Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
              28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut
              60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. YrityspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Yrityspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, edistää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa sekä tukea alueellista kehitystä. Yrityspolitiikalla luodaan myös kannustavaa innovaatioympäristöä sekä tehostetaan markkinoiden toimintaa. Yritysten toimintaympäristöä parannetaan siten, että yrityskanta uudistuu ja talouden rakenne monipuolistuu sekä talouden tehokkuus lisääntyy kilpailun kovenemisen myötä. Keskeistä on myös rakentaa olosuhteet suotuisaksi yritysten kasvulle.

Yrityspoliittiset toimenpiteet painottuvat yrityksen toimintaympäristön laadun parantamisen ja yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomisen lisäksi yritysten kehittämispalveluiden tarjontaan. Etenkin aloitus- tai kasvuvaiheessa olevien yritysten tarvitsemaa rahoitusta, neuvontaa ja koulutusta edistetään.

Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma tukee osaltaan yrityspolitiikan toimenpiteitä. Ohjelmalla varmistetaan, että resurssit yrittäjyyden edistämiseen käytetään tehokkaasti hallinnonalojen välisessä yhteistyössä.

Kehittämispalvelut ja yritystuet

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää vahvaa kansallista osaamispohjaa sekä kannustavaa innovaatioympäristöä. Kehittämispalvelujen strategian mukaisella neuvonta-, koulutus- ja osaamisen kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittämällä eri organisaatioiden palveluista integroituja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden pk-yrityksille osaamispalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa.

Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluiden painopisteissä korostuvat pk-yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen, uuden informaatio- ja viestintäteknologian hyväksikäytön tehostaminen pk-yritysten liiketoiminnassa sekä innovaatioiden kaupallistumisen nopeuttaminen. Toiminnassa korostuvat myös uuden yritystoiminnan edistäminen sekä kasvukykyisten ja -haluisten pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Lisäksi pyritään madaltamaan pk-yritysten kansainvälistymiskynnystä ja tukemaan osaamispohjaista palveluvientiä. Kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa tehostetaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota julkisesta rahoituksesta riippumattoman yritysneuvonnan aseman vahvistamiseen maan eri alueilla.

Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineettomiin ja aineellisiin hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Yritystukia suunnataan kasvuhakuisten ja aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen erityisesti uusilla ja kehittyvillä aloilla. Painopisteenä on myös pk-yritysten osaamisen ja verkottumisen edistäminen sekä uuden teknologian käyttöönotto myös keskusten ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi tuetaan pk-yritysten tarvitsemien innovaatio-, hautomo-, tuotekehitys-, testaus-, mittaus- yms. palvelujen kehittämistä ja toimintaympäristön parantamista.

Erityisrahoitus

Yritysten toimintaympäristöä tulee muuttamaan vuoden 2006 lopussa voimaan tulevat luottolaitosten uudet vakavaraisuussuositukset, joiden arvioidaan kiristyvän ja vaikeuttavan siten erityisesti pk-yritysten rahoituksen saantia. Rahoituksen saatavuus on ongelmana edelleen erityisesti alkaville yrityksille ja kasvuyrityksille. Kilpailu vienti- ja rahoitusmarkkinoilla kiristyy osana globalisaation kehitystä. Vientiyritykset hakevat kasvua myös uusilta, vasta kehittyviltä markkinoilta, joiden toimintaympäristöön liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja riskejä.

Yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen vahvistaminen on keskeinen lähtökohta valtion erityisrahoituksen suuntaamisessa. Pk-yritysten ja viennin rahoituksen tarjonnassa olevia puutteita on tarkoituksenmukaista poistaa tarjoamalla julkista erityisrahoitusta. Keskeinen erityisrahoituslaitos pk-yritysten laina- ja takausrahoituksessa sekä viennin rahoituksessa on Finnvera Oyj.

