Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         20. Palvelut valtioyhteisölle
              01. Valtiokonttorin toimintamenot
              02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
              03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot
              06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
              07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
              08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen
              09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot
              10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot
              88. Senaatti-kiinteistöt
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat:

  • — valtion rahoitustoiminnot
  • — valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus
  • — valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi
  • — valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät
  • — valtion yhteiset ja ministeriöille tuotettavat IT-palvelut
  • — valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut
  • — valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki
  • — valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut
  • — valtionperinnöt.

Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille.

Tällaisia palveluita ovat:

  • — sotilasvammakorvaukset
  • — rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset
  • — tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra)
  • — tietojärjestelmäpalvelut kansalaisten käyttöön (asiointitili, Lomake.fi ja Vetuma)
  • — maksuvapautuspäätökset.

Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-toimintamallin ja siihen liittyvän tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu bruttomenoissa ja -tuloissa. Kieku-toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta 28.20.07 ja 28.20.08 sekä momentilta 28.70.02. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä ei ole huomioitu muutoksia, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista.

Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vaiheittain vuosien 2014—2016 aikana. Palvelukeskus vastaa valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden tuottamisesta yhdistämällä palvelukeskuksen omaa palvelutuotantoa ja markkinoilta hankittuja palveluita asiakkaille toimitettaviksi palveluiksi. Palvelukeskus vastaa palvelutuotannon järjestämiseen liittyvästä kehittämisestä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta. Valtiokonttorin yhteydessä toimivan Valtion IT-palvelukeskuksen tehtävät siirtyvät pääosin uuteen palvelukeskukseen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,21 % vuonna 2012) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

VaikuttavuustavoitteetToimenpiteet
  
Valtion rahoitustoiminta 
Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla.Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori kehittää valtion velan hallintamalleja suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.

Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin.

Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.Valtiokonttori toteuttaa luottojen hallinnoinnin digitalisoinnin.
Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen 
Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista.Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion taloushallintoa siten, että virastot ja laitokset voivat keskittyä oman toimintansa ja taloutensa suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan ja saavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut niiden tuottamiseen tarkoitetulta palvelukeskukselta.

Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä.

Valtiokonttori huolehtii siitä, että Kieku-toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla hallinnonaloilla siitä tehtyjen päätösten ja aikataulujen mukaan.

Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. Valtion vahingonkorvausasioiden hallinnointi on järjestetty tehokkaasti ja laadukkaasti.
Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen 
Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen sekä hyvän työelämän laadun.Valtiokonttori tukee ja kehittää toimintatapoja, työvälineitä sekä henkilöstötietoa johtamisen, esimiestyön ja muutostilanteiden tukemiseksi sekä niiden laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

Valtiokonttori kehittää sisäisen liikkuvuuden yhtenäisiä työvälineitä ja ohjauskeinoja, ja tukee niiden käyttöönottoja sekä aktivoi hallinnonalojen välisiä yhteyksiä. Valtiokonttori tukee sisäisen liikkuvuuden toimintatapojen kehittämistä muutosten läpiviennissä ja strategioiden toteuttamisessa.

Valtiokonttori kehittää työurien pidentymistä ja työkyvyn säilyttämistä edistäviä toimintamalleja. Valtiokonttori tukee työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti valtion työelämän kehittämistoiminnoissa.
Kansalaispalvelut 
Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu.Valtiokonttori tuottaa kansalaisille Valtiokonttorin vastuulle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.

Valtiokonttori vakiinnuttaa julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toiminnan.

Valtiokonttori ylläpitää ja kehittää Suomi.fi -kansalaisportaalia julkishallinnon yhteisenä sähköisen asioinnin portaalina.
Yhteiset ICT-palvelut 
Valtionhallinnossa on toimivat rakenteet, työnjako, tavoitteet ja strateginen suunnitelma yhteisten ICT-palvelujenkehittämiselle, tuottamiselle sekä eri tasojen ohjaukselle.Valtiokonttori seuraa ja kehittää asiakkaiden saamaa palvelua.

Valtiokonttori toteuttaa valtion yhteisten strategisten järjestelmien käyttöönotot virastoissa ja laitoksissa sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

Valtiokonttori osallistuu ICT-säästöjen toteuttamiseen.
Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuotetaan valtionhallinnolle asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti.Kehitetään palveluja ja laajennetaan palveluvalikoimaa pilotoimalla uusia palveluja yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Monikanavaisen asiakaspalvelumallin kehittämistä jatketaan.

