Talousarvioesitys 2014
90. Kuntien tukeminen
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Vuoden 2010 alusta toteutetussa valtionosuusuudistuksessa edellisen valtionosuuslainsäädännön mukaiset sektorikohtaiset valtionosuudet (VM, OKM ja STM) keskitettiin valtionvarainministeriöön. Yhdistetyissä valtionosuuksissa on otettu huomioon yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin.
Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.
Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Muutos liittyy työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Joustavan hoitorahan käyttöönoton arvioidaan lisäävän päivähoitoa käyttävien lasten lukumäärää noin 3 200 lapsella.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014. Uuteen lakiin kootaan nykyisin hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Lisäksi ehdotetaan, että toisen asteen opiskelijat saisivat vastaavat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi lastensuojelulain muuttamisesta siten, että täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) soveltamisalan laajentamisesta pahoinpitelyrikoksiin.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Lailla toimeenpannaan potilasdirektiivin (2011/24/EU) edellyttämät kansalliset lainsäädäntömuutokset. Uuden rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettavan lain lisäksi direktiivin toimeenpano edellyttää muutoksia mm. sairausvakuutuslakiin ja lääkelakiin. Esityksen mukaan Suomessa työskentelevien EU ja ETA -valtioiden ja Sveitsin kansalaisten terveydenhuollon kustannukset korvattaisiin kunnille Kelan kautta.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60 (Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto).
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2011 toteutunut |
2012 toteutunut |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset | ||||
| 0—6-vuotiaat euroa/asukas | 6 359,31 | 6 915,09 | 7 122,39 | 7 380,76 |
| 7—64-vuotiaat euroa/asukas | 294,55 | 319,55 | 330,13 | 345,06 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 861,73 | 937,55 | 988,59 | 1 025,69 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 195,43 | 5 652,50 | 5 924,10 | 6 127,44 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 14 266,09 | 15 521,15 | 16 263,41 | 16 816,90 |
| Työttömien lukumäärän mukaan euroa/työtön | 568,90 | 618,95 | 637,51 | 652,81 |
| Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 51,89 | 56,46 | 58,14 | 59,54 |
| Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan euroa/asukas | 15,47 | 16,83 | 17,33 | 17,75 |
| Lasten huostaanottojen määrän mukaan euroa/asukas | 43,71 | 47,56 | 48,99 | 50,17 |
| Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset | ||||
| 0—6-vuotiaat euroa/asukas | 826,09 | 899,20 | 926,16 | 948,39 |
| 7—64-vuotiaat euroa/asukas | 895,60 | 976,82 | 1 006,10 | 1 024,42 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 108,30 | 2 294,20 | 2 362,97 | 2 419,68 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 4 063,66 | 4 421,64 | 4 554,19 | 4 663,49 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 7 050,60 | 7 670,93 | 7 900,89 | 8 090,51 |
| Sairastavuuden mukaan euroa/asukas | 384,8175 | 418,67 | 431,22 | 441,57 |
Hallitus on antanut talousarvioon liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain muuttamisesta siten, että jokaisessa peruskoulussa olisi oppilaskunta.
Lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tietopalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2011 toteutunut |
2012 toteutunut |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Esi- ja perusopetuksen perushinta, euroa/asukas | 6 710,31 | 7 300,44 | 7 519,50 | 7 701,20 |
| Yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen palvelujen perushinnat | ||||
|---|---|---|---|---|
| Yleiset kirjastot | 55,50 | 60,38 | 62,01 | 63,68 |
| Kuntien yleinen kulttuuritoimi, euroa/asukas | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
| Taiteen perusopetus, euroa/asukas (256 kuntaa vuonna 2013) | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,4 |
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 16 995 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan sekä niiden keskitetystä asiakaskäyttöönoton tuesta aiheutuviin kustannuksiin
2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen
3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen
5) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntauudistuksen ICT-muutostuen ohjaustehtäviin, kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tehtäviin liittyviin tehtäviin.
