Talousarvioesitys 2014

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 893 258 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 633 114 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 163 144 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 70 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

	2008 toteutuma	2010 toteutuma	2012 toteutuma	2014¹⁾ tavoite

Alemmat korkeakoulututkinnot	13 878	12 800	13 014	14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot	21 852²⁾	14 384	13 829	15 023
Tohtorintutkinnot	1 527	1 518	1 649	1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat	6 195	7 809	8 752³⁾	8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)	9 799	10 444	10 661	11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta	1,52	1,57	..	1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv	0,67	0,57	..	0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta	0,21	0,36	..	0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta⁴⁾	1,64	0,78	..	0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus		26,0 %	26,9 %⁵⁾	31,7 %

¹⁾ Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2014 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

²⁾ Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen päättymisellä.

³⁾ Vuoden 2011 toteutuma

⁴⁾ Vuoden 2010 tiedoista lähtien vierailujen minimipituus 1 vko, tätä aiemmin 2 vko.

⁵⁾ Vuoden 2011 toteutuma

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)


Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus	1 633 114 000
— Kansalliskirjasto	16 811 000
— Harjoittelukoulut	48 794 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus	1 567 509 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus	70 000 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus	27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista	163 144 000
— Arvio vuoden 2014 ALV-kompensaatioksi	143 766 000
— Vuoden 2012 korvauksiiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteuman välisen eron mukainen tarkistus	19 378 000
Yhteensä	1 893 258 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 358 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aalto-yliopiston lisärahoitus (HO)	-10 000
ALV-kompensaation tarkentuminen	23 234
Kertaluonteisten lisäysten poisto	-3 150
Vuoden 2012 yliopistoindeksin tarkistus	-2 485
Yliopistoindeksi (1,9 %)	32 737
Yliopistojen toiminnan lisärahoitus, muut kuin Aalto-yliopisto (HO)	-10 000
Yhteensä	30 336

2014 talousarvio	1 893 258 000
2013 talousarvio	1 862 922 000
2012 tilinpäätös	1 832 287 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 1 884 643 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 8 615 000 euroa talousarvioesityksen 1 893 258 000 euroon nähden aiheutuu yliopistoindeksin muutosennusteen alenemisesta 1,4 prosenttiin saavutetun työmarkkinaratkaisun johdosta. Talousarvioesityksen määräraha perustui yliopistoindeksin ennustettuun 1,9 prosentin nousuun.

2014 talousarvio	1 884 643 000
2013 talousarvio	1 862 922 000
2012 tilinpäätös	1 832 287 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Lastentarhanopettajakoulutus

Valtiovarainvaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat useissa yhteyksissä nostaneet esille lastentarhanopettajakoulutuksen riittämättömyyden, ja eduskunta on jo kahtena vuonna lisännyt momentin määrärahaa lastentarhanopettajakoulutukseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve lastentarhanopettajakoulutuksen lisäämiseen on edelleen ilmeinen. Tuorein tieto perustuu syksyn 2012 kuntakyselyyn, jonka tulokset osoittivat huomattavia ongelmia lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteessa ja saatavuudessa. Pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat arvioivat henkilöstötarpeekseen noin 450 lastentarhanopettajaa. Erityisen vaikea tilanne on ruotsinkielisessä päivähoidossa sekä pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa. Kyselyn pohjalta on arvioitu, että epäpätevien lastentarhanopettajien määrä olisi noin 1 500.

Valiokunta korostaa varhaiskasvatuksen laadukkuutta ja lastentarhanopettajien vahvaa osaamista, mitä voidaan edistää yliopistollisella koulutuksella. Koulutusmäärät ovat kuitenkin riittämättömät verrattuna epäpätevien määrään ja varhaiskasvatuksen kovaan kysyntään. Korkeakoulujen aloituspaikkamääriä arvioitaessa on otettava huomioon lastentarhanopettajien koulutustarve kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ja huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen kysyntään voidaan vastata pedagogisen osaamisen vahvistumisella päiväkodeissa. Samalla on perusteltua asettaa määrälliset tavoitteet ammattikorkeakouluissa annettavalle lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavalle koulutukselle.