Finnvera Oyj:n pk-yritysten rahoitukseen sisältyy valtiontukea elinkeino- tai aluepoliittisista syistä. Valtiontuki kotimaassa toimiville yrityksille myönnettävissä lainoissa sisältyy korkotukeen ja luottotappiokorvauksiin sekä takausten osalta takaustappiokorvauksiin. Yhtiön pk-lainoja ja takauksia rahoitetaan osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Valtio vastaa vientitakuiden ja erityistakausten tappioista valtiontakuurahaston varoilla. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy (aikaisemmin Fide Oy) hoitaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti yrityspolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2006:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Yrittäjyyden politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Yrityspolitiikka -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
  v. 2004
tilinpäätös
v. 2005
varsinainen
talousarvio
v. 2006
esitys
     
21.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)-1 6491 1771 189
(40.)Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointituki (siirtomääräraha 3 v)1 800--
(41.)Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha)336336-
42.Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)17 49417 32014 420
43.Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)12 92322 20018 700
44.Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)4 0773 5403 540
45.Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)18 01421 45518 235
(46.)Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)13 660--
47.Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)3 5613 5614 361
48.Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)1 3616 30012 600
(49.)Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arviomääräraha)-20-
60.Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha)-14 00020
62.EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)70 66087 89884 732
(63.)Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v)25 000--
 Yhteensä167 239177 807157 797

21. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 189 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä InnoSuomi-toimintaan ja -palkintoihin. Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 000 euroa uuden palkkausjärjestelmän rahoituksena yhdistysrekisterin osalta. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH tukee henkistä pääomaa ja edistää teknistä ja taloudellista kehitystä käsittelemällä yrityksien, yhdistyksien ja säätiöiden asioita ja rekisteröimällä ne sekä myöntämällä patentit, tavaramerkit, mallioikeudet ja muut teollisoikeudelliset suojat. PRH varmistaa myös sen, että neuvonta ja tietopalvelu on luotettavaa ja nopeasti saatavissa. Virasto kehittää palvelujaan sähköistä asiointia lisäämällä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2006:

Vaikuttavuus

 Mittarit/Kriteerit2004
toteutuma
2005
tavoite
2006
tavoite
     
PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässäAsiakasarvio-8,48,4
Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistäminenAsiakasarvio-8,48,4

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2004
toteutuma
2005
tavoite
2006
tavoite
     
Asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10)Asiakasarvio-8,48,4
Työn tuottavuusTuottavuuden muutos+5,7 %+0,1 %+2,0 %
TaloudellisuusYksikkökustannusten muutos-0,8 %+1,6 %+0,9 %
LaatuEFQM-laatuarviointi350—400350—400400—450
Käsittelyn joutuisuus:    
Patenttihakemukset, kotimaisetKäsittelyaika2,9 v2,3 v2,1 v
UlkomaisetKäsittelyaika8,9 v 6,0 v4,5 v
PCT, prioriteettiKäsittelyaika 3,0 kk3,0 kk
PCT, ei prioriteettiaKäsittelyaika 6,0 v6,0 kk
HyödyllisyysmallihakemuksetKäsittelyaika3,0 kk3,0 kk3,0 kk
Tavaramerkkihakemukset, kansallisetKäsittelyaika8,7 kk6,5 kk6,0 kk
Kansainväliset (kohdemaa Suomi)Käsittelyaika9,5 kk7,5 kk6,0 kk
EU-tavaramerkkilausunnotKäsittelyaika2,0 kk2,5 kk2,5 kk
MallioikeushakemuksetKäsittelyaika9,7 kk9,5 kk9,5 kk
Kaupparekisteri-ilmoituksetKäsittelyaika0,3 kk0,5 kk0,5 kk
YrityskiinnityshakemuksetKäsittelyaika0,3 kk0,5 kk0,5 kk
Yhdistysrekisteri-ilmoituksetKäsittelyaika4,8 kk2,0 kk2,0 kk
Säätiörekisteri-ilmoituksetKäsittelyaika2,5 kk0,5 kk0,5 kk
KustannusvastaavuusSuoriteryhmät:   
 Omakustannusarvoon hinnoiteltavat101 %96 %96 %
 Alle omakustannusarvon hinnoiteltavat27 %26 %27 %
 Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat182 %156 %162 %
Sähköiset hakemukset ja ilmoituksetPatenttihakemukset23 %45 %50 %
 EP-hakemukset15 %27 %40 %
 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset-50 kpl200 kpl