SADe-ohjelmaan sisältyviin Oppijan, Sosiaali- ja terveysalan, Osallistumisympäristön, Yrityksen ja Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuksissa, ohjelman erillishankkeissa, kansalaisen yleisneuvontapalvelussa ja etäpalveluissa, sekä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä muuhun julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistyöhön liittyen saa tehdä sopimuksia ja sitoumuksia enintään 5 000 000 euron arvosta.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) linjausten mukaisesti valtion ja kuntien yhteisiä hankkeita tavoitteena tuottavuuden parantaminen julkisessa hallinnossa.
SADe-ohjelman tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Ohjelma tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia. Ohjelman toimeenpano kytkeytyy käynnissä oleviin merkittäviin julkisen hallinnon kehittämistoimenpiteisiin kuten vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen ja kuntauudistukseen. Ohjelman toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Määrärahasta palkattavat henkilöt toimivat projektipäälliköinä ja muuna projektihenkilöstönä SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksissa ja erillishankkeissa sekä ohjelman ohjaukseen liittyvänä projektihenkilöstönä valtiovarainministeriössä ohjelman keston ajan.
Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahalla tuetaan kuntauudistukseen liittyvää kuntasektorin ICT-muutostyötä.
Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja tietohallintolakiin perustuvien standardien laadintaan, sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan, kuten valtion ja kuntien yhteisten ICT-ratkaisujen keskitettyyn käyttöönoton tukeen ja julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanoon.
Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.
Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| SADe-ohjelman hankkeet | 10 000 000 |
| Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet | 5 995 000 |
| Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö | 1 000 000 |
| Yhteensä | 16 995 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 400 | 300 | - | - | 700 |
| Vuoden 2014 sitoumukset | 1 300 | 1 300 | 1 000 | 700 | 4 300 |
| Menot yhteensä | 1 700 | 1 600 | 1 000 | 700 | 5 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntauudistuksen hanketoiminnan rahoitus (siirto momentille 28.90.22) | -500 |
| Kuntauudistuksen hanketoiminnan rahoitus (siirto momentille 28.90.30) | -500 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2014 talousarvio | 16 995 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | -1 000 000 |
| 2013 talousarvio | 17 995 000 |
| 2012 tilinpäätös | 18 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Talousarvioesitys sisältää useita toimenpiteitä julkisen hallinnon tietojärjestelmien parantamiseksi ja yhteentoimivuuden edistämiseksi. Nyt kyseessä olevalta momentilta rahoitetaan valtion ja kuntien yhteisiä tietojärjestelmähankkeita, joita ovat mm. sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe) sisältyvät hankkeet sekä kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelma ja Kuntatieto-ohjelma.
Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan korostanut ICT:n hyödyntämistä ja katsonut, että sähköisten palveluiden osuutta on lisättävä. Talousarvioesitykseen sisältyykin uusi momentti 28.70.03, jonka määrärahalla voidaan muun muassa ohjata ja kehittää tietoalan kansallisia ratkaisuja, kuten kansallista palveluarkkitehtuuria, joka sisältää mm. palveluväylän, sähköisen tunnistamisen ja erilaiset palveluportaalit. Kansallinen palveluarkkitehtuuri on merkittävä kokonaisuus, jonka keskeisenä tavoitteena on tiedon maksimaalisen hyödyntämisen mahdollistaminen, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan luoda mahdollisimman laadukkaat täysin automatisoidut tai sähköiset palvelut aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin.
Valiokunta pitää tietojärjestelmien kehittämishankkeita välttämättöminä, sillä nykyinen tietojärjestelmäpohja on varsin pirstaloitunut, mikä vaikeuttaa uusien palveluiden kehittämistä etenkin kuntasektorilla. On myös parannettava kustannustehokkuutta ja julkisen sektorin tuottavuutta mm. yhtenäistämällä tiedon välitykseen rakennettuja järjestelmiä ja huolehtimalla siitä, että kertaalleen talletettu tieto on haettavissa ja välitettävissä turvallisesti järjestelmästä toiseen.
