Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2014

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 3 % vuonna 2014, eli vajaat 1,3 mrd. euroa vuodelle 2013 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verokertymien kasvu perustuu veropohjien kasvuun. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettaa suuria haasteita talouspolitiikalle. Vuonna 2014 hallitus toteuttaa merkittävän talouskasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevan yhteisö- ja osinkoverouudistuksen. Uudistuksen ohella hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta sekä lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota. Lisäksi verotukia karsitaan veropohjien vahvistamiseksi. Kevään 2013 kehyspäätöksen yhteydessä ja sitä ennen sovittujen, vuonna 2014 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan alentavan valtion verotuloja noin 326 milj. euroa.

Mittaluokaltaan merkittävin vuonna 2014 voimaan tuleva verotusta koskeva muutos on yhteisö- ja osinkoverouudistus. Investointien, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta uudistetaan. Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa jatkossa veronalaiseksi pääomatuloksi nykyisen 70 prosentin veronalaisuuden sijaan. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylimenevältä osalta osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on puolestaan 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Uudistuksessa säilytetään ansiotulona verotettavat osingot ja lisäksi huojennusaluetta kavennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja huojennusrajan ylittävän osingon veronalaista osuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokannan alentamisen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja laskennallisesti vuositasolla 870 milj. euroa ja osinkotulojen verotusta koskevien muutosten puolestaan lisäävän valtion verotuloja noin 200 milj. euroa. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös veropohjia laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien arvioidaan kasvavan myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko ja vienti- ja kotimaisen kysynnän kasvuennustetta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen.

Samalla kun yhteisöverokantaa alennetaan, veropohjaa laajennetaan yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisten investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustinohjelmat keskeytetään jo yhtä vuotta päätettyä aikaisemmin. Tämän mukaisesti t&k-lisävähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta 2015. Yhteisöveron tuottoon vaikuttava aiemmin sovittu työmarkkinaosapuolten väliseen raamisopimukseen liittyvä koulutuskulujen verovähennysoikeus astuu voimaan vuoden 2014 alusta.

Hallitus päätti keväällä 2013, että ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Tämän seurauksena muutetaan myös arvonlisäverolakia. Lakimuutoksen arvioidaan lisäävän arvonlisäverotuloja vuositasolla noin 14 milj. eurolla.

Kevään 2013 kehyspäätöksen yhteydessä päätetyt ja vuonna 2014 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista. Alkoholijuomaveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 230 milj. euroa. Liikennepolttoaineiden veronkorotuksen ja sähköveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 195 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön voimalaitosvero vanhoille päästökaupan ulkopuolisille sähköntuotantolaitoksille, mutta huomattavasti lievempänä kuin hallitusohjelmassa on kirjattu. Verolla pyritään keräämään 50 milj. euroa hallitusohjelmaan kirjatun 170 milj. euron sijaan.

Lisäverotuloja valtio saa myös verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävistä ja veropohjaa laajentavista toimenpiteistä. Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan siten, että 40 000 euron ylittävältä osalta vero on 32 %, kun aiemmin tuloraja oli 50 000 euroa. Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta ansio- ja pääomatuloverotuksessa rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä. Aiemmin päätetty kilometrikorvausten verotuksen perusteiden muuttaminen lisää sekä yhteisö- että ansio- ja pääomatuloveropohjaa.

Verotuloja puolestaan vähentävät työn tarjonnan kannustimia lisäävät toimenpiteet. Työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan pieni- ja keskituloisilla. Kannustintoimenpiteinä myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan ja konesalien sähköveroa alennetaan.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla näiden veronsaajien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012—2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Veroperustemuutosten laskennallinen vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2014 vuositasolla (milj. euroa)

  vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatuloverot1)  
— asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen 13
— pääomatuloverotuksen progressiorajan alentaminen 40 000 euroon 5
— listaamattomista yhtiöistä saadun osingon pääomatulovero 54
— listaamattomista yhtiöistä saadun osingon ansiotulovero 95
— listatuista yhtiöistä saadun osingon pääomatulovero 50
— työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus -40
— kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus -8
— verovapaiden kilometrikorvausten muutos2) 7
— yleisradioveron indeksikorotus 10
Yhteisövero  
— yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin -870
— edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen 38
— kuntien (5 %-yks.) ja seurakuntien (0,4 %-yks.) yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus -210
— lainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen3) 80
— pitkäaikaisten investointien poistojen muuttaminen verotuksessa hyödykekohtaiseksi 20
— verovapaiden kilometrikorvausten muutos2) 8
— koulutuskulujen verovähennys -57
Voimalaitosvero  
— voimalaitosveron käyttöönotto 50
Arvonlisävero  
— ammattikorkeakoulujen lainsäädäntöä koskeva muutos 14
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus 50
— alkoholiveron korotus 125
— virvoitusjuomaveron korotus 55
— liikennepolttoaineiden veron korotus 115
— sähköveron korotus 80
— konesalien sähköveron alennus -10
Yhteensä -326
— josta verotuottoa lisäävät 869
— josta verotuottoa vähentävät -1 195

1) Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tarkistuksesta luopuminen vuonna 2014 lisää verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun, mutta koska kyseessä ei ole varsinainen vuodelle 2014 kohdistuva veroperustemuutos, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa.