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2004
toteutuma
2005
tavoite
2006
tavoite
    
(työtyytyväisyys-barometri, asteikko 1—5, jollei muuta mainita)   
    
Henkilötyövuosien kehitys470472482
Tuloksellisuutta tukeva johtaminen   
— johtaminen3,53,63,7
— tiedon kulku3,03,33,5
— palautteen saanti3,43,53,6
Osaamisen johtaminen   
— kehittymisen tuki3,43,53,6
— koulutuspanostus, euroa/htv433526643
— koulutuspäivät/htv3,64,24,8
— koulutustaso (asteikko 1—7)4,95,05,2
— vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä38,739,339,5
Työhyvinvoinnin kehittäminen3,73,83,9
— työilmapiiri ja -yhteisö3,73,83,9
— työolot3,83,83,9
— sairauspoissaolopäivät/htv9,69,18,7
Organisaation työnantajakuva on houkutteleva3,43,53,5
— työnantajakuva   
— lähtövaihtuvuus, %6,25,03,9

Vaikuttavuustavoitteissa korostetaan asiakkaiden toimintaedellytyksiä kansainvälisessä innovaatioympäristössä. Innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä edistetään jatkamalla tietopalvelun ja neuvonnan strategioiden uudistamista, aluetoiminnalla ja InnoSuomi-toiminnalla. Verkkopalvelujen kehittämisessä pääpaino siirtyy hakemusten ja ilmoitusten sähköiseen vastaanottamiseen ja sähköiseen maksuliikenteeseen. Toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi PRH jatkaa tietojärjestelmien uudistamista ja toimintojen kehittämistä prosessiorganisaation mallin mukaisesti.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa)
 2004
TP
2005
TA
2006
TAE
    
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot32 51132 40133 366
— muut tuotot243225225
Tuotot yhteensä32 75432 62633 591
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset32 24433 86234 913
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)510-1 236-1 322
Kustannusvastaavuus, %1019696
    
Alle omakustannusarvon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet
Yhdistys- ja säätiöasiat   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot641671671
Tuotot yhteensä641671671
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset2 3672 5922 494
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 726-1 921-1 823
Kustannusvastaavuus, %272627
    
Liiketaloudelliset suoritteet
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 6771 7651 855
Tuotot yhteensä1 6771 7651 855
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset9191 1301 144
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)758635711
Kustannusvastaavuus, %182156162

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperusteisena patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot sekä suoriteperusteisesti säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot.

Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdistysrekisteristä, jonka maksuille ei ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä omakustannustavoitetta. Myöskään säätiörekisteriltä ei ole odotettu täyttä kustannusvastaavuutta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2004
toteutuma
2005
varsinainen
talousarvio
2006
esitys
    
Bruttomenot33 68236 33437 401
Bruttotulot35 18135 15736 212
Nettomenot-1 4991 1771 189
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 177  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 027  


2006 talousarvio1 189 000
2005 lisätalousarvio
2005 talousarvio1 177 000
2004 tilinpäätös-1 648 906

(41.) Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2005 talousarvio336 000
2004 tilinpäätös336 000

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luottoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2006 enintään 120 330 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia luottoja enintään 114 314 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2006 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Näiden luottojen korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet

Tulostavoitteet koskevat myös momentin 32.30.43 rahoitusta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
 20062007200820092010—Valtuuden käytöstä
aiheutuvat kaikki
menot yhteensä
       
Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset13 5609 4206 1103 5701 96034 620
Vuoden 2006 sitoumukset8601 8501 7801 3108406 640
Yhteensä14 42011 2707 8904 8802 80041 260

Vuoden 2006 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on noin 1,74 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen noin 12,68 milj. euroa.

Vuoden 2006 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 6,3 milj. euroa.


2006 talousarvio14 420 000
2005 lisätalousarvio
2005 talousarvio17 320 000
2004 tilinpäätös17 494 338

43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2006 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2007.

