Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2014 hyväksyä sitoumuksia 280 014 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2014.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
  • — Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
  • — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja kehitetään siten, että työurat pitenevät.
  • — Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut vahvistavat tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja jatkavat toimintarakenteidensa uudistamista. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamiskeskittymiksi. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät tutkijanuraa.

Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänotettavista lisätään. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään vuonna 2014 käyttöön otettavaa korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.

Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta.

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

  2008 2009 2010 20111) 2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
               
T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,72 3,92 3,90 3,78 3,65 3,57 3,50
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,49 2,46 2,44 2,35 2,35 2,35 2,35
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)2) 1 700 1 900 1 900 1 900 2 000 2 000 2 000

1) Vuoden 2011 tiedoissa tieteelliset julkaisut arvio.

2) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut).

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  Myöntämisvaltuus Menot
Vuosi   2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
                 
2006 205,6 5,7            
2007 225,3 0,0 0,0          
2008 245,6 8,9 1,1 0,0        
2009 258,5 57,3 1,7 0,0        
2010 369,1 106,7 45,8 7,4 0,0      
2011 316,1 111,6 93,3 29,6 6,0 0,1    
2012 282,4 80,8 81,9 63,5 28,3 6,0    
2013 302,6 17,0 74,6 74,6 71,8 52,0 12,5  
2014 280,0   16,2 68,8 68,8 65,9 50,8 9,6
Yhteensä   388,0 314,6 243,9 175,0 124,0 63,3 9,6

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaan (ICT), 10 000 000 euroa tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen, mikä oli vuonna 2013 budjetoitu valtuuteen sisältymättömänä määrärahana ja 38 000 euroa tutkimusrahoituksella palkattavan valtionhallinnon henkilöstön palkkausten tarkistusten johdosta sekä vähennyksenä 27 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittämisen johdosta sekä säästöpäätös 17 000 000 euroa, kertaluonteinen lisäys 20 000 000 euroa (III LTAE 2013) ja 5 593 000 euroa 1-vuotisten hankkeiden rahoituksen osuutena, jota ei vuodesta 2014 sisällytetä myöntövaltuuteen. Vuosierien muutos johtuu momentin 29.40.51 budjetoinnin muuttamisesta arviomäärärahaperusteiseksi. Tämä johtaa laskentamallin kokonaismuutokseen, jossa otetaan huomioon määrärahojen aikaisempaa takapainotteisempi käyttö.

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2014 hyväksyä sitoumuksia 280 016 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2014.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen luvun päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen.

Valtuuden lisäys 2 000 euroa talousarvioesityksen 280 014 000 euroon nähden aiheutuu momentille 29.40.51 tehdystä lisäyksestä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Tutkimusrahoitus

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon (SiVL 18/2013 vp) ja toteaa, että hallitus uudistaa monin tavoin innovaatiojärjestelmää jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamiseen perustuvalle liiketoiminnalle.

Hallitusohjelman mukaan vaalikauden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen tavoitteena on 4 prosentin BKT-osuus. Tämä jää kuitenkin nykyisillä voimavaroilla saavuttamatta, sillä vuonna 2012 tki-rahoituksen osuus oli 3,55 prosenttia ja vuonna 2013 sen arvioidaan laskevan 3,49 prosenttiin BKT:sta. Ensi vuoden talousarviossa valtion keskeiset tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat noin 1,7 mrd. euroa, mikä on 43 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Suora t&k-rahoitus laskee näin nimellisesti kaksi prosenttia.

Vaikka tutkimusresurssien BKT-osuus on Suomessa viime vuodet laskenut, on se edelleen EU-maiden korkein. Resurssien vähentyessä on siitä huolimatta entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota tutkimuksen laatuun sekä siihen, että tutkimusten kautta saatua tietoa hyödynnetään tehokkaasti.

