Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Ulkoasiainhallinto

Talousarvioesitys 2014

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 498 093 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID), Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

7) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen.

Momentin määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 119 310 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) 148 003 000
3. Euroopan kehitysrahasto 45 000 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 36 660 000
5. Humanitaarinen apu 70 000 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 5 020 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 300 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 65 000 000
9. Korkotuki-instrumentti 6 800 000
Yhteensä 498 093 000

1) Sisältää ministeriön ja Iso-Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 000 000 euroa, ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa sekä ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menoja 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2016 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 299 000 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 220 000 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 50 000 000
3. Euroopan kehitysrahasto -
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö -
5. Humanitaarinen apu -
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus -
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus -
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 29 000 000
9. Korkotuki-instrumentti -
Yhteensä 299 000 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Kehitysyhteistyövaltuus            
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 507 037 425 250 336 742 194 619 951 308 2 414 956
Vuoden 2016 sitoumukset - 10 000 43 000 55 000 191 000 299 000
Menot yhteensä 507 037 435 250 379 742 249 619 1 142 308 2 713 956

Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD). Suomen tekemää kehitysyhteistyötä tulosjohdetaan maa-, järjestö- ja hanketasolla. Tulosohjausmekanismeja kehitetään ja laajennetaan.

Kehitysyhteistyön riskienhallintaa vahvistetaan edelleen. Kehitysyhteistyön toteuttamismuotoja tarkastellaan talousarviovuonna.

Kehitysyhteistyön tietojärjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta parannetaan ja niiden hallinnointia edelleen tehostetaan.

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 119 310 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 220 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille sekä YK:n alaisille järjetöille, ohjelmille ja rahastoille.

Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia. Tuettavien monenkeskisten toimijoiden määrää vähennetään talousarviovuonna.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestö-rahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).

Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä osallistutaan globaalien ja rajat ylittävien ympäristö-, ilmasto- ja kehityskysymysten ratkaisemiseen sekä tuetaan kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Lisäksi tuetaan Suomen tavoitteita ihmisoikeuksien, tasa-arvon, naisten ja lasten aseman, haavoittuvien ryhmien aseman, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen ja hyvän hallinnon parantamiseksi.

Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.

Käyttösuunnitelmakohdan myöntö- ja sopimusvaltuudet suunnitellaan käytettäviksi Maailmanpankin IDA-18 lisärahoitukseen sekä Afrikan kehitysrahaston (ADF-14) lisärahoitukseen.

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 148 003 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 50 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan Suomen pitkäaikaisille ja muille kumppanimaille sekä alueelliseen kehitysyhteistyöhön. Tuettavien maiden ja alueiden määrää vähennetään aiemmasta talousarviovuodesta. Lähtökohtana ovat kumppaneiden kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien kumppaneiden kanssa perustuu maaohjelmiin, joita on laadittu kymmenen: Tansania, Mosambik, Afganistan, Nepal, Sambia, Etiopia, Kenia, Palestiinalaisalueet, Myanmar ja Vietnam.

Määrärahoja käytetään Suomen ja yhteistyömaiden hallitusten välisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan rahoittaa myös kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahoja voidaan käyttää myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin. Yleistä budjettitukea ei talousarviovuonna anneta.

Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta. Jokaisesta hankkeesta suoritetaan pääsääntöisesti myös vähintään yksi tilintarkastus ja evaluointi. Yksittäisiä hankkeita koskevat tilintarkastukset ja evaluoinnit voidaan rahoittaa käyttösuunnitelmakohdasta.

Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä hyödynnetään Suomen ja suomalaisten toimijoiden tarjoamaa lisäarvoa.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 45 000 000 euroa.

Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

EKR:n tavoitteena on AKT-maiden kestävä kehitys, niiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen, köyhyyden vähentäminen, EU-AKT-suhteiden edistäminen sekä rauhan, turvallisuuden, vakauden ja demokratian vahvistuminen AKT-maissa.

Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.

Euroopan kehitysrahaston tuloksellisuutta seurataan Euroopan komission maastrategioiden tuloksellisuusarvioiden pohjalta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraa toimintaa säännöllisin tilintarkastuksin ja mahdollisin erityistilintarkastuksin.

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 36 660 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan rahoittaa kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakouluohjelmiin sekä myöntää valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja kuntasektorin kehitysyhteistyöhön.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 70 000 000 euroa.

Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen sekä Euroopan komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC) ja Maailman elintarvikeohjelmaa (WFP).

Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta tuetaan avustusoperaatioita.

Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti luonnonkatastrofien, humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 5 020 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja voidaan käyttää myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta, korruption vastaista työtä ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevien aloitteiden rahoittamiseen sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 300 000 euroa.

Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdasta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös evaluointitietokannan kehittämiseen.

Kehitysyhteistyön sisäinen tarkastus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan arvioinnista sekä varainkäytön tehokkuuden, taloudellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden, vaikuttavuuden ja hallintomenettelyjen säännönmukaisuuden arvioinnista. Talousarviovuonna käyttösuunnitelmakohdan määrärahoilla suoritetaan yksi maaohjelmatarkastus sekä useampia pienempiä keskitettyjä toiminnan ja tilintarkastuksia.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 65 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2016 jälkeisille vuosille yhteensä 29 000 000 euroa.

Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Tuettavien hankkeiden määrää vähennetään talousarviovuonna. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Talousarviovuonna ei määrärahoja kuitenkaan käytetä tähän tarkoitukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.

Käyttösuunnitelmakohdasta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan pääsääntöisesti vaatimus 15 % omarahoitusosuudesta.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6 800 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Talousarviovuonna kehitetään ja uudistetaan korkotuki-instrumenttia uusiin kehityshaasteisiin vastaamiseksi.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteistoimintahankkeiden menot 300
Säästöpäätös -330 000
Tasomuutos 29 371
Yhteensä -300 329

2016 talousarvio 498 093 000
2015 I lisätalousarvio 4 160 000
2015 talousarvio 798 422 000
2014 tilinpäätös 961 245 000