2) Muutoksesta päätetty vuonna 2012.

3) Vaikutus jakautuu kahteen osaan. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen, mutta vasta vuoden 2014 alusta sovellettavan korkovähennyslain arvioidaan lisäävän verotuloja 66 milj. euroa. Vuoden 2013 kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin korkojen vähennyskelpoisuuden 14 milj. euron lisärajoituksista.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset alentavat valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 326 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen.

Verotulojen kehitys

Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verotuksen puolelle eli ympäristö-, terveys- ja kulutusveroihin.

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2011—2014 (milj. euroa)

  2011
tilinpäätös
2012
tilinpäätös
2013
TA+III LTAE
2014
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 11 614 11 521 12 095 12 328
Liikevaihtoon perustuvat verot 15 935 16 619 17 263 17 880
Valmisteverot 6 049 6 448 6 606 6 975
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 718 2 733 2 811 2 875
Yhteensä 36 316 37 321 38 775 40 057

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2010 2011 2012 2013 2014
           
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,4 43,6 44,0 44,9 44,9
Valtio 19,3 20,7 20,7 21,3 21,2
Kunnat 10,4 10,2 10,1 10,4 10,3
Soturahastot 12,8 12,7 13,2 13,2 13,4
           
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,4 43,6 44,0 44,9 44,9
Välittömät verot 16,2 16,6 16,3 16,8 16,6
Tuotannon ja tuonnin verot 13,4 14,2 14,4 14,9 14,9
Sosiaalivakuutusmaksut 12,8 12,7 13,3 13,2 13,4
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta1). Verotukia on noin 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23,6 mrd. euroa vuonna 2014. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 15,4 mrd. euroa.

Verotuet 2012—2014 (milj. euroa)

  2012 2013 2014
       
Yleinen hallinto 15 15 15
Opetus, tiede ja kulttuuri 146 152 159
Sosiaaliturva 5 089 5 250 5 340
Terveydenhuolto 349 356 368
Asuminen ja ympäristö 5 253 5 287 5 292
Maa- ja metsätalous 148 156 160
Liikenne 1 145 1 169 1 194
Teollisuus ja elinkeinot 6 024 6 454 6 361
Ei eriteltävissä 4 663 4 693 4 683
Yhteensä 22 832 23 532 23 572

Osaston tuloarviot vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 11 520 689 12 610 000 12 328 000 -282 000 -2
01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 868 650 8 597 000 8 879 000 282 000 3
02. Yhteisövero 2 906 278 3 198 000 2 477 000 -721 000 -23
03. Korkotulojen lähdevero 236 519 150 000 159 000 9 000 6
04. Perintö- ja lahjavero 509 242 495 000 630 000 135 000 27
05. Pankkivero 170 000 133 000 -37 000 -22
06. Voimalaitosvero 50 000 50 000 0
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 16 618 753 17 657 000 17 879 500 222 500 1
01. Arvonlisävero 15 814 472 16 803 000 17 030 000 227 000 1
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 660 239 708 000 706 000 -2 000 0
03. Apteekkimaksut 144 042 146 000 143 500 -2 500 -2
08. Valmisteverot 6 448 497 6 711 000 6 975 000 264 000 4
01. Tupakkavero 752 168 779 000 811 000 32 000 4
04. Alkoholijuomavero 1 380 818 1 429 000 1 499 000 70 000 5
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 196 672 203 000 250 000 47 000 23
07. Energiaverot 4 103 436 4 285 000 4 400 000 115 000 3
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 403 15 000 15 000 0
10. Muut verot 2 608 761 2 793 000 2 715 000 -78 000 -3
03. Autovero 1 007 227 1 034 000 997 000 -37 000 -4
05. Varainsiirtovero 579 668 606 000 581 000 -25 000 -4
06. Arpajaisvero 207 111 201 000 235 000 34 000 17
07. Ajoneuvovero 758 552 882 000 832 000 -50 000 -6
08. Jätevero 56 203 70 000 70 000 0
19. Muut veronluonteiset tulot 123 954 151 702 159 833 8 131 5
02. Lästimaksut 970 800 800 0
03. Ratavero 16 283 18 000 18 000 0
04. Eräät viestinnän maksut 6 234 26 946 26 822 -124 0
05. Lentoliikenteen valvontamaksu 11 101 11 545 11 100 -445 -4
06. Väylämaksut 81 374 84 680 83 010 -1 670 -2
07. Katsastustoiminnan valvontamaksu 9 570 9 570 0
08. Öljyjätemaksu 3 865 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 4 127 2 700 3 500 800 30
10. Energiaviraston valvontamaksu 3 031 3 031 0
Yhteensä 37 320 653 39 922 702 40 057 333 134 631 0