Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              (38.) Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun.

Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi esitetään otettavaksi käyttöön joustava hoitoraha, joka kannustaa myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oppilas- ja opiskeluhuoltolaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lastensuojelulain muuttamisesta. Lailla täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta kaikissa lapseen liittyvissä asioissa. Lailla varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä lastensuojelutyössä riittävän ajan varaaminen lapsen kanssa työskentelyyn.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalan laajentamisesta pahoinpitelyrikoksiin. Tehtävä ja kustannusvastuu esitetään siirrettäväksi kunnilta valtiolle.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Laissa säädettäisiin muun muassa Suomessa työskentelevien EU- ja ETA-valtioiden ja Sveitsin kansalaisten julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta.

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) edellyttämälle tasolle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntauudistusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset.
  • — Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja valmisteilla olevan sosiaalihuollon lainsäädännön pohjalta.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia.
  • — Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus.
  • — Lastensuojelulain muuttaminen.
  • — Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen.
  • — Vanhuspalvelulain toimeenpano.
  • — Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen.
  • — Alkoholiohjelman jatkaminen.
Järjestelmäkuvaukset

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 % nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

 2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
     
Kunnallinen toimeentuloturva    
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana239 212250 000250 000250 000
Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana1)222 451235 000235 000235 000
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana94 81699 00099 00099 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana371 898390 000390 000390 000
Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana1)344 686350 000350 000350 000
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana170 416176 000176 000176 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana24 51127 00027 00027 000
     
Sosiaalipalvelut    
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana132 414133 000134 500136 500
Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana129 551131 000133 000135 500
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.2)15 52014 40013 00012 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana39 45241 00043 50045 000
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12.36 81939 00042 00044 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin3)11 67512 70014 00015 500
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12.1 9001 7001 5001 200
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana97 55798 50099 500102 000
     
Kansanterveystyö    
Hoitopäivät (milj.)6,205,835,485,15
Avohoitokäynnit (milj.)     
— Lääkärin luona8,408,658,919,18
— Muun ammattihenkilön luona18,8019,5520,3321,15
— Hammashuollon käynnit4,904,905,005,00
— Kotisairaanhoidon käynnit5,005,355,676,01
     
Somaattinen erikoissairaanhoito    
Hoitopäiviä (milj.)3,43,293,193,09
Päättyneet hoitojaksot (milj.)0,990,991,001,00
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä)3,443,313,193,09
Avohoitokäynnit (milj.)6,536,867,207,30
     
Psykiatrinen erikoissairaanhoito    
Hoitopäiviä (milj.)1,451,431,401,35
Päättyneet hoitojaksot0,040,040,030,03
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä)35,0035,0035,0034,00
Avohoitokäynnit (milj)1,681,751,81,85

1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

2) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.

3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

 2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
     
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo)1 090,91 129,51 165,71 170,0
Tutkintokorvaus, euroa64 70064 60062 70064 000
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa1 3801 3801 3801 380

Mielentilatutkimustoiminta

 2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
     
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä108112140140
— valtion yksiköt80778080
— kunnalliset sairaalat22245050
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat6111010

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Kuntien palvelutuotannon parantaminen

Kuntapalveluiden järjestämiseen liittyy suuria muutospaineita, sillä menossa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen lisäksi hallitus on päättänyt purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Lisäksi julkisen talouden kestävyysvajeesta katetaan miljardi euroa kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla.

Uusia rakenteita koskevat haasteet ja odotukset ovat mittavia, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta menojen kasvu saadaan taittumaan ja julkisen talouden kestävyys vahvistumaan. On samalla löydettävä keinot, joilla vastataan palvelutarpeiden kasvuun, edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja kavennetaan terveyseroja, minkä lisäksi on varmistettava palvelujen laadukkuus, saatavuus ja yhdenvertaisuus koko maassa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio etenee ja että sosiaali- ja terveydenhuoltoon saadaan riittävän kokoiset ja kantokykyiset järjestäjät. Uusien hallintomallien tulee tukea saumattomien palveluketjujen luomista. Palvelujen pirstaleisuuden sijasta on panostettava aiempaa paremmin asiakkaan tarvitsemien palveluiden kokonaisvaltaiseen huomioon ottamiseen ja luotava tarkoituksenmukaiset ja selkeät palvelukokonaisuudet. Valiokunta painottaa myös parhaiden käytäntöjen ja kuntien kehittämien toimivien mallien hyödyntämistä.

Valiokunta korostaa ennalta ehkäisevien palveluiden tehostamista. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa, ja sillä voidaan saavuttaa suuria säästöjä mm. lastensuojelussa, psykiatrisissa palveluissa, vanhustyössä ja terveydenhoidossa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todetun mukaisesti esim. lasten huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää työtä tai avohuollon työtä on kannattavaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita aidosti karsitaan, mutta painottaa samalla, että yksittäisten menosäästöjen sijasta on löydettävä uusia ja kustannustehokkaita rakenteita ja toimintatapoja. Kustannusvaikutusten ohella arvioinnissa on myös otettava huomioon vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä sosiaalisten perusoikeuksien yhdenvertaiseen toteutumiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että säästötoimet eivät aiheuta myöhemmin uusia ja mahdollisesti syntyneitä säästöjä suurempia menoja. Esim. säästötoimet, jotka tehtiin 1990-luvulla perheiden ja lasten varhaisen tuen palveluihin, lisäsivät voimakkaasti avun ja palvelujen tarvetta 2000-luvun alussa.

Valiokunta painottaa, että liikunta edistää toimintakykyä ja ennalta ehkäisee monia sairauksia. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä voidaan siten vähentää lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja saavuttaa merkittäviä säästöjä kuntatalouteen.

Perusterveydenhuolto

Rakenneuudistuksen yhteydessä on huolehdittava ennen kaikkea perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja parannettava erityisesti perusterveydenhuollon saatavuutta.

THL:n keväällä 2013 tekemän selvityksen mukaan noin kolmannes (34 prosenttia) väestöstä asui sellaisen terveyskeskuksen alueella, jolla kiireetöntä vastaanottoaikaa terveyskeskuslääkärille joutui odottamaan viisi viikkoa tai kauemmin. Tilanne on heikentynyt entisestään, sillä syksyllä 2012 alle 20 prosenttia väestöstä joutui odottamaan lääkärille pääsyä näin pitkään. Rakenneuudistuksen yhteydessä on huolehdittava myös siitä, että kansalaiset saavat palveluja tasavertaisesti tuloistaan ja varallisuudestaan riippumatta. OECD:n piirissä toteutetut tutkimukset ovat jo vuodesta 2000 lukien toistuvasti osoittaneet, että lääkärikäynnit kohdentuvat Suomessa poikkeuksellisen paljon hyvätuloisiin.

Terveyskeskusten toimivuuden parantaminen edellyttää paitsi resurssien vahvistamista, myös hyvää johtajuutta, toimivia työyhteisöjä sekä tarkoituksenmukaista työnjakoa eri ammattiryhmien kesken. On niin ikään löydettävä keinot, joilla lisätään terveyskeskustyön houkuttelevuutta ja vahvistetaan henkilöstön sitoutumista perusterveydenhuollossa tehtävään työhön.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että rakenneuudistuksen rinnalla kehitetään myös toimintamalleja, joilla helpotetaan perusterveydenhuollon akuutteja ongelmia, sillä sote-uudistus astuu voimaan vasta vuonna 2017. On erityisesti parannettava hoitoon pääsyä ja huolehdittava siitä, että Kaste-hankkeen puitteissa kehitetyt hoitoon pääsyä nopeuttavat toimintamallit leviävät käytännön työhön.

Lastensuojelu

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 3,4 milj. euroa lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lisämääräraha on kohdennettu STM:n asettaman lastensuojelun selvitystyöryhmän esitysten mukaisesti lastensuojelun kehittämiseen osin THL:n ja osin Kaste-ohjelman kautta.

On myönteistä, että hallitus esittää lastensuojeluun lisäresursseja ensi vuodelle, sillä valtionosuuksia korotetaan 4,65 milj. eurolla lastensuojelun kehittämiseksi. Määrärahalisäyksen taustalla on lainmuutos, jonka tavoitteena on selkiyttää laissa olevaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän velvollisuutta tavata henkilökohtaisesti lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevaa lasta. (StVM 11/2013 vp — HE 130/2013 vp). Ensi vuodelle esitetyllä lisävaltionosuudella voidaan palkata kuntiin noin 70 uutta työntekijää.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lastensuojelun kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19) ehdotuksia viedään eteenpäin. Valiokunta painottaa erityisesti toimia, joilla edistetään ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Työryhmän mukaan lastensuojelun painopiste ei ole toistaiseksi siirtynyt ennalta ehkäiseviin palveluihin ja avohuollon työhön, mikä oli vuonna 2008 voimaantulleen lastensuojelulain tavoite.

Valiokunta korostaa myös kokonaisvaltaista lastensuojelunäkökohtien huomioon ottamista kaikessa lasta ja perhettä koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa. Hyvä esimerkki toimivasta ja kustannustehokkaasta toimintamallista on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiiri (Eksote), jossa on kehitetty ehkäisevää lastensuojelua ja jossa lasten ja perheiden palveluiden järjestämisen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatio. Ensi vuoden alusta tarkoitus on siirtää vielä mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi perhe- ja sosiaalipalveluja.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden parantamiseen on suunnattu koko 2000-luvun lisäresursseja valtionosuuksina ja valtionavustuksina sekä myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) kautta. Palveluiden tarjonta on parantunut, mutta myös palveluiden kysyntä ja tarve ovat kasvaneet voimakkaasti. Apua ei voida edelleenkään tarjota kaikille sitä tarvitseville nuorille, eikä hoitoon pääsy toimi kattavasti perusterveydenhuollon kautta. Mielenterveystyötä tekevän henkilöstön rekrytointi saattaa myös vaikeutua ensi vuonna voimaan tulevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä, sillä lain tavoitteena on vahvistaa matalan kynnyksen tukea kouluissa ja lisätä mm. koulupsykologien määrää tuntuvasti.

Mielenterveyspalveluiden toimivuutta vaikeuttaa myös se, että ne liittyvät usein päihdeongelmiin, jotka ovat palvelujärjestelmässä toisistaan erillään; mielenterveyspalvelut sijoittuvat suurelta osin terveydenhuollon vastuulle ja päihdepalvelut sosiaalihuollon vastuulle. Eri toimijoiden välille on muodostunut rajapintoja, joiden ylittäminen vaikeuttaa ja hidastaa palvelujen saantia ja lisää kustannuksia. Seurauksena on hoitojonoja sekä myös putoamista palvelujärjestelmien väliin palveluista toiseen siirryttäessä. Palvelujen hajanaisuus on ollut tiedossa jo pitkään, mutta palvelujärjestelmät eivät ole kyenneet uusiutumaan toivotulla tavalla.

Valiokunta pitää hyvänä esimerkkinä em. Eksote-mallia, jossa mielenterveys- ja päihdetyö muodostavat toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tällaista toimintojen integroimista tarvitaan kauttaaltaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, jotta palvelutaso ja kustannustehokkuus paranevat.

Valiokunta painottaa myös peruspalveluiden kehittämistä ja toteaa, että terveyskeskusten, neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen. Lasten ja nuorten mielenterveystyön tulee myös painottua lasten ja nuorten arkiseen elinympäristöön niin, että erikoispalvelut tukevat monimuotoisesti peruspalveluja.

Toimivilla ja oikea-aikaisilla mielenterveys- ja päihdepalveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, sillä mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat 60—70 prosenttia nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitasta. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt johtavat myös usein työkyvyttömyyteen ja varhaiseen eläköitymiseen.

Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto

Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat tiukentuneen normiohjauksen, korotettujen valtionosuuksien sekä valvonnan myötä parantuneet. Kaikkien terveystarkastusten ja erityisesti laajojen terveystarkastusten toteuttaminen on huomattavasti yleistynyt niin neuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa. Henkilöresurssit, etenkään lääkäreiden osalta, eivät kuitenkaan ole vielä tyydyttävällä tasolla; koululääkäreitä on tosin aiempaa enemmän, mutta riittävästi vain 11 prosentissa terveyskeskuksia.

Valiokunta korostaa, että kouluterveydenhuollon parantamiseksi on edelleen jatkettava kehittämistyötä ja kavennettava alueellisia eroja. Valiokunta korostaa myös asetuksen (338/2011) toimeenpanon seurantaa sekä valvovien viranomaisten toimenpiteiden merkitystä ja toteaa, että em. asetuksen asianmukaisella toimeenpanolla parannetaan ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja edistetään koko väestön terveyttä.

Vanhuspalvelut

Heinäkuun 1 päivänä 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat kuntien tarpeesta lisätä henkilöstöresurssejaan ja ostopalvelujaan, jotta palveluntarpeisiin voidaan vastasta lain edellyttämällä tavalla.

Kunnille aiheutuvat lisäkustannukset kompensoidaan kunnille normaalia korkeammalla, ts. 54,3 prosentin mukaisella valtionosuudella. Lain toimeenpanosta arvioidaan aiheutuvan ensi vuonna 100,4 milj. euron kustannukset ja vuonna 2015, kun laki on kokonaisuudessaan sovellettavana, kustannusten arvioidaan nousevan 151 milj. euroon. Kokonaisuutena kuntien valtionosuudet kuitenkin vähenevät, mikä vaikeuttaa velvoitteiden täytäntöönpanoa kunnissa ja voi johtaa merkittäviin kuntakohtaisiin eroihin.

Valiokunta korostaa erityisesti toimia, jotka ennalta ehkäisevät ja myöhentävät pitkäaikaishoitoa, millä on merkittäviä kustannusvaikutuksia pitkällä aikavälillä. On myös tärkeää muuttaa palvelurakennetta edelleen siten, että kotiin annettavat palvelut lisääntyvät ja laitosmaiset palvelut vähenevät. Tämä on myös vanhuspalvelulain mukainen tavoite sekä edellytys hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumiselle, missä vanhusten laitoshoidon vähentämisen kautta tavoitellaan 300 milj. euron säästöä.

Valiokunta pitää hyvänä, että lain toimeenpanon seurantakriteereihin sisältyy myös liikuntaan liittyviä indikaattoreita, sillä liikunnalla, oikea-aikaisella kuntoutuksella ja kuntouttavalla työotteella voidaan hidastaa merkittävästi toimintakyvyn heikkenemistä ja pidentää itsenäistä kotona asumista. Liikunnalla ja fyysisen toimintakyvyn paranemisella voidaan vähentää kaatumisia ja kaatumisvammoja sekä saavuttaa näin kansantaloudellisia hyötyjä. Esim. yhden lonkkamurtuman akuuttihoidon keskimääräiset kustannukset ovat noin 20 000 euroa.

Valiokunta korostaa muutoinkin vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaa, jotta saadaan luotettavaa tietoa mm. kustannuksista sekä palveluiden tarpeesta ja niiden kehittymisestä.

Omaishoito

Sosiaali- ja terveysministeriön 17.1.2012 asettama työryhmä viimeistelee ehdotustaan omaishoidon tuen valtakunnallisista kriteereistä ja omaishoidon hoitopalkkioiden ja tukipalvelujen vaihtoehtoisista järjestämis- ja rahoitusmalleista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että omaishoidon kehittämisohjelmaa viedään eteenpäin ja että omaishoitajien asemaa, yhdenvertaisuutta ja tukipalveluja parannetaan. Omaishoito on kunnan kannalta erittäin edullinen hoidon järjestämisen vaihtoehto; arvioiden mukaan omaishoitajien tekemä hoitotyö säästää kuntien sosiaalipalvelujen menoja arviolta 1,1 miljardia euroa vuonna 2013. Toimiva omaishoito on myös edellytys vanhusten laitoshoidon tarpeen vähentämiselle.

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa: Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.


2014 talousarvio500 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio500 000
2012 tilinpäätös200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentin perustelujen kohtaa 2) täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös:

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa: Momentin perusteluja on täydennetty siten, että valtion korvausta voitaisiin maksaa myös ulkomailla aiheutuvien terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden ylimääräisten kustannusten korvaamiseen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio500 000
2013 tilinpäätös500 000
2012 tilinpäätös200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentin perustelujen kohtaa 2) täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös:

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen.

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon.

Selvitysosa: Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan tekemän kertaluonteisen lisäyksen vähennys-3 400
Menosäästöpäätös -2 000
Tasomuutos-1 000
Yhteensä-6 400

2014 talousarvio11 500 000
2013 talousarvio17 900 000
2012 tilinpäätös17 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Kaste-hankkeisiin on osoitettu edellisellä ohjelmakaudella (2008—2011) 105 milj. euroa ja kuluvalla ohjelmakaudella (2012—2015) on käytettävissä yhteensä noin 58 milj. euroa. Rahoitusta on nyt suunnattu erityisesti ensimmäisen ohjelmakauden jatkohankkeisiin, uusien toimintamallien käyttöönoton juurruttamiseen sekä niiden alueelliseen ja valtakunnalliseen levittämiseen. Hankkeet ovat painottuneet mm. mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen ja ehkäisevien palvelujen kehittämiseen.

Valiokunta korostaa uusien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista käytännön työhön ja katsoo, että julkisella hankerahoituksella saavutetut tulokset ja uudet toimintamallit on tärkeää saattaa tehokkaasti ja kattavasti koko toimialan käyttöön. Tärkeää on myös lisätä hankkeiden läpinäkyvyyttä, vähentää päällekkäistä kehittämistä ja edistää vuorovaikutusta alueiden ja hankkeiden välillä. Uusien toimintamallien käyttöönoton ja juurtumisen edellytyksenä on myös johdon ja henkilöstön sitoutuminen sekä henkilöstön koulutus ja osaamisen parantaminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että internetissä toimivaa Innokylää käytetään aktiivisesti tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämiseen ja soveltamiseen sekä resurssien tehokkaan käytön parantamiseen. On myös seurattava, mitä tuloksia saadaan aikaiseksi, ja levitettävä arvioinnista saatuja tietoja ja näin edistettävä kustannustehokkuutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 11 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 000
Yhteensä-1 000

2014 talousarvio30 000 000
2013 talousarvio31 000 000
2012 tilinpäätös36 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Valtion tutkimuskorvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien, ja se on ollut merkittävä väline kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen lisääjänä. Tutkimus on ollut vaikuttavuudeltaan erittäin korkeatasoista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vuosina 1998—2010 vaikuttavinta koko maailmassa ja erityisesti syöpätutkimus oli aivan ylivoimaista.

Määräraha on kuitenkin vähentynyt viime vuosina tuntuvasti ja pienentynyt vielä vuoden 2010 jälkeenkin neljänneksellä. Ensi vuoden määrärahaksi esitetään 30 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska siihen ei sisälly eduskunnan tekemää miljoonan euron lisäystä. Tutkimusrahoituksen väheneminen heikentää tutkimuksen määrää ja laatua pitkällä aikavälillä. Rahoituksen lasku voi vaarantaa myös kliinisen tutkimuksen kansallisia toimintaedellytyksiä. Tällainen trendi on erittäin valitettavaa, sillä tutkimustyöllä saavutetut tulokset heijastuvat käytännön potilastyöhön hoidon laadun parantamisena ja usein myös kustannusten vähenemisenä.

Hyvä esimerkki lääketieteellisen tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä on suomalaisten 1990-luvulla tekemä astman hoitoon liittyvä tutkimus, jonka perusteella muutettiin hoitokäytäntöjä. Uudet hoitotavat vähentävät astmanhoidon kustannuksia vuosittain noin 400 milj. euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen tehdyt sijoitukset ovat myös saaneet aikaan mm. terveysteknologiaan liittyviä innovaatioita, joiden kaupallistamisella on merkittäviä vaikutuksia talouteen ja vientiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimusrahoituksen korvausten jakoa koskevan järjestelmän uudistaminen edistää resurssien tehokasta käyttöä ja parantaa tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta. Asetus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta on tullut voimaan 1.11.2013, ja käytännössä se vaikuttaa rahanjakoon vuonna 2015. Valiokunta painottaa myös näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä ja vakiinnuttamista, millä edistetään hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että STM:n hallinnonalan tutkimusresurssien riittävyydestä huolehditaan valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksessa. On huolehdittava mm. siitä, että sosiaali- ja terveysalalla tuotetaan jatkossakin pitkäjänteisesti ajantasaista ja kumuloituvaa tietoa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta ja kansalaisten sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisesta. Tällaista tietoa ei ole helposti saatavissa yksittäisten hankkeiden tai tilaustutkimusten kautta. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että tarpeellisten lakisääteisten ja viranomaistehtävien voimavarat turvataan.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 31 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 110 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 1 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 74 000 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 35 170 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 85 000 euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja 1 185 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lisäkorvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille 200
Yhteensä200

2014 talousarvio110 440 000
2013 talousarvio110 240 000
2012 tilinpäätös105 997 551

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 110 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 1 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 13 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 5 300 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 59 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Lisäksi määrärahamitoituksessa on otettu huomioon lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) soveltamisalan laajentaminen pahoinpitelyrikoksiin. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain soveltamisalan laajentamisen kustannuksiksi on arvioitu 2 200 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lapseen kohdistuneen pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestäminen (siirto momentilta 28.90.30) 2 200
Tarvearvion muutos500
Yhteensä2 700

2014 talousarvio13 200 000
2013 talousarvio10 500 000
2012 tilinpäätös7 716 362

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 13 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 332 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa: Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2014 olevan noin 235 000.

Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-13 200
Yhteensä-13 200

2014 talousarvio332 150 000
2013 talousarvio345 350 000
2012 tilinpäätös308 855 129

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 330 350 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 1 800 000 euroa talousarvioesityksen 332 150 000 euroon nähden aiheutuu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisen työtulojen suojaosuuden käyttöön ottamisesta työttömyysturvassa.


2014 talousarvio330 350 000
2013 talousarvio345 350 000
2012 tilinpäätös308 855 129

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 330 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa: Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2014 talousarvio480 000
2013 talousarvio480 000
2012 tilinpäätös600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

(38.) Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2013 talousarvio5 757 000

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 32 811 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Selvitysosa: Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

FinnHEMS Oy:n toiminnasta aiheutuvia hallinnoinnin menoja ovat muun muassa lentotoiminnan kilpailutus ja sopimuksen laatiminen sekä lentotoiminnan valvonta sopimuksen voimassaoloajan. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja sen edellyttämän ohjaamomiehistön, tarvittavat tukikohdat ja lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sopimusten hinnantarkistukset ja polttoaineen hinnan nousu2 081
Tukikohtainvestoinnit ja irtaimistohankinnat5 840
Tasomuutos1 150
Yhteensä9 071

2014 talousarvio32 811 000
2013 I lisätalousarvio150 000
2013 talousarvio23 740 000
2012 tilinpäätös22 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 32 811 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa: Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Menosäästöpäätös -500
Yhteensä-500

2014 talousarvio3 000 000
2013 talousarvio3 500 000
2012 tilinpäätös3 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa: Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.


2014 talousarvio6 300 000
2013 talousarvio6 300 000
2012 tilinpäätös6 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.