Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä:

  • — hyvinvoinnille vahva perusta
  • — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot ja mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot ja mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

Tuotokset ja laadunhallinta

Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2011 toimeenpanoon.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 68 319 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ottaa vuoden 2014 toimintansa perustaksi sosiaali- ja terveysministeriön strategian "Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020" sekä THL:n oman strategian "Terveydestä hyvinvointia - 2020 - hyvinvoinnista terveyttä". Sosiaalisen kestävyyden teemat liittyvät hyvinvoinnin turvaamisen taloudelliseen perustaan, hyvinvoinnin oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja varautumiseen globaalien ilmiöiden tuottamiin muutoksiin. THL:n toiminnassa kestävyysteemat ovat mukana väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn, palvelujärjestelmän tehokkuuden ja rahoituspohjan varmistamisen kysymyksissä. THL:n oman strategian päälinjaukset tähtäävät laitoksen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseen juuri näissä kysymyksissä. Linjauksissa määritellään tavoitteiksi, että väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat, terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa 2010-luvulla korostuu myös asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi. Julkisin varoin kerättyjen tietovarantojen käytettävyyden parantaminen on määritelty vuonna 2011 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä kaikilla aloilla keskeiseksi tavoitteeksi. THL on sosiaali- ja terveysalan tietovarantojen keskeinen tuottaja, jalostaja ja käytön edistäjä. THL:n strategiassa tietovarantoihin liittyy kaksi kuudesta päälinjauksesta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja käytetään laajasti terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelujärjestelmän toimivuuden edistämiseen. Lisäksi toimitaan niin, että hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kohdentaa voimavarojaan uudelleen strategiansa mukaisesti. Laitos huolehtii siitä, että sen toiminnassa otetaan huomioon kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteet, jotka liittyvät myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Laitos toimii taloudellisesti ja tuottavasti.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on riittävä osaaminen toteuttaa tavoitteet. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee.

Määrärahasta on varattu 400 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot105 753104 198103 319
Bruttotulot35 75134 00035 000
Nettomenot70 00270 19868 319
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 567  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle6 361  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot6 2327 2507 250
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot93250250
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 5357 1057 105
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-303145145
Kustannusvastaavuus, %95102102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus20 51817 00017 000
— EU:lta saatava rahoitus4 1774 5004 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus1 7151 7001 700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot5 1872 5503 550
Tuotot yhteensä31 59725 75026 750
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset35 73630 29431 294
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-4 139-4 544-4 544
Omarahoitusosuus, %121515

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset ja htv:t tulosalueittain1)

 2012
tilinpäätös
1 000 €
htv2013
arvio
1 000 €
htv2014
tavoite
1 000 €
htv
       
Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala10 92712710 92712710 173127
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala28 95429028 95429027 232290
Terveyden suojelun toimiala25 74133225 74133223 622332
Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala28 74929228 74929227 015292
Tieto-osasto12 27410612 27410611 645106
Kansanväliset asiat3 763223 763223 63222
Yhteensä110 4081 169110 4081 169103 3191 169

1) Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biopankkilain toimeenpanoon liittyvä siirto momentille 33.02.05 (-1 htv)-70
Hallituksen menosäästöpäätös-500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) (uudelleenkohdennus momentille 33.01.21)110
Palkkausten tarkistus206
Tuottavuustoimet-1 165
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-150
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-147
Tasomuutos-163
Yhteensä-1 879

2014 talousarvio68 319 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio70 198 000
2012 tilinpäätös69 796 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 953 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 68 319 000 euroon nähden on 366 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 548 000 euroa siirtona momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan ja lisäyksenä 182 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.


2014 talousarvio67 953 000
2013 IV lisätalousarvio-147 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio70 198 000
2012 tilinpäätös69 796 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 953 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 33.01.21 ja aiheutuu valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönotosta.


2014 III lisätalousarvio150 000
2014 talousarvio67 953 000
2013 tilinpäätös70 051 000
2012 tilinpäätös69 796 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 36 842 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 21 284 000 euroa ja muihin menoihin 15 208 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
  • — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
  • — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
  • — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
  • — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
  • — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
  • — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
  • — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
  • — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos kehittää osaamistaan vuonna 2012 valmistuneen henkilöstörakennesuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

 2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
    
Tieteelliset julkaisut475450450
Yleistajuiset julkaisut379450450
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk121 000130 000140 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät53 40050 00056 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit58 70048 00056 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset1 8641 7001 800
Koulutettavapäivät22 70018 00024 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 66 860 000 euroa, myönnetään valtionapua 36 842 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2014 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2012—2014