Valiokunta pitää hyvänä valtioneuvoston periaatepäätöstä (5.9.2013) tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksesta, sillä se antaa mahdollisuuden tehostaa tutkimustoimintaa ja sen vaikuttavuutta sekä suunnata voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Valiokunta viittaa myös tulevaisuuden radikaaleja teknologioita käsittelevään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuun 6/2013, jossa esitellään radikaalien nousevien teknologioiden arviointimalli.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2014 hyväksyä sitoumuksia 280 016 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2014.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 305 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
  • — Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
  • — Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
  • — Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tunnuslukuja 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)        
Akatemian tutkimusohjelmat 6 6 kasvaa kasvaa
Huippuyksikköohjelmat 7 8 kasvaa kasvaa
Tutkimusinfrastruktuurit 5 3 kasvaa kasvaa
Tuotokset ja laadunhallinta        
Käsiteltyjen hakemusten määrä 3 409 3 724 3 800 3 800
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä 11/10 12/12 11/11 12/12
Toiminnallinen tehokkuus        
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%) 3 2,9 <3,5 <3,5
Henkisten voimavarojen hallinta        
Sairauspäivien lkm/htv 7,8 7,9 <8 <8
Henkilötyövuodet1) 149,5 142,5 143 135

1) Vuoden 2011 toteuma sisältää 4,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (694/2012).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 13 118 12 855 12 420
Bruttotulot 318 400 115
Nettomenot 12 800 12 455 12 305
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 143    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 301    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet -135
Palkkausten tarkistukset 36
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -26
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -25
Yhteensä -150

2014 talousarvio 12 305 000
2013 talousarvio 12 455 000
2012 tilinpäätös 12 958 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 332 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 27 000 euroa talousarvioesityksen 12 305 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio 12 332 000
2013 IV lisätalousarvio -26 000
2013 talousarvio 12 455 000
2012 tilinpäätös 12 958 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 332 000 euroa.

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Valtuus

Kansallisarkisto saa vuoden 2014 aikana tehdä Mikkelin keskusarkiston uudisrakennusta koskevan vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuodesta 2017 alkaen vuositasolla enintään 250 000 euroa. Kyseinen vuokrasopimus edellyttää, että Kansallisarkisto luopuu 30.6.2018 mennessä Helsingin Sörnäisten toimitiloista.

Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
  • — Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
  • — Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1294/2010).

Tunnuslukuja 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä) 190 046 195 292 200 000 204 000
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä) 13 033 119 16 788 779 14 500 000 22 100 000
Tutkijasalikäynnit (kpl) 49 303 39 827 48 000 38 000
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl) 17 000 000 28 470 000 21 000 000 38 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta        
Aineistojen kartunta (hm/vuosi) 4 156 5 246 4 000 4 000
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi) 2 442 478 3 755 660 1 500 000 800 000
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat) 836/1 350 550/1 233 550/1 100 350/700
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl) 21 981 22 068 24 000 25 000
Toiminnallinen tehokkuus        
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv 767 829 818 864
Henkisten voimavarojen hallinta        
Sairauspäivien lkm/htv 11,9 7,2 <9 <9
Henkilötyövuodet1) 247,7 235,7 244,5 236

1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 21 511 20 188 19 659
Bruttotulot 2 037 600 600
Nettomenot 19 474 19 588 19 059
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 331    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 263    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan rakenteen uudistaminen (HO) -500
Tuottavuustoimet -225
Vuokrien indeksitarkistus 165
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) 55
Palkkausten tarkistukset 47
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -34
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -37
Yhteensä -529

2014 talousarvio 19 059 000
2013 talousarvio 19 588 000
2012 tilinpäätös 19 406 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 102 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 43 000 euroa talousarvioesityksen 19 059 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio 19 102 000
2013 IV lisätalousarvio -34 000
2013 talousarvio 19 588 000
2012 tilinpäätös 19 406 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 102 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Valtuus

Kansallisarkisto saa vuoden 2014 aikana tehdä Mikkelin keskusarkiston uudisrakennusta koskevan vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuodesta 2017 alkaen vuositasolla enintään 250 000 euroa. Kyseinen vuokrasopimus edellyttää, että Kansallisarkisto luopuu 30.6.2018 mennessä Helsingin Sörnäisten toimitiloista.

