Talousarvioesitys 2014
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.
Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2011 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2014 veroista perustuu ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä huomioiden veroperusteisiin tehdyt muutokset sekä vuosien 2012 ja 2013 kertymätietoihin.
Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys
Veronalaiset tulot, taso ja muutos | 2012 ennakkotieto milj. € |
% | 2013 ennuste milj. € |
% | 2014 ennuste milj. € |
% |
Ansiotulot, mistä | 118 400 | 4½ | 121 600 | 3 | 125 500 | 3½ |
— palkkatulot | 80 600 | 4 | 81 700 | 1½ | 83 700 | 2½ |
— eläketulot | 26 500 | 7 | 28 100 | 6 | 29 400 | 5½ |
Pääomatulot1), mistä | 8 700 | -11½ | 9 000 | 3 | 9 200 | 2½ |
— luovutusvoitot | 2 800 | -29 | 2 900 | 3 | 3 000 | 4 |
— osinkotulot | 3 700 | 0 | 3 700 | 0 | 3 700 | 0 |
1) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2012 luvut ovat ennusteita.
Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 % vuonna 2014. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa vuosittain ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Esityksen mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla ja vähennyksen kertymäprosenttia 0,1 prosenttiyksiköllä sekä korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurolla 2 400 euroon.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen osinkotuloverouudistukseksi. Esityksen mukaisesti julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa veronalaiseksi pääomatuloksi, kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan veronalainen osuus on 70 %. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on puolestaan 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Uudistuksessa säilytetään ansiotulona verotettavat osingot ja lisäksi huojennusaluetta kavennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja huojennusrajan ylittävän osingon veronalaista osuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi pääomaverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylemmän verokannan (32 %) tuloraja alennetaan 10 000 eurolla 40 000 euroon. Yhteisöverokannan alentaminen lisää voitonjakokelpoisia varoja, minkä arvioidaan osaltaan lisäävän luonnollisille henkilöille maksettavia osinkoja. Myös osinkoveroperusteiden muutos vaikuttaa yrittäjien palkan- ja osingonmaksupäätöksiin.
Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioveron sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että henkilön yleisradioveron euromääräisiä veroperusteita korotetaan 2,1 %. Pienin maksuun pantava määrä korotettaisiin siten 50 eurosta 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta 143 euroon. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä 490 milj. euroa yleisradioveroa. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Arviot yhteisöiltä kerättävästä yleisradioverosta esitetään yhteisöverotulomomentilla 11.01.02.
Osana valtiotalouden sopeutustoimia ansiotuloverotuksen perusteisiin ei tehdä inflaatio- tai ansiotasotarkistusta vuonna 2014.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan viidellä prosenttiyksiköllä sekä verovapaiden kilometrikorvauksien enimmäismäärää alennetaan edelleen. Vuonna 2014 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 75 %. Vuodesta 2014 alkaen Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15 000 ajokilometrin ylittävälle osalle. Rajan ylittävältä osin verosta vapaa määrä on 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä.
Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä sillä ole vaikutusta valtion verotuottoon.
Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2014 ja vuositasolla (milj. euroa)
Vaikutus vuonna 2014 |
Vaikutus vuositasolla | |
Listaamattomista yhtiöstä saatujen osinkojen pääomatulovero | 27 | 54 |
Listatuista yhtiöstä saatujen osinkojen pääomatulovero | 25 | 50 |
Listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen ansiotulovero | 87 | 95 |
Työtulovähennyksen kasvattaminen | -37 | -40 |
Verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärän alentaminen | 6 | 7 |
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen | 11 | 13 |
Kotitalousvähennyksen korottaminen | -7 | -8 |
Pääomatuloverotuksen progressiorajan alentaminen | 3 | 5 |
Yleisradioveron indeksikorotus | 9 | 10 |
Yhteensä | 124 | 186 |
— josta verotuottoa lisäävät | 168 | 234 |
— josta verotuottoa vähentävät | -44 | -48 |
Verovuosina 2010—2014 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 ennuste |
2013 ennuste |
2014 ennuste |
|
Progressiivinen tulovero | 5 104 | 5 271 | 5 300 | 5 761 | 6 049 |
Pääomatulovero | 1 771 | 2 000 | 1 900 | 2 065 | 2 422 |
Yleisradiovero | 478 | 490 |
Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa ennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa.
Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua.
Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2014 (milj. euroa)
Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät | |
— samalta verovuodelta | 7 723 |
— aikaisemmilta verovuosilta | 528 |
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero | 179 |
Yleisradiovero | 449 |
Yhteensä | 8 879 |
Verotuloennusteen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen ennusteeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2014 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2012. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.
Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 49 verotukea, joista 37:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna 2014 verotukien perusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 83 milj. eurolla, josta valtion tuloverojen tuottoon kohdistuu noin 48 milj. euron vähennys. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset ovat työtulovähennyksen korotus, kotitalousvähennyksen korotus, korkovähennysoikeuden ja kilometrikorvausten lisärajoitukset.
Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 14,5 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,3 mrd. euroa) v. 2014, josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa.
Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa)
2012 | 2013 | 2014 | |
Sosiaaliturva, josta | 1 415 | 1 515 | 1 595 |
— eläketulovähennys | 175 | 235 | 250 |
— lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen | 940 | 970 | 1 010 |
— vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen | 100 | 100 | 105 |
— lapsilisien verovapaus | 125 | 130 | 145 |
Asuminen ja ympäristö, josta | 4 105 | 4 155 | 4 205 |
— laskennallisen asuntotulon verovapaus | 2 800 | 2 850 | 2 900 |
— oman asunnon myyntivoiton verovapaus | 1 300 | 1 300 | 1 300 |
— asumistuet | 5 | 5 | 5 |
Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) | 175 | 200 | 5 |
Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous | 35 | 40 | 40 |
Ei eriteltävissä | 1 615 | 1 685 | 1 715 |
Yhteensä | 7 345 | 7 595 | 7 560 |
2014 talousarvio | 8 879 000 000 |
2013 III lisätalousarvio | -434 000 000 |
2013 talousarvio | 8 597 000 000 |
2012 tilinpäätös | 7 868 649 745 |
02. Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 2 477 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat.
Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2014 yhteisöveron määrä ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2012 vuoteen 2014. Arvio verovuoden 2012 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.
Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys
2011 | 2012 ennuste |
2013 ennuste |
2014 ennuste |
|
Toimintaylijäämän muutos, % | 11,2 | -4,0 | -2,0 | 5,0 |
Yritysten tuloskehitys, % | 1,7 | 2,0 | 0,0 | 5,0 |
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa | 4 791 | 4 600 | 4 421 | 3 861 |
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % | 65,46 | 69,36 | 68,16 | 62,03 |
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan alentavan koko yhteisöverotuottoa laskennallisesti vuositasolla noin 870 milj. eurolla. Koko verotuottomenetys kohdistuu valtion osuuteen, koska verokannan alentamisesta aiheutuva verotuottojen menetys kompensoidaan kunnille ja seurakunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös yhteisöveropohjaa laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien arvioidaan kasvavan myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko, ja viennin ja kotimaisen kysynnän kasvuennustetta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen.
Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009—2011. Valtion jako-osuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2012—2015 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta vuonna 2014 alenee tämän johdosta verovuositasolla noin 210 milj. euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, joissa ehdotetaan edustuskulujen säätämistä vähennyskelvottomiksi menoiksi, pitkäaikaisten investointien poistojen muuttamista hyödykekohtaiseksi sekä koulutuskulujen verovähennystä. Lisäksi esityksessä laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ehdotetaan korkomenojen vähennysoikeuden lisärajoittamista. Edustusmenojen vähennyskelpoisuuden poistamisen arvioidaan korottavan yhteisöveron kertymää 8 milj. euroa vuonna 2014, korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisen 16 milj. euroa ja pitkäaikaisten investointien poistoja koskevan muutoksen 4 milj. euroa. Koulutuskulujen verovähennyksen arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 11 milj. euroa vuonna 2014. Toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yleisradioverolain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä 22 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä.