Henkilöstön osaamista syvennetään varsinkin asiakastuntemuksessa ja yhtenäisten Kieku-prosessien osaamisessa.
Yhteistyötä tiivistetään muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi.Kieku-järjestelmän käyttöönottoja ja yhtenäisten prosessien kehittämistä jatketaan. Varmistetaan yhtenäisen Kiekun toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Edistetään taloushallinto 2020 -hankkeen linjausten mukaista kehittämistä.

Tehokasta palvelutuotantoa tukevan palveluverkkorakenteen toimeenpano käynnistetään.

Organisoidaan Palkeiden ICT-toiminnot omaksi tulosalueeksi. M2-järjestelmän omistajuuden siirto toteutetaan Palkeisiin.
Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut. ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille. Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen. Palvelukeskuksen toiminnassa tavoitellaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä.Palvelujen tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet. Infrastruktuuripalvelut yhdenmukaistetaan vaiheittain, jolloin mahdollistetaan yhteentoimivat ratkaisut valtion eri virastojen ja laitosten välillä ja mahdollistetaan valtionhallinnon organisatoriset muutokset. Palvelukeskus tarjoaa hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet valtion ICT-palveluita tuottaville henkilöille.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 550 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Velanhallinnan tulos>0>0>0
Eläköitymisiän odote1) 62 v 1 kk62 v 4 kk62 v 6kk
Työkykyodote1), %797878
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—107,957,57,5
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv342418
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk1,81,81,52)
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk6,4663)
Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk210 653205 000215 000
Toiminnallinen tehokkuus   
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, %909090
Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä1 30014 00035 000
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv3373474)

1) Tavoite on vuoden odote, esim. vuoden 2012 tavoite on vuoden 2011 odotteen arvo.

2) Ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa.

3) Oikeusministeriön kanssa tavoitteeksi sovittu 2013—2014 6 kk ja 2015 5 kk.

4) Henkilötyövuosien määrä riippuu valtiovarainministeriön kanssa sovittavista sopeutustoimista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Valtiokonttorin tehtävien väheneminen siten kuin siitä valtiovarainministeriön kanssa sovitaan sekä Rondo-palvelutehtävien siirto Valtion IT-palvelukeskukselta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot41 04736 78043 998
Bruttotulot12 0028 85713 448
Nettomenot29 04527 92330 550
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 460  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 570  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 5835 1465 090
— muut tuotot3 4063 7118 358
Tuotot yhteensä11 9898 85713 448
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset9 0615 3689 459
— osuus yhteiskustannuksista8 9074 4195 644
Kustannukset yhteensä17 9689 78715 103
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-5 979-930-1 655
Kustannusvastaavuus, % 679189

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman vertailuvuodella 2012 on mukana eläkkeiden hoitokululla katettava toiminta, jota vuonna 2013 ei Valtiokonttorissa enää ole toiminnan siirryttyä Kevalle 1.1.2013.

(Maksullisen toiminnan välittömät henkilötyövuodet ovat Valtiokonttorin osalta noin 42 vuonna 2014, minkä lisäksi maksulliselle toiminnalle kohdistuu myös välillisiä henkilötyövuosia.)

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus17 31327 94720 443
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset17 31327 94720 443
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)000
Omarahoitusosuus, %000

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 2012 7,0 milj. euroa ja vuonna 2014 6,7 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toiminnan sopeuttaminen (siirto momentilta 28.01.21)1 000
Välttämättömän toiminnan rahoitus4 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-91
Palkkausten tarkistukset123
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-87
Tasomuutos-2 318
Yhteensä2 627

2014 talousarvio30 550 000
2013 I lisätalousarvio2 900 000
2013 talousarvio27 923 000
2012 tilinpäätös26 155 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 617 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 67 000 euroa talousarvioesityksen 30 550 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio30 617 000
2013 IV lisätalousarvio1 033 000
2013 I lisätalousarvio2 900 000
2013 talousarvio27 923 000
2012 tilinpäätös26 155 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 617 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 620 000 euroa.

Vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 620 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä peruutettavien määrärahojen 290 000 euroa luottojen hallinnoinnin digitalisointihanke, 200 000 euroa vahingonkorvaustoiminnan digitalisointihanke ja 130 000 euroa valuuttakaupan keskittämishanke uudelleenbudjetointi, mikä aiheutuu hankkeiden toteutumisen myöhentymisestä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2014 III lisätalousarvio620 000
2014 talousarvio30 617 000
2013 tilinpäätös31 856 000
2012 tilinpäätös26 155 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 620 000 euroa.

Vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 620 000 euroa.

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2014 talousarvio1 000
2013 IV lisätalousarvio1 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien ja näiltä tehtävien lyhytaikaisten valuuttatalletusten käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Valtiokonttori on tänä vuonna ottanut keskitettyjen valuuttatilien käytön hoidettavaksi virastojen ja laitosten valuuttamääräisiä maksuja varten. Sen sijaan, että valuutta pidetään pankkitilillä, valuuttamääräisiä varoja voidaan myös sijoittaa korollisina pankkitalletuksina. Pankkitalletusten käyttö voi aiheuttaa sekä negatiivisia että positiivisia kurssieroja samalla tavalla kuin pankkitilien käyttö. Valuuttatalletusten kurssivoitot voidaan kirjata talousarviotilille 12.28.99 niin kuin tehdään pankkitilien osalta. Momentin päätösosaa täydennetään siten, että se mahdollistaa myös valuuttatalletusten käytöstä aiheutuvien kurssitappioiden kattamisen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 III lisätalousarvio
2014 talousarvio1 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien ja näiltä tehtävien lyhytaikaisten valuuttatalletusten käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 089 000 euroa.

Selvitysosa: Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että hallituksen vuosikertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilöstömäärä, htv 101010

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-3
Palkkausten tarkistukset3
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-2
Yhteensä-2

2014 talousarvio1 089 000
2013 talousarvio1 091 000
2012 tilinpäätös1 079 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 891 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 1 089 000 euroon nähden on 198 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 170 000 euroa kertaluonteisena siirtona momentille 28.01.01 ja 30 000 euroa siirtona momentille 28.30.02 talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen maksamiseen ja lisäyksenä 2 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.


2014 talousarvio891 000
2013 IV lisätalousarvio-2 000
2013 talousarvio1 091 000
2012 tilinpäätös1 079 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 891 000 euroa.

06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 454 000 euroa.

Selvitysosa: Valtion IT-palvelukeskuksen tuottamat palvelut ovat maksullisia lukuun ottamatta tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi tarjottavia sähköisen asioinnin palveluja, jotka rahoitetaan ensisijaisesti tälle momentille osoitetusta määrärahasta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sähköisen asioinnin laajentuminen erityisesti kuntasektorilla.

Maksullisten palvelujen hinnoittelu perustuu kokonaiskustannusten mukaiseen omakustannushintaan, joka sisältää palvelujen tuottamisesta ja pienkehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin kuten ennakoimattomiin tietojärjestelmiin kohdistuviin menoihin. Hinnoittelussa ei ole varauduttu myöskään järjestelmien elinkaaren mukaisiin korvausinvestointeihin.

Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille 28.70.01 ja 02.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 1—52,52,83
VETUMA-tapahtumamäärät, tapahtumia/v1 225 0006 500 00030 000 000
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Valtion IT-palvelukeskuksen kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaisajasta99,9899,599,5
Valtion IT-palvelukeskuksen tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys, % kokonaisajasta99,9999,9599,95
VyVi palvelinympäristön käytettävyys, % kokonaisajasta99,9599,999,9
    
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv958789
Muut tavoitteet esitetty Valtiokonttorin toimintamenomomentin 28.20.01 selvitysosassa   

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sähköisen asioinnin laajentuminen erityisesti kuntasektorilla, jo toteutettu Suomi.fi-palvelun siirto momentille 28.20.01. Vuoden 2014 alusta lukien toteutetaan Rondo-järjestelmän omistajuuden ja palvelutehtävien siirto Valtiokonttorille sekä M2-järjestelmän omistajuuden ja palvelutehtävien siirto Palkeisiin.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot29 28428 32624 386
Bruttotulot24 83926 36221 932
Nettomenot4 4451 9642 454
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 103  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 117  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot23 79225 86224 119
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset19 47822 10821 016
— osuus yhteiskustannuksista5 3005 4904 624
Kustannukset yhteensä24 77827 59825 640
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-986-1 736-1 521
Kustannusvastaavuus, % 969494

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus5 2957 9105 935
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset4 5717 9105 935
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)72400
Omarahoitus, %1600

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseeseen aktivoitavia eriä vuonna 2012 2,4 milj. euroa vuonna 2013 0,8 milj. euroa ja vuonna 2014 0,6 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-6
Tasomuutos496
Yhteensä490

2014 talousarvio2 454 000
2013 talousarvio1 964 000
2012 tilinpäätös4 459 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 2 454 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu ja momentti on muutettu bruttobudjetoiduksi.

Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti valtion yhteisten tietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), yhteentoimivuusportaali, kansalaisen asiointitili, avoimen datan portaali ja julkishallinnon palvelutietovaranto. Muutos perustuu toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteenkokoamiseen valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskukseen ja Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan päättymiseen.


2014 talousarvio2 454 000
2013 talousarvio1 964 000
2012 tilinpäätös4 459 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 2 454 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 1 964 000 euroa.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 964 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan uudelleenbudjetointi aiheutuu aiemmin Valtion it-palvelukeskuksen toimintamenomomentilla olleen määrärahan osoittamisesta valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) käyttöön vuonna 2014 sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisten palvelujen hankintaan. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2014 I lisätalousarvio1 964 000
2014 talousarvio2 454 000
2013 tilinpäätös915 007
2012 tilinpäätös4 459 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 1 964 000 euroa.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 964 000 euroa.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Ostolaskut, kpl1 570 3811 547 0001 552 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl253 951313 000379 000
Palkkalaskelmat, kpl1 269 1621 249 0001 298 900
Palvelusuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot), kpl70 84272 20044 100
Asiakastyytyväisyys3,653,93,75
Toiminnallinen tehokkuus   
Ostolaskut, kpl/htv11 92612 10012 500
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv10 62513 60013 800
Palkkalaskelmat, kpl/htv8 4459 3008 500
Palvelussuhteen hallinta, kpl/htv1 2001 1101 200
Kokonaistuottavuusindeksi104,76105,65104,92
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet   
Perustoiminta722800731
Kiekun lisätarve21010
Sairauspoissaolot, pv/htv10,2<10<10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro3,213,33,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot51 20757 56156 881
Bruttotulot51 54255 56154 881
Nettomenot-3352 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta-  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle-  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot51 54253 59054 881
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset52 17653 59056 875
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-6340-1 994
Kustannusvastaavuus, %9910096

2014 talousarvio2 000 000
2013 talousarvio2 000 000
2012 tilinpäätös-335 150

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 598 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina.

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Henkilötyövuodet122020

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot650800598
Bruttotulot000
Nettomenot650800598
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 142  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 492  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-2
Yhteensä-202

2014 talousarvio598 000
2013 talousarvio800 000
2012 tilinpäätös1 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 2 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 1 630 000 euroa talousarvioesityksen 598 000 euroon nähden aiheutuu valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoaikataulun viivästymisestä ja käyttöönottoprojektin resursoinnista.

Lisäyksestä 1 260 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.02.


2014 talousarvio2 228 000
2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio800 000
2012 tilinpäätös1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 2 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 970 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoaikataulun viivästymistä ja käyttöönottoprojektin resursoinnista.


2014 I lisätalousarvio970 000
2014 talousarvio2 228 000
2013 tilinpäätös800 000
2012 tilinpäätös1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 970 000 euroa.

09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen järjestämisestä.

Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2014. Uuteen lailla perustettavaan virastoon kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät. Siirtoja toteutetaan arviolta 80 virastosta ja laitoksesta vuosina 2014—2016. Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseen ja palvelutuotannon edellytysten luomiseen ennen siirtymistä asiakasrahoitteiseen palvelutuotantoon. Virastoista ja laitoksista tehtävien siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään kustannusneutraalisti myöhemmässä vaiheessa.

Virastoon on tarkoitus siirtää vuoden 2014 loppuun mennessä noin 630 henkilötyövuotta ja vuoden 2015 loppuun mennessä sen henkilötyövuosimäärän arvioidaan olevan noin 1 300. Viraston toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 267 milj. euroon vuonna 2015 kulujen ollessa noin 265 milj. euroa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2014
tavoite
  
Tuotokset ja laadunhallinta 
Asiakastyytyväisyys asteikolla 1—54
Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky 
TyöasemapalvelutHinta kilpailukykyinen alan vertailuhintaan
KäyttöpalvelutHinta kilpailukykyinen alan vertailuhintaan
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 
Sairauspoissaolot, pv/htv8
Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5)3,5
Henkilötyövuodet vuoden 2014 lopussa630

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
esitys
  
Bruttomenot129 400
Bruttotulot126 400
Nettomenot3 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toimialariippumattomien ICT-tehtävien palvelukeskus3 000
Yhteensä3 000

2014 talousarvio3 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 3 000 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 28.20.10. Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot nettobudjetoidaan tälle momentille. Tarkoituksena on, että momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitettaisiin paitsi palvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvat juoksevat menot myös korvausinvestoinnit. Määräraha on palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseen liittyvää erillisrahoitusta.


2014 talousarvio4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 000 000 euroa.

10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenoihin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelutuotannon ja palveluiden kehittämiseen.

Uuteen virastoon koottaviin tehtäviin liittyvät investointimenot on pääosin tarkoitus kattaa tekemällä siirtoja hallinnonalojen virastojen ja laitosten vastaavaan tarkoitukseen olevista määrärahoista. Siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään myöhemmässä vaiheessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ICT-laitteet (investointimenot)500
ICT-lisenssit (investointimenot)500
Yhteensä1 000

2014 talousarvio1 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen kehittämis- ja laajennusinvestointien menoihin.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 1 000 000 euroon nähden on 5 000 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 1 000 000 euroa siirtona momentille 28.20.09 ja lisäyksenä 6 000 000 euroa palvelujen edellyttämistä investointitarpeista.

Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2014 talousarvio6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen kehittämis- ja laajennusinvestointien menoihin.

88. Senaatti-kiinteistöt

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2014 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2014 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

4. Valtuudet

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2014 siten, että Museoviraston hallinnassa olevaa kiinteistövarallisuutta siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2014 alkaen. Siirrettävän kiinteistövarallisuuden käypä siirtoarvo on yhteensä noin 96 milj. euroa ja se koostuu yhteensä noin 245 rakennuksesta tai rakennelmasta sekä noin 369 hehtaarin suuruisista maa-alueista. Siirrettävä omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta.

Selvitysosa: Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on toimia valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun.

Valtion sisäisen kiinteistöhallinnon kehittämiseksi ja tehostamiseksi Museoviraston omistajahallinnassa olevaa valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus keskittää Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöt takaisinvuokraa Museovirastolle sen toimintaansa tarvitsemat kiinteistökohteet. Vuokraukseen liittyviä määrärahoja koskevat esitykset ovat momentilla 29.80.20. Järjestely on osa valtion kiinteistöstrategian mukaista tavoitetta mahdollisimman laajasta keskitetystä kiinteistöhallinnosta ja sitä on valmisteltu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 98 milj. euroa vuodelle 2014.

Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 206 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2013 voiton tuloutuksena. Vuoden 2014 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 99 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 340 milj. euroa.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2014 (milj. euroa)

  
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit190
Uudisrakennusinvestoinnit80
Yhteensä270

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

 2012
toteutuma
liikelaitos
konserni2013
ennakoitu
liikelaitos
konserni2014
arvio
liikelaitos
konserni
       
Liikevaihto, milj. €620628608616631637
Vuokrakate, milj. €351 323 341 
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta62,7 57,9 57,9 
Liikevoitto, milj. €186185185184189189
— % liikevaihdosta30,129,530,429,930,029,7
Tilikauden tulos, milj. €134141128135128136
— % liikevaihdosta21,722,521,121,920,321,4
— % peruspääomasta20,021,019,120,119,020,2
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. €130 120 100 
Nettotuotto, %8,6 7,9 8,0 
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta4,34,44,14,34,14,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta3,2 3,5 3,6 
Oman pääoman tuotto, %4,54,74,24,44,24,4
Omavaraisuusaste, %65,364,365,264,263,362,3
Taseen loppusumma, milj. €4 6404 6924 7284 7784 8484 898
Investoinnit, milj. €196,0196,0270,0270,0270,0270,0
Investoinnit % liikevaihdosta31,631,244,443,842,842,4
Henkilöstömäärä251253263265266268

