Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              (38.) Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 000
Yhteensä-1 000

2014 talousarvio30 000 000
2013 talousarvio31 000 000
2012 tilinpäätös36 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Valtion tutkimuskorvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien, ja se on ollut merkittävä väline kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen lisääjänä. Tutkimus on ollut vaikuttavuudeltaan erittäin korkeatasoista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vuosina 1998—2010 vaikuttavinta koko maailmassa ja erityisesti syöpätutkimus oli aivan ylivoimaista.

Määräraha on kuitenkin vähentynyt viime vuosina tuntuvasti ja pienentynyt vielä vuoden 2010 jälkeenkin neljänneksellä. Ensi vuoden määrärahaksi esitetään 30 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska siihen ei sisälly eduskunnan tekemää miljoonan euron lisäystä. Tutkimusrahoituksen väheneminen heikentää tutkimuksen määrää ja laatua pitkällä aikavälillä. Rahoituksen lasku voi vaarantaa myös kliinisen tutkimuksen kansallisia toimintaedellytyksiä. Tällainen trendi on erittäin valitettavaa, sillä tutkimustyöllä saavutetut tulokset heijastuvat käytännön potilastyöhön hoidon laadun parantamisena ja usein myös kustannusten vähenemisenä.

Hyvä esimerkki lääketieteellisen tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä on suomalaisten 1990-luvulla tekemä astman hoitoon liittyvä tutkimus, jonka perusteella muutettiin hoitokäytäntöjä. Uudet hoitotavat vähentävät astmanhoidon kustannuksia vuosittain noin 400 milj. euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen tehdyt sijoitukset ovat myös saaneet aikaan mm. terveysteknologiaan liittyviä innovaatioita, joiden kaupallistamisella on merkittäviä vaikutuksia talouteen ja vientiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimusrahoituksen korvausten jakoa koskevan järjestelmän uudistaminen edistää resurssien tehokasta käyttöä ja parantaa tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta. Asetus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta on tullut voimaan 1.11.2013, ja käytännössä se vaikuttaa rahanjakoon vuonna 2015. Valiokunta painottaa myös näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä ja vakiinnuttamista, millä edistetään hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että STM:n hallinnonalan tutkimusresurssien riittävyydestä huolehditaan valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksessa. On huolehdittava mm. siitä, että sosiaali- ja terveysalalla tuotetaan jatkossakin pitkäjänteisesti ajantasaista ja kumuloituvaa tietoa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta ja kansalaisten sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisesta. Tällaista tietoa ei ole helposti saatavissa yksittäisten hankkeiden tai tilaustutkimusten kautta. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että tarpeellisten lakisääteisten ja viranomaistehtävien voimavarat turvataan.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 31 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.