Talousarvioesitys 2014
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
| 2014 talousarvio | 30 000 000 |
| 2013 talousarvio | 31 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 36 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Valtion tutkimuskorvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien, ja se on ollut merkittävä väline kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen lisääjänä. Tutkimus on ollut vaikuttavuudeltaan erittäin korkeatasoista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vuosina 1998—2010 vaikuttavinta koko maailmassa ja erityisesti syöpätutkimus oli aivan ylivoimaista.
Määräraha on kuitenkin vähentynyt viime vuosina tuntuvasti ja pienentynyt vielä vuoden 2010 jälkeenkin neljänneksellä. Ensi vuoden määrärahaksi esitetään 30 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska siihen ei sisälly eduskunnan tekemää miljoonan euron lisäystä. Tutkimusrahoituksen väheneminen heikentää tutkimuksen määrää ja laatua pitkällä aikavälillä. Rahoituksen lasku voi vaarantaa myös kliinisen tutkimuksen kansallisia toimintaedellytyksiä. Tällainen trendi on erittäin valitettavaa, sillä tutkimustyöllä saavutetut tulokset heijastuvat käytännön potilastyöhön hoidon laadun parantamisena ja usein myös kustannusten vähenemisenä.
Hyvä esimerkki lääketieteellisen tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä on suomalaisten 1990-luvulla tekemä astman hoitoon liittyvä tutkimus, jonka perusteella muutettiin hoitokäytäntöjä. Uudet hoitotavat vähentävät astmanhoidon kustannuksia vuosittain noin 400 milj. euroa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen tehdyt sijoitukset ovat myös saaneet aikaan mm. terveysteknologiaan liittyviä innovaatioita, joiden kaupallistamisella on merkittäviä vaikutuksia talouteen ja vientiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimusrahoituksen korvausten jakoa koskevan järjestelmän uudistaminen edistää resurssien tehokasta käyttöä ja parantaa tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta. Asetus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta on tullut voimaan 1.11.2013, ja käytännössä se vaikuttaa rahanjakoon vuonna 2015. Valiokunta painottaa myös näyttöön perustuvan hoitotyön edistämistä ja vakiinnuttamista, millä edistetään hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä hoitokäytäntöjä.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että STM:n hallinnonalan tutkimusresurssien riittävyydestä huolehditaan valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksessa. On huolehdittava mm. siitä, että sosiaali- ja terveysalalla tuotetaan jatkossakin pitkäjänteisesti ajantasaista ja kumuloituvaa tietoa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta ja kansalaisten sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisesta. Tällaista tietoa ei ole helposti saatavissa yksittäisten hankkeiden tai tilaustutkimusten kautta. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että tarpeellisten lakisääteisten ja viranomaistehtävien voimavarat turvataan.
Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 31 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.