Valiokunta painottaa, että tietojärjestelmähankkeissa on varmistettava kuntien tietohallinnon yhteentoimivuus ja helpotettava valtion kuntiin kohdistamaa tiedonkeruuta. On myös huolehdittava valtakunnallisella ohjauksella siitä, että kansallinen ja alueellinen kehittämistyö etenevät samansuuntaisesti ja että kunnat eivät tee turhia investointeja väistyvään tietotekniikkaan. Tämä edellyttää myös sitä, että kunnissa on riittävää osaamista ja resursseja tietojärjestelmien kehittämiseen.
Valiokunta korostaa johdon roolia ja vastuuta ja pitää ensiarvoisen tärkeänä ja kustannustehokkuudenkin kannalta olennaisena, että hankkeiden kokonaisuutta koordinoidaan. Valiokunta painottaa myös sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien ja palveluväylän välisten liittymäkohtien ja kehittämistarpeiden huomioon ottamista palveluarkkitehtuurin kehittämisessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 16 995 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan sekä niiden keskitetystä asiakaskäyttöönoton tuesta aiheutuviin kustannuksiin
2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen
3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen
5) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntauudistuksen ICT-muutostuen ohjaustehtäviin, kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tehtäviin liittyviin tehtäviin.
SADe-ohjelmaan sisältyviin Oppijan, Sosiaali- ja terveysalan, Osallistumisympäristön, Yrityksen ja Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuksissa, ohjelman erillishankkeissa, kansalaisen yleisneuvontapalvelussa ja etäpalveluissa, sekä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä muuhun julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistyöhön liittyen saa tehdä sopimuksia ja sitoumuksia enintään 5 000 000 euron arvosta.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Vuoden 2012 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 390 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen aiheutuu siitä, että joidenkin momentille suunniteltujen hankkeiden eteneminen on ollut suunniteltua hitaampaa. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa. Momentille 28.90.30 ehdotetaan lisättäväksi 3 422 000 euroa, mikä vastaa ao. momentilta aikanaan siirrettyä osuutta nyt peruutetusta ja aiemmin peruuntuneista määrärahoista.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2014 I lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | 16 995 000 |
| 2013 tilinpäätös | 16 995 000 |
| 2012 tilinpäätös | 18 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Vuoden 2012 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 390 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja erillishankkeiden suunnittelua ja toteutusta sekä ohjelman hankeohjausta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka.
22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen liittyvien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan hallituksen kuntauudistuksen muutoksentukiohjelmaa. Ohjelman avulla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Muutostukihankkeet | 400 |
| Viestintä ja kenttätyö kunnissa | 200 |
| Yhteensä | 600 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntauudistuksen hanketoiminnan rahoitus (siirto momentilta 28.01.01) | 100 |
| Kuntauudistuksen hanketoiminnan rahoitus (siirto momentilta 28.90.20) | 500 |
| Yhteensä | 600 |
| 2014 talousarvio | 600 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 600 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen liittyvien hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kunta- ja palvelurakennemuutosten ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 8 626 683 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.
Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa | 276 438 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus | 7 502 706 |
| Laskennalliset kustannukset | 25 373 758 |
| — sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset | 20 834 113 |
| — esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset | 4 539 645 |
| Kuntien rahoitusosuus | -17 871 052 |
| Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat | 35 262 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | -50 851 |
| Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (enintään) | 20 000 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 2 127 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 058 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | 835 446 |
| Järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| Yhteensä | 8 626 683 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 29,57. Valtionosuuksiin on tehty 2,4 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2012/2013 asukasluku on 5 398 173.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014. Muutoksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1,43 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuksien 362 000 000 euron alentamiseen. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,03 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien välisiin tehtävien siirtoihin. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,05 prosenttiyksikköä liittyen vanhuspalvelulain toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 54,3 %. Muutoksessa on lisäyksenä otettu huomioon 0,02 prosenttia liittyen muilta osin uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten että valtionosuus on 50 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 352 500 000 euroa lain muutoksen johdosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Muutos liittyy lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 11 000 000 euroa muutoksesta aiheutuvan päivähoitopalvelujen tarpeen lisääntymisen johdosta sekä vähennyksenä huomioon 70 000 euroa etuuksiin aiheutuvien vähennysten johdosta.
Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 8 450 000 euroa lakiesityksen johdosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lastensuojelulain muuttamisesta siten, että täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 650 000 euroa lain muutoksen johdosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) soveltamisalan laajentamisesta pahoinpitelyrikoksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 200 000 euroa lakiesityksen johdosta.
Hallitus on antanut talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain muuttamisesta siten, että jokaisessa peruskoulussa olisi oppilaskunta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 333 000 euroa lakiesityksen johdosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Laissa säädettäisiin muun muassa Suomessa työskentelevien EU- ja ETA-valtioiden sekä Sveitsin kansalaisten hoidosta julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 11 000 000 euroa lakiesityksen johdosta.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perusosa | |
| — keskimääräinen euromäärä (33,84 €/as) * vv. 2012/2013 asukasluku | 182 674 |
| Korotusosat | |
| — saaristokorotus | 11 235 |
| — syrjäisyyskorotus | 36 497 |
| — taajamarakennekorotus | 36 040 |
| — kielikorotus | 5 827 |
| — asukasluvun muutokseen perustuva korotus | 4 165 |
| Valtionosuus yhteensä | 276 438 |
|---|
Sosiaali- ja terveydenhuolto, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Sosiaalihuolto | |
|---|---|
| Perushinta | |
| — 0—6-vuotiaat (7 380,76 euroa/as) | 3 117 561 |
| — 7—64-vuotiaat (345,06 euroa/as) | 1 367 515 |
| — 65—74-vuotiaat (1 025,69 euroa/as) | 576 646 |
| — 75—84-vuotiaat (6 127,44 euroa/as) | 2 007 650 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (16 816,90 euroa/as) | 2 065 368 |
| Työttömien lukumäärän mukaan (652,81 euroa/as) | 164 923 |
| Työttömyysasteen mukaan (59,54 euroa/as) | 324 105 |
| Vammaisten lukumäärän mukaan (17,75 euroa/as) | 95 818 |
| Lastensuojelun tarpeen mukaan (50,17 euroa/as) | 271 432 |
| Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset yhteensä | 9 991 018 |
| Terveydenhuolto | |
| Perushinta | |
| — 0—6-vuotiaat (948,39 euroa/as) | 400 587 |
| — 7—64-vuotiaat (1 024,42 euroa/as) | 4 071 789 |
| — 65—74-vuotiaat (2 419,68 euroa/as) | 1 360 351 |
| — 75—84-vuotiaat (4 663,49 euroa/as) | 1 527 988 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (8 090,51 euroa/as) | 993 636 |
| Sairastavuuden mukaan (441,57 euroa/as) | 2 395 401 |
| Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset yhteensä | 10 749 752 |
| Syrjäisyyskerroin | 92 899 |
| Saaristokerroin | 444 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset yhteensä | 20 834 113 |
Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta (7 701,20 euroa/6—15 v.) | 3 435 099 |
| Korotukset | |
| — Asukastiheys | 198 967 |
| — 13—15-vuotiaat | 405 056 |
| — Kaksikielisyys | 53 372 |
| — Saaristoisuus | 1 854 |
| — Ruotsinkieliset 6—15-vuotiaat | 27 752 |
| — Vieraskieliset 6—15-vuotiaat | 45 341 |
| Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset yhteensä | 4 167 441 |
| Kirjastot (63,68 euroa/as) | 346 345 |
| Kuntien yleinen kulttuuritoimi (3,50 euroa/as) | 18 894 |
| Taiteen perusopetus (1,40 euroa/as, 256 kuntaa) | 6 965 |
| Yleisten kirjastojen, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset yhteensä | 372 204 |
| Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset yhteensä | 4 539 645 |
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 398 173 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 3 310,85 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 17 871 052 |
Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Erityisen harvan asutuksen kunnat | 26 707 |
| Saaristokunnat | 5 021 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnat | 3 534 |
| Yhteensä | 35 262 |
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 791 261 | -842 112 | -50 851 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos | -1 296 |
| — lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus | -22 121 |
| — valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus (-1,58 euroa/as) |
-8 529 |
| — harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lisäys | -5 020 |
| — valtionosuusuudistus, lisävaltionosuus 30 kunnalle | -35 250 |
| — siirto momentille 26.30.01 | -1 500 |
| — siirto momentille 29.01.02 | -3 275 |
| — siirto momentille 33.60.34 | -2 200 |
| — v. 2014 veroperustemuutokset | -47 000 |
| Vähennykset yhteensä | -126 191 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio | 375 000 |
| — v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio | 129 000 |
| — v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio | 299 000 |
| — v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio | 11 500 |
| — jäteveron tuottoa vastaava lisäys | 70 000 |
| — elatustuen takaisinperinnän palautukset | 6 964 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
| — tasauksen neutraalisuus | 40 124 |
| Lisäykset yhteensä | 961 637 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 2 127 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 058 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos | 81 403 |
| Indeksikorotus | 190 483 |
| Joustava hoitoraha | -70 |
| Jäteveron tuottoa vastaava lisäys | 70 000 |
| Kemikaalilain kokonaisuudistus (siirto momentille 32.40.05) | -375 |
| Kotihoidontuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen; joustavan hoitorahan käyttöönoton aiheuttama päivähoidon kysynnän kasvu | 11 000 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6-15 v. kotikuntakorvaukset | -504 |
| Kotikuntaa vailla olevien EU/ETA -valtioiden ja Sveitsin kansalaisten terveydenhuollon kustannusten korvaaminen Kelan kautta | -11 000 |
| Kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän yhteys turvallisuusverkkoon (siirto momentille 26.30.01) | -1 500 |
| Lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvityskustannusten siirto valtion vastuulle (siirto momentille 33.60.34) | -2 200 |
| Lastensuojelun kehittäminen | 4 650 |
| Lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus | -22 121 |
| Muut muutokset | 1 028 |
| Määrärahan palautus momentilta 28.90.20 | 500 |
| Opiskelijavalintapalveluiden uudistaminen (siirto momentille 29.01.02) | -3 275 |
| Oppilas- ja opiskelijahuolto | 8 450 |
| Oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin (siirto momentilta 29.10.30) | 333 |
| Palautus momentilta 28.90.31 | 2 000 |
| Tasauksen muutos | -3 098 |
| Tasauksen neutraalisuus | 5 242 |
| Valtionosuuden vähennys (125 milj. € + 237 milj. €) | -362 000 |
| Vanhuspalvelulaki | 27 200 |
| Veroperustemuutokset | -47 000 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 132 |
| Yhteensä | -50 722 |
| 2014 talousarvio | 8 626 683 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 500 000 |
| 2013 talousarvio | 8 677 405 000 |
| 2012 tilinpäätös | 8 470 927 096 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään 8 612 665 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 8 626 683 000 euroon nähden on 14 018 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 71 448 000 euroa indeksikorotuksen muuttumiseen liittyen ja lisäyksenä 57 000 000 euroa kuntien verotulomenetysten kompensaation muuttumiseen liittyen ja 430 000 euroa siirtona momentilta 29.01.02 opiskelijavalintapalvelujen uudistamiseen.
| 2014 talousarvio | 8 612 665 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | 162 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 500 000 |
| 2013 talousarvio | 8 677 405 000 |
| 2012 tilinpäätös | 8 470 927 096 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Momentin määräraha on 8,6 mrd. euroa, joka on noin 65 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Määrärahaa korottavia tekijöitä ovat mm. 190 milj. euron indeksikorotus ja 70 milj. euron jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuden lisäys. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät erityisesti 362 milj. euron valtionosuuden leikkaus ja veroperustemuutoksiin liittyvä 47 milj. euron vähennys. Vähennykset toteutetaan pienentämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 30,96 prosentista 29,57 prosenttiin vuonna 2014.
Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2013 verrattuna nettomääräisesti 257 milj. euroa. Tarkastelussa ei ole tällöin otettu huomioon homekorjaushankkeisiin osoitettua kertaluonteista määrärahaa, joka sisältyi vuoden 2013 kolmanteen lisätalousarvioon.
Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi, minkä lisäksi kuntatalouden näkymät ovat muutoinkin erittäin huolestuttavat. Tilastokeskuksen tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun toimintamenot kasvoivat 5,5 prosenttia ja verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi edellisen vuoden 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, ja myös kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa.
Myös vuonna 2013 kuntatalouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä, vaikka tilanteen arvioidaan hieman kohenevan, kun eräät kertaluonteiset tekijät kasvattavat verokertymiä noin 400 milj. eurolla. Ensi vuonna talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan, mutta kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien arvioidaan kasvavan hitaasti. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan syvenevän ja velan määrän kasvavan runsaalla 2 mrd. eurolla.
Pidemmällä, aina vuoteen 2017 ulottuvalla aikavälillä kuntatalouden tilaa on arvioitu ns. painelaskelmalla, jonka tarkoituksena on näyttää, mikä kuntatalouden keskimääräinen sopeuttamistarve on arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Tämän laskelman mukaan kuntatalouden vuosikate heikkenisi vuosi vuodelta ja kuntatalouden alijäämäisyys olisi pysyvää. Kuntatalouden bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi lähes 12 prosenttiin tarkasteluajanjakson lopussa.
Valiokunta toteaa, että kuntatalous on kestämättömällä uralla ilman uusia toimenpiteitä. Ellei muutoksia tehdä, kunnat joutuvat korottamaan tuntuvasti veroprosenttejaan lähivuosina. Jo ensi vuodelle noin joka toinen kunta (156 kuntaa) nostaa kunnallisveroprosenttiaan, jolloin veroprosentit vaihtelevat 16,50:stä aina 22,50 prosenttiin. Korkeimman ja alhaisimman tuloveroprosentin ero on vaihdellut viime vuosikymmenten aikana 4,00—5,75 prosenttiyksikön välillä, mutta nyt se on nousemassa 6 prosenttiyksikköön. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on jo lähes 20 (19,74).
Kunnat eivät pysty selviytymään tehtävistään nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella, sillä ennusteessa syntyvän alijäämän kattaminen veronkorotuksilla edellyttäisi kunnallisveroprosentin nostamista keskimäärin 2,5 prosenttiyksiköllä tai vaihtoehtoisesti toimintamenojen kasvun hidastamista miltei 2 prosenttiyksiköllä verrattuna siihen, mitä peruspalvelubudjetissa on arvioitu. Myös julkisen talouden alijäämän umpeen kurominen edellyttää sopeutustoimia kuntatalouteen. Hallituksen tavoitteena on, että kuntatalouden kautta julkisen talouden 9 mrd. euron kestävyysvajetta supistetaan noin 5 mrd. eurolla.
Valiokunta toteaa, että julkisten palveluiden turvaaminen edellyttää kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uusimista. Tämä on välttämätöntä myös hallituksen päättämien sopeutustoimien vuoksi, sillä kuntien menoja vähennetään tehtäviä ja velvoitteita purkamalla 1 mrd. eurolla vuoden 2017 tasolla. Tämän lisäksi kuntien tulee tasapainottaa taloutta omin toimin 1 mrd. eurolla mm. tuottavuutta parantamalla ja veroratkaisuilla.
