Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2013
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu ja
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeuttaminen. Lisäksi 1.1.2013 siirretään valtion eläkeasioiden hoitoon liittyvät työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat tehtävät sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät Kevan hoidettavaksi.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion IT-palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä ICT-palveluja valtiovarainministeriön ohjauksessa. Yhteisille ICT-palveluille vaatimuksia asettavat julkisuuslaki ja sen perusteella annettu valtionhallinnon tietoturvallisuusasetus, laki viranomaisten tietojärjestelmien ja verkkojen tietoturvallisuuden arvioinnista, laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, valmiuslaki sekä muu keskeinen kansallinen lainsäädäntö. Valtiovarainministeriö ohjaa hallitusohjelman mukaista yhteisten ICT-palvelujen kokoamista ja organisointia.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteensovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus
Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.

Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa analysoidaan ydintoimintaa ja niihin pohjautuvia uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Toimintaympäristö

Suomessa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja bruttokansantuotteen kasvuksi muodostuu 1,5 %. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Työttömyysaste laskee 7,9 prosenttiin.

Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa.

Yksityisen kulutuksen määrän kasvu jää 1,1 prosenttiin. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistamiseksi toteutettavat vero- ja menoperustemuutokset hidastavat kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua. Ansiotulojen verotus kiristyy valtion ansiotuloveroasteikon muutosten ja kunnallisveroasteen nousun myötä. Välillisen verotuksen kuten arvonlisäveron kiristäminen heijastuu puolestaan kuluttajahintoihin. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu jää siten myös ensi vuonna vähäiseksi.

Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,6 %. Inflaatio pysyy edellisen vuoden tasolla.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 6—7 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 51,8 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2013 eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna 2008.

Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma

Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2012
varsinainen
talousarvio

2013
esitys
    
28.90.20Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)  
 — hankesopimusvaltuus16,5-

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013

  v. 2011
tilinpäätös
1000 €
v. 2012
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2013
esitys
1000 €
 
Muutos 2012—2013
  1000 €%
 
01.Hallinto432 478114 381125 84411 46310
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)35 38537 44838 8201 3724
13.Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v)4 7921 649-3 143-66
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v)2152152150
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 1595664 6064 040714
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)71 71971 36080 1548 79412
69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha)4004000
(81.)Laina Latvian valtiolle (siirtomääräraha 2 v)324 0000
(88.)Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v)0
10.Verotus ja tullitoimi600 016602 925611 4368 5111
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)398 683403 989424 09420 1055
02.Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)159 545160 536163 4422 9062
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)1 4555 2003 200-2 000-38
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)33 00632 70017 700-15 000-46
(96.)Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v)7 0000
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)3265003 0002 500500
20.Palvelut valtioyhteisölle23 96027 06931 7884 71917
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)12 84720 56426 2415 67728
03.Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 0621 0641 091273
06.Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)8 7814 4313 646-785-18
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha)-41010100
08.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)1 6801 000800-200-20
88.Senaatti-kiinteistöt000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto52 29359 80161 8132 0123
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)45 43048 21850 4972 2795
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 1994 1324 2331012
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 6647 4517 083-368-5
40.Valtion alue- ja paikallishallinto87 06886 02787 5411 5142
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)54 75051 29854 4813 1836
02.Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)30 65234 50532 836-1 669-5
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)1 6662242240
50.Eläkkeet ja korvaukset3 953 4774 270 1634 413 805143 6423
15.Eläkkeet (arviomääräraha)3 775 1844 092 3344 219 860127 5263
16.Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)2 4392 3552 130-225-10
17.Muut eläkemenot (arviomääräraha)28 2872 8062 830241
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)39 03539 13039 2851550
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)94 294113 538130 80017 26215
95.Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha)14 23720 00018 900-1 100-5
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot2 1932 1352 2901557
01.Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)1 0001 0001 0000
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)050500
03.Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha)12613060-70-54
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)9009000
(20.)Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v)895675-675-100
60.Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)1722802800
70.Valtionhallinnon kehittäminen41 543110 40380 125-30 278-27
01.Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)7 34311 89310 100-1 793-15
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)21 00026 91027 2002901
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)13 20071 60042 825-28 775-40
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle219 832287 250249 860-37 390-13
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)193 510203 250211 8608 6104
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)19 76825 00025 0000
(32.)Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v)50 000-50 000-100
40.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)6 5549 00013 0004 00044
90.Kuntien tukeminen8 271 7078 531 4368 762 407230 9713
20.Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)23 56018 00016 681-1 319-7
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 133 6918 469 2428 678 719209 4772
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)114 45644 19467 00722 81352
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen83 967255 800304 05048 25019
(40.)Tuki työnantajille (arviomääräraha)3220
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)83 644255 800304 05048 25019
92.EU ja kansainväliset järjestöt1 835 5641 863 6302 008 588144 9588
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)2 8002 4002 80040017
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)7 4528 0008 3503504
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
68.Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)3 3123 0603 3502909
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)1 822 0001 850 0001 930 00080 0004
87.Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v)63 91863 9180
(88.)Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha)0
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot5 0785 4505 4500
(22.)Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v)0
(27.)Julkisen hallinnon atk-uudistus0
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)03003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0005 0000
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)781501500
Yhteensä15 609 17516 216 47016 744 997528 5273
 Henkilöstön kokonaismäärä12 71812 46312 104