Yhteisöveroon kohdistuvien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2014 (milj. euroa)
Vaikutus vuonna 2014 |
|
Kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus vuosina 2012—2015 | -210 |
Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen | 2 |
Pitkäaikaisten investointien poistojen muuttaminen hyödykekohtaiseksi | 4 |
Yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin (ml. kompensaatio muille veronsaajille) | -783 |
Koulutuskulujen verovähennys | -11 |
Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen | 16 |
Edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen | 8 |
Yhteensä | -974 |
Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden 2014 osalta 20 % kertyy vuoden 2014 ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2015 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2014 kertyy vielä veroja verovuosilta 2013 ja 2012.
Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2014
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa | |
— verovuodelta 2015 | 323 |
— verovuodelta 2014 | 3 301 |
— verovuodelta 2013 | 302 |
— aikaisemmilta verovuosilta | 35 |
Yhteensä | 3 961 |
— josta valtion osuus | 2 477 |
Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 560 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 250 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.
2014 talousarvio | 2 477 000 000 |
2013 I lisätalousarvio | -209 000 000 |
2013 talousarvio | 3 198 000 000 |
2012 tilinpäätös | 2 906 278 040 |
03. Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 159 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.
Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2012 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,7 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti:
2012 toteutuma |
2013 ennuste |
2014 ennuste |
|
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % | 3,3 | 2,5 | 3,2 |
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % | 0,92 | 0,56 | 0,52 |
2014 talousarvio | 159 000 000 |
2013 I lisätalousarvio | 50 000 000 |
2013 talousarvio | 150 000 000 |
2012 tilinpäätös | 236 519 350 |
04. Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 630 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan 55—65 milj. euroa.
Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 80 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa.
2014 talousarvio | 630 000 000 |
2013 III lisätalousarvio | 115 000 000 |
2013 talousarvio | 495 000 000 |
2012 tilinpäätös | 509 241 806 |
05. Pankkivero
Momentille arvioidaan kertyvän 133 000 000 euroa.
Selvitysosa:Väliaikaisessa pankkiverolaissa (986/2012) säädetään valtiolle verovuosina 2013—2015 suoritettavasta pankkiverosta. Pankkiveroa on velvollinen suorittamaan luottotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu suomalainen talletuspankki, joka harjoittaa talletuspankkitoimintaa verovuoden alkaessa. Pankkiveron verovuosi on kalenterivuosi. Pankkiveron suuruus perustuu talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Vero on 0,125 prosenttia riskipainotettujen erien yhteismäärästä. Pankkiverolain mukaisesti talletuspankit maksavat verovuoden pankkiveron kokonaisuudessaan huhtikuun loppuun mennessä.
2014 talousarvio | 133 000 000 |
2013 I lisätalousarvio | -37 000 000 |
2013 talousarvio | 170 000 000 |
06. Voimalaitosvero
Momentille arvioidaan kertyvän 50 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen voimalaitosverolaista. Voimalaitosvero otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta, ja sen tuotoksi arvioidaan 50 milj. euroa.
Voimalaitosvero kohdistuu niihin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitoksiin, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 2004 ja jotka laitoksina hyötyvät päästökauppajärjestelmän pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla aiheuttamasta sähkön hinnannoususta. Pienet voimalaitokset ovat kuitenkin veron ulkopuolella. Voimalaitosveron perusteena on voimalaitosrakennuksen ja sitä palvelevien rakennusten kiinteistöverotuksessa määritelty jälleenhankinta-arvo.
2014 talousarvio | 50 000 000 |