Finnvera Oyj:n myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

Momentin tulostavoitteet sisältyvät momentille 32.30.42.


2006 talousarvio18 700 000
2005 talousarvio22 200 000
2004 tilinpäätös12 923 119

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 540 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (449/2002) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille.

Määrärahasta saa käyttää enintään 6 000 euroa saariston kuljetustuen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettua lakia (954/1981) muutettiin 15.12.2003 annetulla lailla (1080/2003) siten, että lain soveltamisaika jatkuu ja kattaa vuosina 2004—2007 tapahtuvat kuljetukset.

Kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten kuljetusten tukemiseen. Tuen kohteena arvioidaan olevan noin 300 pientä ja keskisuurta yritystä. Kuljetustuki on lakisääteinen avustus siten, että se tulee myöntää, kun tuen ehdot täyttyvät.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet


2006 talousarvio3 540 000
2005 talousarvio3 540 000
2004 tilinpäätös4 077 081

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien maksamiseen.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea, yritysten toimintaympäristötukea sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea saa vuonna 2006 myöntää yhteensä 12 519 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten investointihankkeisiin, pk-yritysten kehittämishankkeisiin, yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin sekä maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettäviin avustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Tuilla parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä sekä yritysten toimintaympäristöä. Tukia voidaan myöntää koko maassa, mutta ne kohdistetaan pääsääntöisesti EU-tukialueiden ulkopuolisille alueille.

Investointitukea myönnetään käyttöomaisuusinvestointien toteuttamiseen yrityksen aloittaessa tai laajentaessa toimintaansa tai uudistaessa käyttöomaisuuttaan. Investointitukea myönnetään pienille yrityksille, mutta kehitysalueella tukea voidaan myöntää myös suuremmille yrityksille.

Pk-yritysten kehittämistukea myönnetään merkittäviin kehittämishankkeisiin, joilla parannetaan tuotteiden tai tuotannon tasoa, markkinointi- tai liikkeenjohtotaitoja tai edistetään kansainvälistymistä.

Yritysten toimintaympäristötukea myönnetään hankkeisiin, joilla kehitetään tai aikaansaadaan pk-yritysten tarvitsemia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja yritysten verkottumista sekä teknologian siirtoa. Tukea myönnetään lähinnä julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille sekä kunnille.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Toiminnalliset tulostavoitteet

Myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen vuonna 2006 eri käyttökohteisiin (toteutuma vuonna 2004 suluissa)
 EuroaArvio
tuensaajista
Uusia
työpaikkoja
Uusitut
työpaikat
Hankkeiden
toteuttamisesta
työpaikkoja
Uudet
yritykset
       
Investointituki3 800 000150 (342)300 (828)70 (118)100 (137)110 (201)
Pk-yritysten kehittämistuki5 000 000200 (337)280 (990)190 (336)110 (167)15 (31)
Toimintaympäristötuki2 200 00020 (34)40 (226)40 (140)60 (101)2 (2)
Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin tuki1 519 00025 (43)60 (119)50 (93)56 (68)3 (6)
Yhteensä12 519 000395 (756)680 (2 163)350 (687)326 (473)130 (240)
       
Vuoden 2006 osalta työpaikka-arviossa on huomioitu vuonna 2004 voimaan tulleet työllisyysvaikutustyöryhmän ohjeet työllisyysvaikutusten arvioimiseksi.

Lisäksi myönnettävällä valtuudella arvioidaan vaikutettavan noin 310 yrityksen liikevaihdon lisäykseen ja noin 160 yrityksen viennin kasvuun.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
 2006200720082009—Valtuuden käytöstä
aiheutuvat kaikki
menot yhteensä
      
Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset16 3578 7294 0771 22430 387
Vuoden 2006 sitoumukset 1 8784 3823 7562 50312 519
Yhteensä18 23513 1117 8333 72742 906

Vuonna 2006 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 12,1 milj. euroa.


2006 talousarvio18 235 000
2005 talousarvio21 455 000
2004 tilinpäätös18 014 345

47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 361 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin.

Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yritysten eettisen vastuun edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen
  
Ulkomaisten investointien lisääminen Suomessa2 398 000
Muotoilun edistäminen685 000
Liikkeenjohdollisen asiantuntemuksen lisääminen505 000
Kehittämispalvelut, naisyrittäjyys, osaamisen monimuotoisuus ja muu avustustoiminta773 000
Yhteensä4 361 000

Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen sekä pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen käytön edistämiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin kuten koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä teollisen muotoilun hyväksikäytön edistämiseen. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan edistämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Toiminnalliset tulostavoitteet


2006 talousarvio4 361 000
2005 lisätalousarvio1 500 000
2005 talousarvio3 561 000
2004 tilinpäätös3 561 000

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia siitä, että yhtiö voi tehdä korontasaussopimuksia vuosina 1997—2005 enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma ja sitovien korontasaustarjousten pääomasta 30 prosenttia. Korontasaustoiminnan osalta limiitistä oli vuoden 2004 lopussa sidottu 2 168,3 milj. euroa, josta korontasaussopimusten osuus oli 441,1 milj. euroa. Korontasaustarjous- ja korontasaussopimuskanta uusiutuu ja muuttuu jatkuvasti lain asettaman enimmäismäärän puitteissa ja ainoastaan osa tarjouskannasta etenee sopimusvaiheeseen.

Eduskunnalle on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2005 julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamista koskeva hallituksen esitys, jossa vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodesta 2005.

Vuonna 2006 vientiluottojen korontasaussopimuksista johtuvan määrärahatarpeen arvioidaan olevan 9 100 000 euroa ja alusluottojen korontasaussopimusten osalta 3 500 000 euroa. Vuonna 2006 arvioidaan uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia tehtävän 300 milj. euron arvosta sekä alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia 470 milj. euron arvosta. Vuoden 2006 jälkeen vientiluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosittain 300 milj. euron arvosta. Alusluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän 620 milj. euron arvosta sekä vuonna 2007 että vuonna 2008 ja vuoden 2008 jälkeen vuosittain 300 milj. euron arvosta.

Vuonna 2004 momentilta ei maksettu korkotukea. Hallinnointipalkkiota maksettiin korontasausyhtiölle yhteensä 200 000 euroa. Suojaustoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia maksettiin momentilta yhteensä 1 100 000 euroa. Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta voi aiheutua menojen lisäksi korkohyvityksinä myös tuloja. Vuonna 2004 korkohyvitystä maksettiin valtiolle yhteensä 7 400 000 euroa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
 20062007200820092010Yhteensä
       
Vientiluottojen korkotuki9 10010 70012 00012 90013 50058 200
Alusluottojen korkotuki3 5007 90013 60017 00018 40060 400
Yhteensä12 60018 60025 60029 90031 900118 600


2006 talousarvio12 600 000
2005 talousarvio6 300 000
2004 tilinpäätös1 361 331

(49.) Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arviomääräraha)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2005 talousarvio20 000
2004 tilinpäätös

60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.


2006 talousarvio20 000
2005 talousarvio14 000 000
2004 tilinpäätös

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 84 732 000 euroa.

Vuonna 2006 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä 69 134 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2006.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien rakennerahastokauden 2000—2006 tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä Interreg III -yhteisöaloiteohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU:n osuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden 1995—1999 sitoumusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Vuonna 2006 osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu.

Määrärahaa saa käyttää lopulliselle edunsaajalle aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Rakennerahasto-ohjelmissa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta säädetään muun muassa laissa yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000). Laki on voimassa ohjelmakauden 2000—2006 loppuun saakka. Lisäksi tuista säädetään energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa säädöksissä (VNp 45/1996, 29/1999 ja VNA 625/2002), Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta koskevissa säädöksissä (VNp 461/1998 ja VNA 435/2004) sekä laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Tuista säädetään myös Euroopan yhteisöjen komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmia (EU 548 ja 549/11.10.1996) koskevissa säädöksissä, valtionavustuslaissa (688/2001) sekä laissa pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004). Lisäksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista säädetään laissa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1354/1999).

