Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvontaPDF-versio

Selvitysosa:Ulosotto-organisaatio on kaksiportainen. Se muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisesta 22 paikallisesta ulosottovirastosta. Keskushallinnon tehtävät kuuluvat Valtakunnanvoudinvirastolle. Asetus ulosottovirastojen toimipaikoista tuli voimaan 1.1.2013. Sen mukaan ulosottovirastot siirtyvät toimimaan siirtymäajan jälkeen (vuoden 2014 loppuun mennessä) 66 toimipaikassa entisen 178 sijaan. Ulosottolaitoksessa on meneillään vuonna 2012 aloitettu tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseen liittyvä selvitystyö, jossa pohditaan ulosottolaitoksen tehtäviä ja työmenetelmiä sekä niiden edellyttämää virkarakennetta. Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa konkreettisella suunnittelutyöllä vuonna 2014.

Talousrikollisuuden torjuntaan ja harmaan talouden vastaiseen toimintaan keskittyvä erikoisperintä toimii maanlaajuisesti jaettuna kuuteen erikoisperintäalueeseen. Erikoisperinnän toimintaedellytyksiä on parannettu nimittämällä jokaiselle alueelle päätoiminen erikoisperinnästä vastaava kihlakunnanvouti ja hänen alaisenaan toimiva erikoisperintätehtäviin erikoistunut henkilöstö, joka on saatu pääosin ulosoton nykyhenkilöstöstä. Erikoisperinnän hallinnollista ohjausta on tehostettu Valtakunnanvoudinvirastossa. Erikoisperinnälle on vahvistettu omat toiminnalliset tavoitteet.

Konkurssiasiamiehen toimisto on konkurssipesien hallinnon valvontaa hoitava viranomainen.

Tietoja henkilöstöstä

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Valtakunnanvoudinvirasto      
Henkilötyövuodet 22 24 24
Keski-ikä 47 47 47
Naisten osuus, % 68 68 68
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 4,4 5,3 5,0
       
Ulosottovirastot      
Henkilötyövuodet 1 255 1 284 1 284
Keski-ikä 49 49 49
Naisten osuus, % 66 66 66
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,2 9,0 9,0
       
Konkurssiasiamiehen toimisto      
Henkilötyövuodet 10 10 10
Keski-ikä 45,8 45,9 46,0
Naisten osuus, % 45,5 45,5 45,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 2,9 2,0 2,0

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 105 062 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja Konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot, yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot sekä Konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset.

Selvitysosa:Ulosottoon arvioidaan vuonna 2014 saapuvan 2,9 milj. asiaa (v. 2012 3 milj. asiaa, v. 2013 arviolta 2,9 milj. asiaa). Vuosittain ulosotossa olevien velallisten määrä on hieman noussut (517 000 eri velallista v. 2010, 527 000 eri velallista v. 2011 ja 529 000 eri velallista v. 2012). Vuoden 2012 lopussa ulosotossa oli kaikkiaan 242 000 velallista, joista pitkäkestoisessa ulosotossa eli yli kolme vuotta ulosotossa yhtäjaksoisesti oli ollut 18 % ja yli kaksi vuotta 25 %.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on asettanut ulosottolaitoksen toiminnalle vuodelle 2014 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite/arvio
       
Käsitellyt asiat (1 000 kpl) 2 939 2 900 2 900
Peritty (milj. euroa) 1 009 1 000 950
Perittyjen ja varattomien rahasaamisten suhde      
Asiamääristä, % 49 47 45
Rahamääristä, % 50 43 42
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,8 6,7 6,7
Taloudellisuus (euroa/käsitelty asia) 34 35 37
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 2 343 2 302 2 302

Ulosottovirastojen toiminnassa pyritään etupainotteiseen toimintaan, jossa velallisen taloudellinen tilanne saadaan selvitettyä, syrjääntymistä ehkäistyä ja oikeat toimenpiteet valittua mahdollisimman nopeasti asian vireille tultua. Lyhyiden käsittelyaikojen tavoitteena on velallisen lisävelkaantumisen ehkäiseminen ja luottotappioiden torjunta.

Erikoisperinnän ja vaativan perinnän avulla pyritään puuttumaan myös aikaa vieviin ja laajaa selvitystyötä edellyttäviin tapauksiin, joissa ulosottoa pyritään tarkoituksellisesti välttelemään erilaisin omaisuusjärjestelyin.

Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä on tehostettu kehittämällä erikoisperintää ja lisäämällä konkurssipesien erityistarkastuksia.

Konkurssien määrä on pysynyt korkealla tasolla ja se on lisännyt Konkurssiasiamiehen toimiston työmäärää. Vuoden 2013 keväällä Konkurssiasiamiehen toimiston valvonnassa oli noin 3 200 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, noin 400 julkisselvitystä sekä noin 900 yrityssaneerausta. Konkurssiasiamiehen toimiston toimintaa tehostetaan kehittämällä työmenetelmiä ja hyödyntämällä konkurssien ja yrityssaneerausten tietohallintajärjestelmää, joka otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2013.

Konkurssimenettelyä voidaan konkurssiasiamiehen hakemuksesta jatkaa julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän vähävaraisuuden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Erityistarkastusten kohteena ovat raukeavat ja vähävaraiset konkurssipesät, joihin erityistarkastus tehdään konkurssivelallisen tekemien talousrikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi. Sekä julkisselvitysmenettelyllä että erityistarkastuksilla pyritään torjumaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Erityistarkastusmenoista arvioidaan saatavan perityksi valtiolle takaisin 14 %. Tavoitteena on käynnistää vuosittain 60—80 julkisselvitystä sekä tehdä 140—150 velallisen ja konkurssipesän hallinnon erityistarkastusta. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan liittyvää viranomaisyhteistyötä jatketaan ja hyvää pesänhoitotapaa kehitetään pesänhoitajien koulutuksella sekä hyvää pesänhoitotapaa koskevien suositusten päivityksellä yhdessä konkurssiasiain neuvottelukunnan kanssa.

Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.20 kertyvän 69 000 000 euroa. Ulosottomaksutulojen määrä vastaa noin 70 % ulosottovirastojen kokonaismenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 102 840 106 601 105 176
Bruttotulot 111 114 114
Nettomenot 102 729 106 487 105 062
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 339    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 550    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO), joka kohdistetaan muihin kuin ICT-menoihin -26
Palvelukeskusmaksut -35
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -7
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -21 000 euroa ja tuottavuusmääräraha 8 000 euroa) -13
Vuoden 2013 kertaluonteinen määräraha (asiamäärän kasvu) -1 000
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -100
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -167
Palkkausten tarkistukset 351
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -250
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -178
Yhteensä -1 425

2014 talousarvio 105 062 000
2013 talousarvio 106 487 000
2012 tilinpäätös 103 940 000