0 270,0 270,0 270,0 270,0
Investoinnit % liikevaihdosta 31,6 31,2 44,4 43,8 42,8 42,4
Henkilöstömäärä 251 253 263 265 266 268

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2012
toteutuma
2013
ennakoitu
2014
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 6,0 6,5 7,0
13.01.04 Korot 24,6 21,6 21,0
13.05.01 Voiton tuloutus 130,0 120,0 100,0
15.01.02 Lainat 110,1 71,9 78,0
Yhteensä 270,7 220,0 206,0

2014 talousarvio
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös