Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              43. Maakunnan kehittämisraha
              62. Maaseudun kehittäminen
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittava Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa.

Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palvelujen saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta.

Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyönä. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot.

Talouden taantumasta johtuvia äkillisiä alueellisia elinkeinoelämän ja työllisyyden muutoksia hoidetaan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä työllisyystomenpiteisiin varatun kansallisen rahoituksen avulla.

Kansallinen alueellinen kehittäminen

Vuonna 2014 käynnistyvän uuden Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Ohjelmalla tuetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Paikallisiin toimenpiteisiin perustuva erityisohjelma täydentää hyvin muita keskeisiä innovaatiopolitiikan instrumentteja ja korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän osaamiskeskusohjelman (OSKE).

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa, saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa sekä maaseutupolitiikkaa ohjataan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisilla toimenpideohjelmilla, jotka perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä.

Rakennerahastopolitiikka

Vuosi 2013 on ohjelmakauden 2007—2013 viimeinen varsinainen toteutusvuosi, jolloin jaetaan ohjelmakauden viimeiset vuosikehykset. Ohjelmien käytännön toteutus, sulkemistoimenpiteet sekä täysimääräisen toteutuksen varmistaminen jatkuvat aina vuoden 2015 loppuun saakka. Kansallisen rakennerahastostrategian 2007—2013 yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennerahasto-ohjelmat toteuttavat ohjelmakauden loppuvuosina Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen, elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan -tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
2013
tavoite
2014
tavoite
           
Alueiden kansainvälinen kilpailukyky paranee          
— Koko Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 113,0 114,0 114,0 114,0 114,0
— Etelä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 128,9 128,5 128,0 128,2 127,9
— Länsi-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 102,0 101,8 102,0 102,3 102,4
— Itä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 86,1 91,4 92,6 93,7 94,2
— Pohjois-Suomi BKT/asukas (indeksi, EU=100) 97,1 101,4 101,8 99,1 99,1
Alueiden väliset kehityserot pienenevät          
— Maakuntien BKT/asukas keskihajonta (indeksiluku) 15,1 13,5 13,1 12,9 12,8
Vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta          
Laaditut tai päivitetyt kyläsuunnitelmat - - - 2 000 2 150

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta on ohjelmakaudella 2007—2013 käytetty EU:n lainsäädännön puitteissa tarpeellisessa määrin äkillisten rakennemuutostilanteiden tarpeisiin. Vuodesta 2014 eteenpäin ei EU:n rakennerahastovaroihin varata erillistä äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 5 566 000 euroa.

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten

3) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 28 §:n mukaisiin määräaikaisiin erityisohjelmiin

4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin ohjelmiin ja hankkeisiin

5) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta.

Määrärahalla tuetaan kaupunkipolitiikan ja saaristopolitiikan tavoitteiden toteuttamista.

Kaupunkipolitiikan tavoitteena ovat globaaliin kilpailuun kykenevät vahvat ja sosiaalisesti eheät kaupungit. Sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa toteutetaan hallitusohjelman ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti. Valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen pitkäjänteistä kehittämistä, vahvistetaan niiden kansainvälistä vetovoimaa, edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua sekä kaupunkiseudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea. Metropolipolitiikkaa jatketaan metropolipolitiikan neuvottelukunnan linjaamalla tavalla.

Saaristopolitiikalla toteutetaan saaristolaissa ja valtakunnallisessa saaristopoliittisessa toimenpideohjelmassa määriteltyjä saariston kehittämistoimia. Toimenpiteillä pyritään maan laajojen saaristo-, vesistö-, meri- ja rantaresurssien hyödyntämiseen ja saaristoisuuden, vesistöjen ja meren rikkoman rakenteen aiheuttamien haittojen tasaamiseen. Toimenpideohjelman alueellisesti suppeampi osa koskee saaristolain mukaan nimettyjä saaristokuntia ja saaristo-osuuskuntia, laajempi osa periaatteessa maan kaikkia kuntia maan kaikissa maakunnissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästö -1 000
INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) -4 000
Kertaluonteisen erän poistuminen -1 300
Yhteensä -6 300

2014 talousarvio 5 566 000
2013 talousarvio 11 866 000
2012 tilinpäätös 15 566 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Muutos johtuu siitä, että hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta on maakunnan kehittämisraha määritelty 2 §:n 3 kohdassa.


2014 talousarvio 5 566 000
2013 talousarvio 11 866 000
2012 tilinpäätös 15 566 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentin määrärahaksi esitetään 5 566 000 euroa. Vuoden 2013 talousarvioon verrattuna määräraha vähenee 6 300 000 euroa. Vuonna 2012 määräraha oli vielä yli 15 milj. euroa.

Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on osoittautunut nopeaksi ja joustavaksi keinoksi käynnistää aluekehityksen kannalta merkittäviä selvityksiä ja hankkeita, jotka edistävät kunkin maakunnan omista lähtökohdista esiin nousevia kehittämistarpeita. Pienelläkin siemenrahoituksella voidaan saada käyntiin koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttäviä hankekokonaisuuksia. Parhaimmillaan rahoituspäätöksiä on tehty viikon sisällä hakemuksen saapumisesta. Tämän kaltainen nopea ja tehokas paikallinen reagointi on entistä tärkeämpää etenkin äkillisen rakennemuutoksen alueilla.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 6 066 000 euroa.

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten

3) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 28 §:n mukaisiin määräaikaisiin erityisohjelmiin

4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin ohjelmiin ja hankkeisiin

5) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 2 023 000 euroa.

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 14 §:n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta.

Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallista maaseudun kehittämis- ja tutkimustoimintaa, erityisesti laajojen verkostojen muodostumista. Määrärahalla tuetaan lisäksi maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään myös määräaikaisten maaseutuprofessuurien osarahoittamiseen.

Määrärahaa käytetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin, teema- ja työryhmätyöhön, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän määrittelemien tarpeiden mukaisiin erillisselvityksiin ja -kehittämishankkeisiin sekä kylätoiminnan tukemiseen.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 850 000 euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 1 023 000
Kylätoiminnan valtionapu 850 000
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 150 000
Yhteensä 2 023 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -250
Yhteensä -250

2014 talousarvio 2 023 000
2013 talousarvio 2 273 000
2012 tilinpäätös 3 223 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Muutos johtuu siitä, että hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta on maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet määritelty 2 §:n 4 kohdassa.


2014 talousarvio 2 023 000
2013 talousarvio 2 273 000
2012 tilinpäätös 3 223 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Kylätoiminta. Kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen on vuonna 2014 tarkoitus osoittaa 850 000 euroa. Tämä on 200 000 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Suomessa on 3 025 rekisteröityä kyläyhdistystä ja noin 2 200 voimassa olevaa kyläsuunnitelmaa. Valiokunta pitää kylätoiminnan vahvistamista sekä kunnan ja kylien välisen suhteen kehittämistä tärkeänä. Kylätoiminta kehittää maaseutua lukuisten kehittämishankkeiden ja vapaaehtoistyön avulla. Sillä on merkitystä etenkin lähipalvelujen turvaamisessa, sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämisessä sekä uuden taloudellisen toiminnan luomisessa paikallisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kuntauudistus johtaa entistä suurempiin kuntiin. Valiokunta katsoo, että tulevaisuudessa kylätoiminnan merkitys kasvaa entisestään, sillä kuntien lukumäärän vähentyminen lisää nimenomaan paikallisen toiminnan ja lähidemokratian tarvetta.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa kylätoimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 2 273 000 euroa.

Määräraha on lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämiseen käytettävä määräraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lain alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 14 §:n mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 565 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR -ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 400 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 291 194 000 eurolla. Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.39.10.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 158 233 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 132 961 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 536 454 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2007—2013 maksatuksiin, josta 287 003 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 249 451 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 29 136 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 15 851 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 13 285 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2007—2013 varattu myöntämisvaltuus on sidottava kokonaisuudessaan pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Vuoden 2014 myöntämisvaltuudesta on teknistä apua 14 572 000 euroa.

Ohjelmakauden 2007—2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeet kohdistuvat edelleen nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Lisäksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) -ohjelmia toteutetaan edelleen yhteistyössä usean muun maan kanssa.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja -tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön prioriteetin toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja vastaavat valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta 2014
lähtien
           
Ohjelmakausi 2007—2013          
Vuoden 2012 sitoumukset 321,872 35,763 - - 357,635
Vuoden 2013 sitoumukset 160,936 214,582 - - 375,518
Vuoden 2014 sitoumukset 53,646 107,291 - - 160,937
Yhteensä 536,454 357,636 - - 894,090
Ohjelmakausi 2014—2020          
Vuoden 2014 sitoumukset 29,136 58,222 101,918 101,918 291,194
Yhteensä 565,590 415,858 101,918 101,918 1 185,284

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), EU-rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2014
Määräraha
v. 2014
       
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)      
Tekninen tuki 51,000 7,286 0,730
Valtakunnalliset teemat 45,500 6,089 0,610
Alueosiot yhteensä 628,500 84,104 8,425
   Itä- ja Pohjois-Suomi 443,784 59,386 5,949
   Etelä- ja Länsi-Suomi 184,716 24,718 2,476
Yhteensä 725,000 97,479 9,765
       
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)      
Valtakunnalliset teemat 112,000 14,988 1,501
Alueosiot yhteensä 342,000 45,766 4,585
   Itä- ja Pohjois-Suomi 241,486 32,315 3,238
   Etelä- ja Länsi-Suomi 100,514 13,451 1,347
Yhteensä 454,000 60,754 6,086
EAKR ja ESR yhteensä 1 179,000 158,233 15,851

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) vastaavat valtion rahoitusosuudet sekä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2014
Määräraha
v. 2014
       
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)      
Tekninen tuki 51,000 7,286 0,728
Valtakunnalliset teemat 33,611 4,460 0,446
Alueosiot yhteensä 464,271 61,606 6,155
   Itä- ja Pohjois-Suomi 327,822 43,500 4,346
   Etelä- ja Länsi-Suomi 136,449 18,106 1,509
Yhteensä 548,882 73,352 7,329
       
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)      
Valtakunnalliset teemat 82,734 10,978 1,097
Alueosiot yhteensä 252,634 33,524 3,350
   Itä- ja Pohjois-Suomi 178,385 23,672 2,366
   Etelä- ja Länsi-Suomi 74,249 9,852 0,984
Yhteensä 335,368 44,502 4,447
       
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 105,750 15,107 1,509
EAKR, ESR ja EAY yhteensä 990,000 132,961 13,285

Tulot on merkitty momentille 12.32.50.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusten tarkentuminen 98 653
Yhteensä 98 653

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 565 590 000
2013 talousarvio 466 937 000
2012 tilinpäätös 495 138 213

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määrärahaa saa käyttää:

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmien ja ENI CBC:n valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR -ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kohdat 2), 3) ja 8) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 2), 3) ja 8).

Päätösosan kohtien 2) ja 3) muutokset johtuvat EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteutettavan ohjelman nimen muuttamisesta sekä Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajat ylittävän yhteistyöosion (ENI CBC) lisäämisestä kohtaan 2). Päätösosan kohdan 8) muutos mahdollistaa EU-rahoitusosuuden maksamisen Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavalle ohjelmalle.


2014 talousarvio 565 590 000
2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio 466 937 000
2012 tilinpäätös 495 138 213

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 565 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmien ja ENI CBC:n valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR -ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 400 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 291 194 000 eurolla. Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.39.10.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 295 690 000 eurolla.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden 4 496 000 euron lisäys aiheutuu ohjelmakauden 2007—2013 päättyneiltä hankkeilta purkautuneiden valtuuksien uudelleenbudjetoinneista.

Purkautuneiden myöntämisvaltuuksien uudelleenbudjetoinnilla otetaan käyttöön 2 307 000 euroa teknisen tuen hankkeiden valtuuksista peruuntuneista tai tehtyjä sitoumuksia arvioitua pienempänä toteutuneista rakennerahastohankkeista käyttämättä jääneet valtuudet sekä 2 189 000 euroa tarkastuksissa havaittujen väärinkäytösten perusteella takaisinperityistä valtuuksista.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 2 696 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 1 800 000 euroa valtion rahoitusosuutta.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1 900 000 euroa vuonna 2014 ja 2 596 000 euroa vuonna 2015.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 565 590 000
2013 tilinpäätös 466 306 515
2012 tilinpäätös 495 138 213

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 295 690 000 eurolla.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ohjelmakauden 2014—2020 arvioitua myöhäisemmästä käynnistymisestä sekä ohjelmakauden 2007—2013 hankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuodelle 2014.

Vähennyksestä 32 100 000 euroa arvioidaan kohdentuvan rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 27 900 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.


2014 III lisätalousarvio -60 000 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 565 590 000
2013 tilinpäätös 466 306 515
2012 tilinpäätös 495 138 213

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentilta vähennetään 60 000 000 euroa.