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 013 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Tunnuslukuja 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
         
Julkaisutoiminta, kpl 556 382 300 300
Tietopalvelutehtävät, kpl 1 871 1 419 1 500 1 200
Sähköiset aineistot1) 40 061 43 099 44 000 48 000
Sairauspäivien lkm/htv 4,3 5 <8 <8
Henkilötyövuodet 87,3 76,1 88,8 <88,8

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 2 336 2 655 2 613
Bruttotulot 678 600 600
Nettomenot 1 658 2 055 2 013
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 695    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 087    

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1293/2010).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet -45
Palkkausten tarkistukset 19
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -13
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -3
Yhteensä -42

2014 talousarvio 2 013 000
2013 talousarvio 2 055 000
2012 tilinpäätös 2 049 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 999 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 2 013 000 euroon nähden on 14 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 17 000 euroa siirtona momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan ja lisäyksenä 3 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.


2014 talousarvio 1 999 000
2013 IV lisätalousarvio -13 000
2013 talousarvio 2 055 000
2012 tilinpäätös 2 049 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 999 000 euroa.

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 866 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.

Tunnuslukuja 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
         
Vastaanotetun aineiston määrä (hm) 4 817 7 718 6 000 5 000
Tilausten määrä 82 529 79 448 82 000 82 000
Sairauspäivien lkm/htv 15,9 12,6 <8 <8
Henkilötyövuodet 19,7 18,95 18,8 19

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 1 604 1 627 1 871
Bruttotulot 6 6 5
Nettomenot 1 598 1 621 1 866
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 79    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 90    

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toimitilojen laajentaminen 245
Tuottavuustoimet -13
Vuokrien indeksitarkistus 15
Palkkausten tarkistukset 4
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -3
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -3
Yhteensä 245

2014 talousarvio 1 866 000
2013 talousarvio 1 621 000
2012 tilinpäätös 1 609 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 869 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 3 000 euroa talousarvioesityksen 1 866 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio 1 869 000
2013 IV lisätalousarvio -3 000
2013 talousarvio 1 621 000
2012 tilinpäätös 1 609 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 869 000 euroa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 31 364 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 2 583 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 28 781 000
Yhteensä 31 364 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu (siirto momentille 29.40.66) -600
Kertaluonteiset lisäykset -2 700
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -719
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -48
Yhteensä -4 067

2014 talousarvio 31 364 000
2013 III lisätalousarvio 200 000
2013 talousarvio 35 431 000
2012 tilinpäätös 30 526 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 31 964 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 600 000 euroa talousarvioesityksen 31 364 000 euroon nähden aiheutuu momentille 29.40.66 ehdotetun siirron poistamisesta.


2014 talousarvio 31 964 000
2013 III lisätalousarvio 200 000
2013 talousarvio 35 431 000
2012 tilinpäätös 30 526 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 31 964 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 9 450 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 9 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 9 000 000 euroa aiheutuu korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaisesta lisäyksestä ja 450 000 euroa kertaluonteisesta siirrosta momentilta 28.70.01 Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Finto-palvelun kehittämiseen.

Valtio on varautunut korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi lisäämään määräaikaisesti korkeakoulutuksen aloituspaikkoja yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Vuonna 2014 alkavista koulutuksista aiheutuu vuosille 2015—2020 menoja yhteensä noin 61,5 milj. euroa opintotukimenot mukaan lukien. Aloituspaikkalisäykset kohdennetaan ennakointien mukaisesti aloille, joilla on työvoimakysyntää ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta.


2014 I lisätalousarvio 9 450 000
2014 talousarvio 31 964 000
2013 tilinpäätös 35 631 000
2012 tilinpäätös 30 526 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 9 450 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 9 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen.

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit. Tiekartan päivitys julkistetaan vuoden 2014 alussa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 3 500
Yhteensä 3 500

2014 talousarvio 8 500 000
2013 talousarvio 5 000 000
2012 tilinpäätös 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 404 277 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

3) enintään 11 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että ammattikorkeakoulun yksikköhintoja alennetaan menosäästön vuoksi.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2008
toteutuma
2010
toteutuma
2012
toteutuma
20141)
arvio
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 21 089 20 581 22 157 21 907
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 631 1 253 1 708 2 018
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 519 1 684 1 740 1 600
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 6 294 7 724 7 8922) 7 745
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) 7 473 8 390 8 654 8 830
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 59,8 59,3 .. 67,3
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista .. 36,5 38,22) 44,9
Tutkinnot/opetus ja t&k-henkilökunta .. 2,88 .. 3,7
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k-henkilöstö 0,84 0,93 .. 1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat tutkinto-opiskelijat 2,8 4,8 .. 6,4