Valiokunta lisää momentille 1 600 000 euroa yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Sosiaalityöntekijöiden koulutus

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,4 milj. euroa sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Se ei kuitenkaan riitä vielä paikkaamaan sosiaalityöntekijävajetta, joka johtuu osittain jo pitkään jatkuneesta koulutuksen riittämättömyydestä ja osittain yhä lisääntyvästä eläköitymisestä. Jo vuoteen 2015 mennessä sosiaalityöntekijöistä eläköityy keskimäärin 6—7 prosenttia, mutta joillakin alueilla poistuma on tätä suurempi, jopa 11 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu, että eläkepoistuma ja muu vaje huomioon ottaen vuosina 2012—2016 tarvitaan yli 1 600 uutta sosiaalityöntekijää.

Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä arvioitaessa on otettava huomioon myös sosiaalityön tarpeen voimakas kasvu ja erityisesti lastensuojelun asiakasmäärien nousu. Työntekijöiden työmäärät ovat kasvaneet, jolloin yhdellä sosiaalityöntekijällä on usein vastuullaan liian monen lapsen ja perheen tukeminen.

Valiokunnan mielestä sosiaalityöntekijöiden koulutusta on lisättävä, sillä laadukkaiden ja kustannustehokkaiden sosiaalihuollon palvelujen järjestäminen edellyttää riittävästi päteviä sosiaalityöntekijöitä, jotka pystyvät johtamaan moniammatillisten palveluiden kehittämistä ja järjestämistä. Uusien ja tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä, jotta julkisten menojen kasvua voidaan hillitä ja kansalaisten hyvinvointia parantaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ruotsinkielisten sosiaalityöntekijöiden riittävyys turvataan.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa yliopistoille sosiaalityöntekijöiden koulutukseen.

Ruotsinkielinen opettajankoulutus

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ruotsinkielisen opettajankoulutuksen riittävyyteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla on merkittävää vajausta pätevistä ruotsinkielisistä opettajista. On siksi arvioitava koulutuksen tarve ja selvitettävä mahdollisuudet ruotsinkielisen opettajankoulutuksen lisäämiseen pääkaupunkiseudulla.

Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen lisäämistä puoltaa myös se, että tehtyjen selvitysten mukaan ruotsinkielisten oppimistulokset ovat suomenkielisiä heikompia, minkä erääksi syyksi on arvioitu pätevien ruotsinkielisten opettajien puute. On myös tärkeää, että ruotsinkielisen oppimateriaalin laatua parannetaan.

LUMA-keskus

Helsingin yliopiston LUMA-keskus on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima valtakunnallinen sateenvarjo-organisaatio, jonka tavoitteena on mm. matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla. Tavoitteena on mm. innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamiseen ja opiskeluun sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa LUMA-keskuksen toiminnan vahvistamiseksi.

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 887 593 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 636 064 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

3) 70 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 342 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 7 342 000 euroa Aalto-yliopistolle tutkimusedellytysten vahvistamiseen.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 7 000 000 euroa aiheutuu Aalto-yliopiston arktista osaamista tukevan meritekniikan tutkimusedellytysten vahvistamisesta ja 342 000 euroa Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman Venäjän velkakonversiosopimuksen päättämistoimiin liittyvästä tutkimuslaitehankinnasta. Lisämääräraha Metsähovin radiotutkimusaseman tutkimuslaitehankintaan käytetään velkakonversioehtojen mukaisesti kaupalliselta pohjalta Aalto-yliopiston ja venäläisten toimittajien välillä.

2014 I lisätalousarvio	7 342 000
2014 talousarvio	1 887 593 000
2013 tilinpäätös	1 862 922 000
2012 tilinpäätös	1 832 287 000

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 342 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 7 342 000 euroa Aalto-yliopistolle tutkimusedellytysten vahvistamiseen.