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion vastinrahoituksen käytöstä hallinnonalansa sisällä EU-ohjelmien rahoituskehysten mukaisesti.

Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja, joihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 3 200 000 euroa.

Määrärahasta palkattavien henkilötyövuosien määrä on noin 59, josta noin puolet maksetaan EU:n osuudesta momenteilta 26.98.61 ja 34.05.61.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 66,239 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 18,493 milj. euroa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Vuoden 2006 EU-myöntämisvaltuuden (26.98.61 ja 34.05.61) ja valtuuden kansallisen rahoitusosuuden (32.30.62) vaikuttavuutta arvioidaan seuraavasti (toteutuma vuonna 2004 suluissa):

EAKR     
OhjelmaMilj. euroaUusia
työpaikkoja
Uudistettuja
työpaikkoja
Projektinaikaisia
työpaikkoja
Uusia
yrityksiä
      
Tavoite 158 (74)2 500 (2 923)1 180 (1 250)545 (838)300 (355)
Tavoite 240 (48)3 760 (3 567)2 400 (1 878)1 040 (679)400 (497)
Interreg0,2 (0,2)20 (5)20 (0)5 (9)1 (1)
Yhteensä98,2 (122,2)6 280 (6 495)3 600 (3 128)1 590 (1 526)701 (853)

ESR   
OhjelmaMilj. euroaOsallistuvat yrityksetHenkilökoulutuspäiviä
    
Tavoite 15700 (722)9 400 (9 365)
Tavoite 23500 (822)11 400 (11 398)
Tavoite 3163 800 (3 614)43 700 (43 701)
Yhteensä245 000 (5 158)64 500 (64 464)

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
 200620072008Valtuuden käytöstä
aiheutuvat kaikki
menot yhteensä
     
Vuosien 2000—2005 sitoumukset67 43930 2093 866101 514
Vuoden 2006 sitoumukset17 29331 10020 74169 134
Yhteensä84 73261 30924 607170 648

Vuonna 2006 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 67,4 milj. euroa.

Myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (1 000 euroa)
 Tavoite 1Tavoite 2Tavoite 3Interreg IIIYhteensä1)
      
Euroopan aluekehitysrahasto28 82023 083-24352 146
Euroopan sosiaalirahasto2 2301 9199 639-13 788
Yhteensä31 05025 0029 63924365 934

1) Vuoden 2006 myöntämisvaltuudesta puuttuu palautumakorotus 3,2 milj. euroa.

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (1 000 euroa)
OhjelmaKauden
2000—2006
rahoituskehys
valtuutena1)
Budjetoitu
valtuutta
v. 2000—2005
talousarvio +
lisätalousarviot2)
Myöntämis-
valtuus
v. 20063)
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2000—2005
talousarvio +
lisätalousarviot4)
Määräraha
v. 20065)
      
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)     
Tavoite 1255 830227 01028 820189 41035 163
Tavoite 2203 515180 43223 083148 77128 960
Interreg9 5589 31524311 1692 116
Yhteensä468 903416 75752 146349 35066 239
      
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)     
Tavoite 113 52611 2962 2309 8891 946
Tavoite 212 73410 8121 9198 5722 040
Tavoite 372 21062 5719 63944 99010 991
Yhteensä98 47084 67913 78863 45414 977
      
EAKR + ESR YHTEENSÄ567 373501 43665 934412 80481 216

1) Kauden 2000—2006 rahoituskehyksessä mukana arvio palautumakorotuksesta 21,955 milj. euroa.

2) Vuosien 2000—2005 valtuusluvuista puuttuu palautumakorotus 18,755 milj. euroa.

3) Vuoden 2006 myöntämisvaltuudesta puuttuu palautumakorotus 3,2 milj. euroa.

4) Vuosien 2000—2005 arviomäärärahoista puuttuu palautumakorotus 10,950 milj. euroa.

5) Vuoden 2006 arviomäärärahaluvusta puuttuu palautumakorotus 3,516 milj. euroa.


2006 talousarvio84 732 000
2005 lisätalousarvio
2005 talousarvio87 898 000
2004 tilinpäätös70 660 260