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

 2012
toteutuma
2013
ennakoitu
2014
arvio
    
Tuloutus tulomomenteille   
12.28.99 Takausmaksut6,06,57,0
13.01.04 Korot24,621,621,0
13.05.01 Voiton tuloutus130,0120,0100,0
15.01.02 Lainat110,171,978,0
Yhteensä270,7220,0206,0

2014 talousarvio
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

4. Valtuudet

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — YIT Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä Keski-Pasilaan kaavoitettavan Keskustakorttelin valtion omistamat noin 2,5 ha:n suuruiset määräalat kiinteistöistä 091-410-1-4 ja 091-432-1-23 noin 83 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja
  • — YIT Rakennus Oy:lle Kiinteistö Oy Pasilan aseman koko osakekannan 12 milj. euron velattomalla kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa: Päätösosan kohdan 4. Valtuudet kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 4. Valtuudet toiseksi kappaleeksi.

YIT Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun luovutettava maa-alue sijaitsee Helsingissä Keski-Pasilassa rajautuen Pasilansiltaan, Pasilankatuun ja Pasilan asemaan. Keskustakorttelin muodostavasta korttelialueesta Senaatti kiinteistöt hallinnoi noin 2,5 ha suuruista osuutta. Senaatin osuus muodostuu kahden kiinteistön määräalasta kiinteistötunnuksiltaan 091-410-1-4 ja 091-432-1-23 osista. Keskustakorttelista 2011—2013 järjestetyssä suunnittelu- ja toteutuskilpailussa jätetty ainoa tarjous noin 83 milj. euroa (yhdessä kaupungin kanssa luovutettavan maa-alueen kanssa noin 125 milj. euroa) vastaa kohteen käypää arvoa.

Myytävän kohteen lopullinen kauppahinta määräytyy voimaan tulevassa asemakaavassa vahvistettavan rakennusoikeuden määrän ja laadun perusteella. Lopullinen kauppahinta tulee määräytymään vahvistettavan asemakaavan mukaisesti siten, että Senaatin osuus kauppahinnasta on 2/3 ja kaupungin 1/3. Kaupan toteutuminen edellyttää, että Liikennevirasto sitoutuu rakentamaan lisäraiteen Pasilan aseman länsipuolelle Keskustakorttelin kohdalle Keskuksen rakennustöiden yhteydessä.

YIT Rakennus Oy:lle luovutettava Kiinteistö Oy Pasilan asema omistaa Pasilan asemarakennuksen. Pasilan asema sijaitsee Helsingin kaupungissa Pasilan kaupunginosassa osoitteessa Ratapihantie 6. Pasilan asema on ollut osa Keskustakorttelikilpailua ja Kiinteistö Oy Pasilan aseman koko osakekanta on tarkoitus myydä samassa yhteydessä Keskustakorttelin korttelialueen kanssa. Kiinteistö Oy Pasilan aseman velattomaksi kauppahinnaksi on kilpailussa ilmoitettu 12 milj. euroa, joka vastaa käypää arvoa.


2014 talousarvio
2013 IV lisätalousarvio
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2014 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2014 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

4. Valtuudet

Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2014 siten, että Museoviraston hallinnassa olevaa kiinteistövarallisuutta siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2014 alkaen. Siirrettävän kiinteistövarallisuuden käypä siirtoarvo on yhteensä noin 96 milj. euroa ja se koostuu yhteensä noin 245 rakennuksesta tai rakennelmasta sekä noin 369 hehtaarin suuruisista maa-alueista. Siirrettävä omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta.

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — YIT Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä Keski-Pasilaan kaavoitettavan Keskustakorttelin valtion omistamat noin 2,5 ha:n suuruiset määräalat kiinteistöistä 091-410-1-4 ja 091-432-1-23 noin 83 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja
  • — YIT Rakennus Oy:lle Kiinteistö Oy Pasilan aseman koko osakekannan 12 milj. euron velattomalla kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

2. Investoinnit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2014 enintään 300 milj. euroa.

3. Lainanotto

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2014 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — HGR Property Partners Oy:lle tai edellä mainitulle osakeyhtiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön 91-4-61-4 rakennuksineen noin 26 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — JM Suomi Oy:lle tai edellä mainitulle osakeyhtiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Espoon kaupungissa sijaitseva noin 5,6 hehtaarin määräala kiinteistöstä 49-51-95-2 rakennuksineen ja noin 0,2 hehtaarin määräala kiinteistöstä 49-439-1-209 rakennuksineen noin 18,25 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja
  • — Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle tai edellä mainitulle säätiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Tampereen kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt 837-129-841-3, 837-129-876-3 ja 837-129-841-4 rakennuksineen noin 12,11 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa: Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärää nostetaan 30 milj. eurolla aiemmasta 270 milj. eurosta. Lisäys aiheutuu ennakoitua suuremmasta investointitarpeesta vuodelle 2014. Aiempina vuosina toteutumatta jääneitä investointeja on käynnistynyt vuoden 2014 aikana ennakoitua enemmän. Samanaikaisesti vuodelle 2014 budjetoidut investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti.

Senaatti-kiinteistöjen nettolainanoton enimmäismäärää nostetaan 30 milj. eurolla aiemmasta 50 milj. eurosta. Samanaikaisesti bruttolainanotto nousee 340 milj. eurosta 370 milj. euroon. Brutto- ja nettolainanoton lisäys aiheutuu lisääntyneiden investointien rahoitustarpeesta.

HGR Property Partners Oy:lle tai edellä mainitulle osakeyhtiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun luovutettava kiinteistö sijaitsee Helsingin kaupungissa Kampin kaupunginosassa osoitteessa Uudenmaankatu 1—5. Myytävän kiinteistön pinta-ala on yhteensä noin 2 448 m² ja rakennuksen noin 10 280 brm². Avoimessa tarjousmenettelyssä ja sen perusteella käydyissä neuvotteluissa kiinteistövarallisuudesta saatu kokonaisuutena paras tarjous on ollut yhteensä 26 000 000 euroa, mikä vastaa kohteen käypää arvoa. Valtiolla ei ole enää kiinteistölle tai rakennukselle sellaista käyttöä, jonka perusteella omaisuutta olisi enää järkevää pitää valtion omistuksessa.

JM Suomi Oy:lle tai edellä mainitulle osakeyhtiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun luovutettavat määräalat sijaitsevat Espoon kaupungissa Mäkkylän kaupunginosassa osoitteessa Puustellinmäki 4—6. Myytävien määräalojen pinta-ala on yhteensä noin 57 680 m² ja rakennusten noin 16 451 brm². Avoimessa tarjousmenettelyssä ja sen perusteella käydyissä neuvotteluissa kiinteistövarallisuudesta saatu kokonaisuutena paras tarjous on ollut yhteensä 18 250 000 euroa, mikä vastaa kohteen käypää arvoa. Valtiolla ei ole enää määräaloille tai rakennuksille sellaista käyttöä, jonka perusteella omaisuutta olisi enää järkevää pitää valtion omistuksessa.

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle tai edellä mainitulle säätiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun luovutettavat kiinteistöt sijaitsevat Tampereen kaupungissa Kalevan kaupunginosassa osoitteessa Uimalankatu 1. Myytävien kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä noin 21 460 m² ja rakennuksen noin 18 783 brm². Avoimessa tarjousmenettelyssä ja sen perusteella käydyissä neuvotteluissa kiinteistövarallisuudesta saatu kokonaisuutena paras tarjous on ollut yhteensä 12 110 001 euroa, mikä vastaa kohteen käypää arvoa. Valtiolla ei ole enää kiinteistöille tai rakennukselle sellaista käyttöä, jonka perusteella omaisuutta olisi enää järkevää pitää valtion omistuksessa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 III lisätalousarvio
2014 talousarvio
2013 tilinpäätös
2012 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

2. Investoinnit

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2014 enintään 300 milj. euroa.

3. Lainanotto

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2014 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa.

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — HGR Property Partners Oy:lle tai edellä mainitulle osakeyhtiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungissa sijaitsevan kiinteistön 91-4-61-4 rakennuksineen noin 26 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin
  • — JM Suomi Oy:lle tai edellä mainitulle osakeyhtiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Espoon kaupungissa sijaitseva noin 5,6 hehtaarin määräala kiinteistöstä 49-51-95-2 rakennuksineen ja noin 0,2 hehtaarin määräala kiinteistöstä 49-439-1-209 rakennuksineen noin 18,25 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja
  • — Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle tai edellä mainitulle säätiölle perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden lukuun Tampereen kaupungissa sijaitsevat kiinteistöt 837-129-841-3, 837-129-876-3 ja 837-129-841-4 rakennuksineen noin 12,11 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.