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2014 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Vuoden 2011 toteuma

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ammattikorkeakoululain uudistamiseksi (HE 9/2013 vp), jolla on tarkoitus nopeuttaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Tässä yhteydessä nykyiset toimiluvat päättyvät ja valtioneuvosto myöntää uudet toimiluvat 1.1.2014 alkaen. Lisäksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteita ehdotetaan uudistettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankerahoituksella kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen strategisen ja rakenteellisen uudistumisen tavoitteita.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koulutustarjontaa suunnataan valtakunnallisten ennakointien mukaisesti. Ammattikorkeakoulut ovat vähentäneet koulutustarjontaansa 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2014 koulutustarjonta vähenee n. 2 230 opiskelijapaikalla.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta) 879 007 709
— kunnalliset ammattikorkeakoulut (10 855 * 7 689 €) 83 464 095
— yksityiset ammattikorkeakoulut (99 457 * 7 998,87 €, sis. alv.) 795 543 614
Kuntien rahoitusosuus -500 575 552
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 4 560 000
Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) 10 100 000
Ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin (enintään) 11 185 000
Yhteensä 404 277 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiempien perustamishankkeiden vähentämisen vaikutus yksikköhintoihin (L 1705/2009, 69 §) 257
Opiskelijamäärän muutos -4 100
Yksikköhinnan leikkaus (-1,2 %) -6 900
Yksikköhintaan sisältyvän arvonlisäveron tarkentuminen 3 266
Yhteensä -7 477

2014 talousarvio 404 277 000
2013 III lisätalousarvio 10 000 000
2013 talousarvio 411 754 000
2012 tilinpäätös 424 370 575

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 404 277 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

3) enintään 11 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 893 258 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 633 114 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 163 144 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 70 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2008
toteutuma
2010
toteutuma
2012
toteutuma
20141)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 13 878 12 800 13 014 14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot 21 8522) 14 384 13 829 15 023
Tohtorintutkinnot 1 527 1 518 1 649 1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 6 195 7 809 8 7523) 8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) 9 799 10 444 10 661 11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,52 1,57 .. 1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv 0,67 0,57 .. 0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,21 0,36 .. 0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta4) 1,64 0,78 .. 0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus   26,0 % 26,9 %5) 31,7 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2014 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen päättymisellä.

3) Vuoden 2011 toteutuma

4) Vuoden 2010 tiedoista lähtien vierailujen minimipituus 1 vko, tätä aiemmin 2 vko.

5) Vuoden 2011 toteutuma

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 633 114 000
— Kansalliskirjasto 16 811 000
— Harjoittelukoulut 48 794 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 567 509 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 70 000 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 163 144 000
— Arvio vuoden 2014 ALV-kompensaatioksi 143 766 000
— Vuoden 2012 korvauksiiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteuman välisen eron mukainen tarkistus 19 378 000
Yhteensä 1 893 258 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 358 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aalto-yliopiston lisärahoitus (HO) -10 000
ALV-kompensaation tarkentuminen 23 234
Kertaluonteisten lisäysten poisto -3 150
Vuoden 2012 yliopistoindeksin tarkistus -2 485
Yliopistoindeksi (1,9 %) 32 737
Yliopistojen toiminnan lisärahoitus, muut kuin Aalto-yliopisto (HO) -10 000
Yhteensä 30 336

2014 talousarvio 1 893 258 000
2013 talousarvio 1 862 922 000
2012 tilinpäätös 1 832 287 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 1 884 643 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 8 615 000 euroa talousarvioesityksen 1 893 258 000 euroon nähden aiheutuu yliopistoindeksin muutosennusteen alenemisesta 1,4 prosenttiin saavutetun työmarkkinaratkaisun johdosta. Talousarvioesityksen määräraha perustui yliopistoindeksin ennustettuun 1,9 prosentin nousuun.