 Menot (1 000 euroa)Oma rahoitus
(1 000 euroa)
Valtionapu (1 000 euroa)
Osaamiskeskus2012
tot.
2013
arvio
2014
arvio
2012
tot.
2013
arvio
2014
arvio
2012
tot.
2013
arvio
2014
arvio
          
Tiedolla vaikuttaminen9 5409 6649 6451 9251 8451 8457 6157 8197 800
Ratkaisujen kehittäminen22 81223 10922 1038 8669 0008 80113 94614 10913 302
Asiakasratkaisut20 51220 77820 73618 74918 50018 5001 7632 2782 236
Osaamiskeskukset14 22014 40514 37644787287213 77313 53313 504
Yhteensä67 08367 95666 86029 98730 21730 01837 09737 73936 842
          
Rahoitusosuus %   454445555655

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) (uudelleenkohdennus momentille 33.01.21)60
Palkkausten tarkistusten vaikutus valtionapuun250
Tuottavuustoimet-832
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-100
Yhteensä-1 122

2014 talousarvio36 842 000
2013 talousarvio37 964 000
2012 tilinpäätös37 369 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 36 543 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 299 000 euroa talousarvioesityksen 36 842 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan.


2014 talousarvio36 543 000
2013 talousarvio37 964 000
2012 tilinpäätös37 369 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 36 543 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 7 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin

5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin

 
Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma
Työterveystoiminta
Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut
Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö
Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä
Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma
Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto
Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma
Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu ja valmistelu hanke
Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen
Uusien hankkeiden käynnistäminen
Johtamisen kehittämisverkosto
Viranomaisten yhteiset kenttäjohtamisjärjestelmät (KEJO, Erica)
Inhimillinen pääoma osatyökykyisten työurien pidentämisen tukena
Kansallinen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma
Monialainen kuntoutusselvitys 2013—2015, sisältää kokonaisselvityksen vammaisten apuvälinepalveluista
Lääkepolitiikka 2020 seuranta; lääkehuolto tulevaisuuden palvelurakenteissa
Tupakoinnin terveystaloudelliset vaikutukset -hanke
Osatyökykyisten toimintakonseptin juurruttaminen
Mielekäs-hanke sote-alan vetovoimaisuuden edistämiseksi
Tasa-arvo -hankkeet
EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat
EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen100
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys VeTo-projektiin ja päihdeäiteihin liittyen-1 550
Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano400
Säästöpäätös -1 000
Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen500
Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO)200
Tasomuutos-246
Yhteensä-1 596

2014 talousarvio7 730 000
2013 talousarvio9 326 000
2012 tilinpäätös10 480 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.

Momentin yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus- ja muut menot on korvamerkitty KEJO-hankkeelle vuoden 2017 loppuun saakka. Kehyspäätöksessä 27.3.2013 on myönnetty momentilta yhteensä 800 000 euroa vuosille 2014—2016 (400 000 euroa vuodelle 2014, 300 000 euroa vuodelle 2015 ja 100 000 euroa vuodelle 2016) Osatyökykyiset työssä -hankkeelle. Hankkeelle palkataan hankesuunnitelman mukaisesti määräaikainen projektipäällikkö ajalle 1.1.2014—31.12.2015, jonka palkkaus ja muut menot tulisi kattaa momentille myönnetystä määrärahasta.


2014 talousarvio7 730 000
2013 talousarvio9 326 000
2012 tilinpäätös10 480 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Päihdeäitien palvelut

Eduskunta on neljänä perättäisenä vuotena lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan, jotta päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien ja heidän perheidensä hoito on voitu varmistaa. Lisätessään kuluvan vuoden talousarvioon 1,5 milj. euron määrärahan valtiovarainvaliokunta painotti, että rahoitus on saatava vakaalle pohjalle ja että rahoitustarve on otettava huomioon jo vuoden 2014 talousarviota valmisteltaessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toiminnan rahoitus ei kuitenkaan ole vielä ensi vuonnakaan vakaalla pohjalla.

Eduskunnan myöntämää määrärahaa on käytetty varmistamaan Ensi- ja turvakotien liiton kehittämän Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toimivuus, sillä RAY:n avustus on viime vuosina vähentynyt. Saadun selvityksen mukaan avustuksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 jälkeen, jolloin järjestelmä siirtyisi kokonaan julkisen rahoituksen piiriin. RAY:n avustuksen pienentyessä valtionosuuksiin on vuodesta 2011 lukien tehty 3 milj. euron lisäys päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa palvelujen varmistamiseen, mutta käytännössä määrärahan lisäys ei ole ohjautunut päihdehoitoon kaikissa kunnissa.

Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa päihdeäitien hoito on tarkoitus keskittää erityisvastuualueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistellaan parhaillaan, joten palvelurakennetta koskevat ratkaisut ovat vielä auki.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien hoito voidaan varmistaa myös ensi vuonna, ja lisää momentille 1 500 000 euroa.

Valiokunta edellyttää, että päihdeäitien palveluiden rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle ja että hallitus ottaa rahoitustarpeen huomioon vuoden 2015 talousarvioesityksestä lähtien.

Istanbulin sopimuksen toimeenpano

Euroopan neuvosto hyväksyi toukokuussa 2011 yleissopimuksen (CETS No. 210), jonka tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Tämä ns. Istanbulin sopimus on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta, ja se sisältää määräyksiä mm. väkivallan ehkäisystä sekä väkivallan uhrien suojelusta ja heille tarjottavista tukipalveluista.

Sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelinpalvelun järjestämiseen sekä helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamiseen. Sopimus ei anna tarkkaa velvoitetta turvakotipaikkojen määrästä, mutta kriteerinä on kuitenkin riittävyys. Sopimuksessa viitataan Euroopan neuvoston suosituksen mukaiseen mitoitukseen, jossa suositellaan yhtä turvakotipaikkaa 10 000 asukasta kohden. Tämän mukaan Suomessa tulisi olla n. 530 perhepaikkaa, mutta tällä hetkellä niitä on vain noin 120.

Istanbulin sopimus ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan, mutta sen arvioidaan tapahtuvan lähiaikoina sen jälkeen kun 10 allekirjoittajaa, joista vähintään kahdeksan on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, on ratifioinut tai hyväksynyt sopimuksen.

Sopimuksen ratifiointi edellyttää sitoutumista sopimusmääräysten mukaiseen tavoitetasoon, mikä merkitsee Suomessa mm. turvakotipaikkojen lisäämistä ja ympärivuorokautisen auttavan puhelimen perustamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että sopimuksen toimeenpano edellyttää noin 40 milj. euron lisäpanostuksia. Sopimuksen toimeenpanoon liittyvät monet yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä aluehallinnon ja kuntatoimijoiden kanssa hankkeen turvakotien valtakunnallisen verkostosuunnitelman valmistelua varten; tämän hankkeen määräaika on helmikuu 2015. Ns. rakennepaketin (29.11.2013) linjauksen mukaisesti turvakodit siirtyvät valtion vastuulle.

Valiokunta kiirehtii Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja pitää sopimuksen mukaisten palveluiden valtakunnallistamista ja erityisesti turvakotipaikkojen lisäämistä välttämättömänä. Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ongelma Suomessa, ja Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten auttavan puhelimen kehittämiseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.

Näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen

Valiokunta painottaa näyttöön perustuvan hoitotyön merkitystä, sillä hoitotyön menetelmien ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen parantavat hoidon laatua. Hoitotyötä kehittämällä tehottomat ja vanhentuneet käytännöt voidaan korvata tuloksellisilla ja kustannustehokkailla toimintatavoilla. Valiokunta korostaa, että potilaan hoidon onnistuminen edellyttää koko hoitoketjun toimivuutta sekä sitä, että hoito perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.

Matalan kynnyksen toimintamallit

Valiokunta viittaa pääluokan 29 pääluokan perusteluissa todettuun ja korostaa kolmannen sektorin roolia nuorisotakuun toteuttamisessa. Uusien matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien tarkoituksena on tavoittaa erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Keskeistä on nuoren oppimisvaikeuksien tunnistaminen, kokonaisvaltaisen tuen tarjoaminen sekä sopivan väylän löytäminen ammattiin ja työelämään. Tällaisia matalan kynnyksen palveluita sisältyy mm. Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektiin sekä Vamos ry:n ja PosiVireen toimintaan.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa matalan kynnyksen toimintamallien juurruttamiseen ja levittämiseen.

Momentin määräraha

Momentille lisätään yhteensä 2 400 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 1 500 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
  • — 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin toimiin
  • — 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen sekä
  • — 400 000 euroa matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittämiseen; lisäyksestä osoitetaan vähintään 100 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektille.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin

5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston (KanTa) tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin on avattu oma momentti 33.01.25, minkä vuoksi kohta 4) voidaan poistaa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio10 130 000
2013 tilinpäätös9 326 000
2012 tilinpäätös10 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.