Kunnilla on tehdyn selvityksen mukaan 535 tehtävää, joita on siis tarkoitus vähentää. Valiokunta viittaa luvun 33.60 kohdalla esitettyyn ja korostaa tässäkin yhteydessä, että kuntatalouden kannalta on keskeistä kehittää nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Rakennemuutoksen rinnalla tarvitaan myös uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistamista, toimivia ja käyttäjälähtöisiä tietojärjestelmiä sekä parhaiden käytäntöjen edistämistä. Valiokunta pitää tärkeänä myös uusien innovaatioiden ja uusien teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä.
Samalla on huolehdittava siitä, että kunnille ei säädetä uusia menoja lisääviä tehtäviä tai velvoitteita ilman niiden täysimääräistä rahoittamista tai muiden velvoitteiden karsimista. Valiokunnan mielestä uutta lainsäädäntöä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennalta ehkäisevien toimien edistämiseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että peruspalveluihin liittyvien tehtävien ja velvoitteiden arvioinnissa otetaan kustannusvaikutusten ohella huomioon mm. vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä sosiaalisten perusoikeuksien toteutumiseen.
Kuntarakenteen osalta valiokunta painottaa kuntien elinvoimaisuutta, sillä työllisyyden ja talouskehityksen kannalta on keskeistä, että kunnissa on taloudellista toimeliaisuutta ja investointeja, jotka lisäävät verotuloja ja vähentävät mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja. Kuntien on entistä selkeämmin varauduttava rahoittamaan palvelunsa ja menonsa verotuloilla, mikä edellyttää mm. aktiivista elinkeinopolitiikkaa sekä hyvää työllisyyttä.
Kuntatalouden ohjauksen parantamiseksi on tärkeää, että hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmän, jolla mm. uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta. Tavoitteena on toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla.
Valiokunta pitää talousohjausjärjestelmän käyttöönottoa erittäin kannatettavana, ml. sitä, että kuntatalous saadaan näin kehystarkastelun piiriin.
Kustannustehokkuuden parantamiseksi on myös vahvistettava kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustietoisuutta ja kehitettävä tilastointia siten, että se antaa vertailukelpoista ja riittävän laaja-alaista tietoa kuntataloudesta. Valiokunta painottaa myös palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamista ja pitää hyvänä, että valtiovarainministeriö on laatimassa kuntien käyttöön käsikirjan, johon sisältyy mm. kuntakohtaisten kustannustietojen vertailu ja ehdotuksia mittariston ja mittaamisen kehittämiseksi.
Valiokunta viittaa lopuksi perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (PeVL 34/2013 vp — HE 113/2013 vp). Siinä perustuslakivaliokunta toteaa, että valtiovarainministeriön tulee seurata tarkoin valtionosuusprosenttia koskevan uudistuksen tosiasiallisia vaikutuksia kuntien asemaan ja kuntalaisten palveluiden saatavuuteen. Tarvittaessa hallituksen on tehtävä tarvittavat ehdotukset alueellisen yhdenvertaisuuden vakavien vääristymien korjaamiseksi.
Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteissa todettuun.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 8 612 665 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.
Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 8 816 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 400 000 euroa liittyen vuoden 2013 elatustukien takaisinperinnän muutokseen ja lisäyksenä 1 500 000 euroa liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja rajoitustoimenpiteiden edellytyksiä koskevaan lainsäädäntöön. Uudesta säädöksestä aiheutuvat muutokset tulevat voimaan asteittain vuosina 2014—2016.
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien rahoituksen muutokseen liittyen 270 000 euroa, verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen muutokseen liittyen 366 000 euroa, kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvauksiin liittyen 259 000 euroa, yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutokseen liittyen 98 000 euroa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lopullisten määräytymistekijöiden aiheuttamaan muutokseen liittyen 5 301 000 euroa.