2014 talousarvio 1 884 643 000
2013 talousarvio 1 862 922 000
2012 tilinpäätös 1 832 287 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Lastentarhanopettajakoulutus

Valtiovarainvaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat useissa yhteyksissä nostaneet esille lastentarhanopettajakoulutuksen riittämättömyyden, ja eduskunta on jo kahtena vuonna lisännyt momentin määrärahaa lastentarhanopettajakoulutukseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve lastentarhanopettajakoulutuksen lisäämiseen on edelleen ilmeinen. Tuorein tieto perustuu syksyn 2012 kuntakyselyyn, jonka tulokset osoittivat huomattavia ongelmia lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuustilanteessa ja saatavuudessa. Pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat arvioivat henkilöstötarpeekseen noin 450 lastentarhanopettajaa. Erityisen vaikea tilanne on ruotsinkielisessä päivähoidossa sekä pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa. Kyselyn pohjalta on arvioitu, että epäpätevien lastentarhanopettajien määrä olisi noin 1 500.

Valiokunta korostaa varhaiskasvatuksen laadukkuutta ja lastentarhanopettajien vahvaa osaamista, mitä voidaan edistää yliopistollisella koulutuksella. Koulutusmäärät ovat kuitenkin riittämättömät verrattuna epäpätevien määrään ja varhaiskasvatuksen kovaan kysyntään. Korkeakoulujen aloituspaikkamääriä arvioitaessa on otettava huomioon lastentarhanopettajien koulutustarve kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ja huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen kysyntään voidaan vastata pedagogisen osaamisen vahvistumisella päiväkodeissa. Samalla on perusteltua asettaa määrälliset tavoitteet ammattikorkeakouluissa annettavalle lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavalle koulutukselle.

Valiokunta lisää momentille 1 600 000 euroa yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Sosiaalityöntekijöiden koulutus

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,4 milj. euroa sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Se ei kuitenkaan riitä vielä paikkaamaan sosiaalityöntekijävajetta, joka johtuu osittain jo pitkään jatkuneesta koulutuksen riittämättömyydestä ja osittain yhä lisääntyvästä eläköitymisestä. Jo vuoteen 2015 mennessä sosiaalityöntekijöistä eläköityy keskimäärin 6—7 prosenttia, mutta joillakin alueilla poistuma on tätä suurempi, jopa 11 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu, että eläkepoistuma ja muu vaje huomioon ottaen vuosina 2012—2016 tarvitaan yli 1 600 uutta sosiaalityöntekijää.

Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä arvioitaessa on otettava huomioon myös sosiaalityön tarpeen voimakas kasvu ja erityisesti lastensuojelun asiakasmäärien nousu. Työntekijöiden työmäärät ovat kasvaneet, jolloin yhdellä sosiaalityöntekijällä on usein vastuullaan liian monen lapsen ja perheen tukeminen.

Valiokunnan mielestä sosiaalityöntekijöiden koulutusta on lisättävä, sillä laadukkaiden ja kustannustehokkaiden sosiaalihuollon palvelujen järjestäminen edellyttää riittävästi päteviä sosiaalityöntekijöitä, jotka pystyvät johtamaan moniammatillisten palveluiden kehittämistä ja järjestämistä. Uusien ja tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä, jotta julkisten menojen kasvua voidaan hillitä ja kansalaisten hyvinvointia parantaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ruotsinkielisten sosiaalityöntekijöiden riittävyys turvataan.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa yliopistoille sosiaalityöntekijöiden koulutukseen.

Ruotsinkielinen opettajankoulutus

Valiokunta kiinnittää huomiota myös ruotsinkielisen opettajankoulutuksen riittävyyteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla on merkittävää vajausta pätevistä ruotsinkielisistä opettajista. On siksi arvioitava koulutuksen tarve ja selvitettävä mahdollisuudet ruotsinkielisen opettajankoulutuksen lisäämiseen pääkaupunkiseudulla.

Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen lisäämistä puoltaa myös se, että tehtyjen selvitysten mukaan ruotsinkielisten oppimistulokset ovat suomenkielisiä heikompia, minkä erääksi syyksi on arvioitu pätevien ruotsinkielisten opettajien puute. On myös tärkeää, että ruotsinkielisen oppimateriaalin laatua parannetaan.

LUMA-keskus

Helsingin yliopiston LUMA-keskus on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima valtakunnallinen sateenvarjo-organisaatio, jonka tavoitteena on mm. matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla. Tavoitteena on mm. innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamiseen ja opiskeluun sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa LUMA-keskuksen toiminnan vahvistamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 887 593 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 636 064 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 163 144 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 70 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 342 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 7 342 000 euroa Aalto-yliopistolle tutkimusedellytysten vahvistamiseen.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 7 000 000 euroa aiheutuu Aalto-yliopiston arktista osaamista tukevan meritekniikan tutkimusedellytysten vahvistamisesta ja 342 000 euroa Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman Venäjän velkakonversiosopimuksen päättämistoimiin liittyvästä tutkimuslaitehankinnasta. Lisämääräraha Metsähovin radiotutkimusaseman tutkimuslaitehankintaan käytetään velkakonversioehtojen mukaisesti kaupalliselta pohjalta Aalto-yliopiston ja venäläisten toimittajien välillä.


2014 I lisätalousarvio 7 342 000
2014 talousarvio 1 887 593 000
2013 tilinpäätös 1 862 922 000
2012 tilinpäätös 1 832 287 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 342 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 7 342 000 euroa Aalto-yliopistolle tutkimusedellytysten vahvistamiseen.

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 143 807 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:Aiemmilta talousarviovuosilta siirtyneet määrärahat tullaan käyttämään Akatemian tekemien sitoumusten rahoittamiseen vuosina 2014—2015. Siirtyneiden määrärahojen käyttö pienentää talousarviovuoden määrärahatarvetta kertaluonteisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahaksi muuttamisen ja valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen -85 096
Menosäästö (HO) -700
Säästöpäätös -2 000
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma (ICT) 1 000
Valtionhallinnon henkilöstön osalta palkkausten tarkistukset 38
Valtuuden lisäys (III LTAE 2013) 4 000
Vuosien 1997-2006 valtuuspäätöksistä säästyneet varat -12 000
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -27
Yhteensä -94 785

Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.


2014 talousarvio 143 807 000
2013 talousarvio 238 592 000
2012 tilinpäätös 251 695 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 143 809 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 000 euroa talousarvioesityksen 143 807 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio 143 809 000
2013 IV lisätalousarvio -27 000
2013 talousarvio 238 592 000
2012 tilinpäätös 251 695 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 143 809 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 29 144 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa:Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2012 toteutuman 29 948 000 euroa perusteella ottaen huomioon vähennyksenä 804 000 euroa vuoden 2012 korvauksiin budjetoidun määrän ja toteutuman välisenä erotuksena.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 27 786 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 358 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korvausten perusteena olevien erien tarkentuminen -1 015
Yhteensä -1 015

2014 talousarvio 29 144 000
2013 talousarvio 30 159 000
2012 tilinpäätös 30 731 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 29 144 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 103 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi enintään 4 066 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 70 673 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin 5 345 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan 3 052 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 11 416 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 3 075 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 8 405 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille 647 000
Yhteensä 103 213 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuloutusarvion muutos 1 022
Yhteensä 1 022

2014 talousarvio 103 213 000
2013 talousarvio 102 191 000
2012 tilinpäätös 101 155 735

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määrärahaa saa käyttää:

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 4 066 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin.

Selvitysosa:Päätösosan kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3).


2014 talousarvio 103 213 000
2013 talousarvio 102 191 000
2012 tilinpäätös 101 155 735

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 103 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 4 066 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 18 388 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu (siirto momentilta 29.40.20) 600
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen nousu 454
Yhteensä 1 054

2014 talousarvio 18 388 000
2013 talousarvio 17 334 000
2012 tilinpäätös 16 987 916

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 17 788 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 600 000 euroa talousarvioesityksen 18 388 000 euroon nähden aiheutuu momentilta 29.40.20 ehdotetun siirron poistamisesta. Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu ei tule maksettavaksi vielä vuonna 2014.


2014 talousarvio 17 788 000
2013 IV lisätalousarvio 101 000
2013 talousarvio 17 334 000
2012 tilinpäätös 16 987 916

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 17 788 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.