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 422 000 euroa palautuksena momentilta 28.90.20, jonka määrärahojen peruuntumiseen palautus liittyy.
| 2014 I lisätalousarvio | 8 816 000 |
| 2014 talousarvio | 8 612 665 000 |
| 2013 tilinpäätös | 8 676 001 810 |
| 2012 tilinpäätös | 8 470 927 096 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 8 816 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 8 058 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 292 000 euroa liittyen valtionosuuslain (1704/2009) 32 §:n mukaiseen perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavaan rahoitukseen ja lisäyksenä 8 350 000 euroa virheellisesti maksettujen valtionosuuksien korjauksina Reisjärven ja Parikkalan kunnille.
| 2014 III lisätalousarvio | 8 058 000 |
| 2014 I lisätalousarvio | 8 816 000 |
| 2014 talousarvio | 8 612 665 000 |
| 2013 tilinpäätös | 8 676 001 810 |
| 2012 tilinpäätös | 8 470 927 096 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 8 058 000 euroa.
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 35 028 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntajakolain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 4 000 000 euroa kuntajakolain 16 §:n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä
4) enintään 200 000 euroa selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla annetun lain (1408/2010) mukaisten selvitysten kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää kohtien 3) ja 4) osalta myös metropolialuetta koskevien esiselvitysten henkilöstö- ja muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yhdistymisavustus | |
| — vuoden 2014 kuntien yhdistymiset, 0 liitosta | - |
| — vuoden 2013 kuntien yhdistymiset, 10 liitosta | 10 410 |
| — vuoden 2012 kuntien yhdistymiset, 0 liitosta | - |
| Yhteensä, 10 liitosta | 10 410 |
| Valtionosuusmenetysten kompensaatio | |
| — vuoden 2014 yhdistymiset | - |
| — vuoden 2013 yhdistymiset | 15 361 |
| — vuoden 2012 yhdistymiset | - |
| — vuoden 2011 yhdistymiset | 2 894 |
| — vuoden 2010 yhdistymiset | 2 163 |
| Yhteensä | 20 418 |
| Kuntajakolain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) | 4 000 |
| Kaupunkiseutuselvitysten kustannukset (enintään) | 200 |
| Kaikki yhteensä | 35 028 |
| 2012 toteutuma |
2013 toteutuma |
2014 arvio |
|
| Kuntien yhdistymisiä | 0 | 10 | 0 |
| Kuntien määrän vähennys | 0 | 17 | 0 |
| Määräraha, milj. € | 44,2 | 65,0 | 30,8 |
| — josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € | 0,0 | 30,1 | 0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki | -360 |
| Kuntajakolain 16 §:n mukaiset selvitykset ja esiselvitykset, ml. määrärahan palautus 2 milj. euroa momentille 28.90.30 | 1 600 |
| Valtionosuusmenetysten kompensaatio | -22 661 |
| Yhdistymisavustukset | -10 558 |
| Yhteensä | -31 979 |
| 2014 talousarvio | 35 028 000 |
| 2013 talousarvio | 67 007 000 |
| 2012 tilinpäätös | 41 314 906 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 35 028 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntajakolain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 4 000 000 euroa kuntajakolain 16 §:n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä
4) enintään 200 000 euroa selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla annetun lain (1408/2010) mukaisten selvitysten kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää kohtien 3) ja 4) osalta myös metropolialuetta koskevien esiselvitysten henkilöstö- ja muiden menojen maksamiseen.
34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 520 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen hankkeiden valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin
2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan kuntauudistukseen ja kuntien tehtävien arviointiin liittyviä kuntien velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettäviä paikallisia kokeiluja. Niiden avulla on tarkoitus vähentää kuntien velvoitteita. Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet.
Kokeilun tuloksia hyödynnetään kuntien tehtävien arviointi-työryhmän työssä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntakokeilujen tukeminen | 520 |
| Yhteensä | 520 |
| 2014 talousarvio | 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 520 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen hankkeiden valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin
2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi
3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin.
Selvitysosa:Perustelujen muutoksen johdosta valtionavustus voidaan myöntää yleisavustuksena.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2014 III lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | 520 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin.