Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              70. Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 987 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,3 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Vesiväyläinfraa koskevaa erillistä lakia ei ole, vesilaissa käsitellään väylän rakentamista ja ylläpitoa. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 394 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (334 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Hoitomenot lisääntyvät 11 milj. euroa vuodesta 2013 kustannustason nousun vuoksi. Käyttömenot (60 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista.

Ylläpitoon käytetään 372 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (79 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (276 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa), jolla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutukset liikenteelle. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (17 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä.

Parantamiseen käytetään 113 milj. euroa ja sillä pidetään väylän palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (75 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu ml. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) sekä raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (23 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista ml. v. 2013 aloitettu hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi. Suunnittelu (15 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä.

Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa), jäänmurrosta (50 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (7 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Julkisten tietovarantojen avaaminen on otettu huomioon 0,62 milj. euron suuruisena määrärahan lisäyksenä liikenteen ohjaus ja informaatio -tuotteelle liikenneverkkoaineistojen avaamisesta aiheutuviin menoihin. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 94,5 % v. 2014. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi. Tyytyväisyys säilyy hyvällä tasolla. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä vähenee ja huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä säilyy ennallaan, mutta radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät hieman ja päällystetyn tieverkon kunto heikkenee.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

 2012 toteutuma2013 varsinainen talousarvio2014 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito574225535661655057516559
Radanpito3576828935957302 39356337
Vesiväylänpito801799319293192
Yhteensä1 011919211 018 74944 1 061 73988

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kiinteistö Oy Tieliikennemuseon rakentamisavustus (siirto momentille 31.01.40)-400
Logistisen tehokkuuden parantaminen15 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77)5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77)5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77)16 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)620
Tasomuutos2 029
Yhteensä43 249

2014 talousarvio987 484 000
2013 III lisätalousarvio25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio944 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Määrärahaa saa käyttää:

5) rautatieliikenteessä tarvittavien maa-alueiden ja niillä sijaitsevien rakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden harkinnanvaraiseen hankintaan enintään 2 100 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).


2014 talousarvio987 484 000
2013 III lisätalousarvio25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio944 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentille ehdotetaan 987,5 milj. euron määrärahaa, josta osoitetaan tienpitoon 559 milj. euroa, radanpitoon 337 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 92 milj. euroa. Momentin määrärahaa (182 milj. euroa) käytetään myös liikennepalveluihin, joita ovat mm. liikenteen ohjaus ja informointi sekä jäänmurto ja maantielauttaliikenne. Bruttomääräisesti perusväylänpitoon on käytettävissä 1 061 milj. euroa.

Määräraha on noin 40 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suurempi, minkä lisäksi vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa perusväylänpitoon osoitettiin 25 milj. euron lisäys. Pitkään jatkunut niukka määrärahataso on kuitenkin kasvattanut korjaustarvetta. Talousarvioesityksen mukaan maanteiden, rautateiden ja vesiväylien huonokuntoisten rakenteiden arvioitu yhteenlaskettu korjaustarve on noin 2 mrd. euroa, josta liikenteen kannalta välttämätöntä korjausvelkaa on noin 0,8—1 mrd. euroa. Tämän kuntoon saattaminen edellyttäisi 60 milj. euron vuosittaista lisärahoitusta.

Rahoitustason jälkeenjääneisyyden vuoksi on tärkeää, että kehyspäätöksen mukaisesti väyläverkon kehittämiseen tarkoitetuista määrärahoista siirretään 100 milj. euroa perusväylänpitoon vuodesta 2016 lukien. Korotusta pienentää tosin se, että kehyspäätöksen mukaisesti merenkulun miehistötuen 20 milj. euron leikkaus uudelleen kohdennetaan perusväylänpitoon. Lisäyksen merkitys suureen korjaustarpeeseen sekä kustannustason nousuun nähden jääneekin vähäiseksi, sillä kustannustason nousu ja indeksisidonnaiset sopimukset vähentävät jatkuvasti rahoituksen ostovoimaa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että perusväylänpidossa käynnistetään hankeohjelmat pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (85 milj. euroa) sekä raakapuuterminaalien kehittämiseen (40 milj. euroa). Ensi vuonna jatketaan myös tänä vuonna aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi sekä toteutetaan ns. MAL-hankkeita Helsingin, Turun, Oulun ja Tampereen kaupunkiseuduilla yhteistyössä kaupunkien kanssa. Valiokunta pitää näitä hankkeita perusteltuina ja korostaa, että hankkeiden jatkorahoituksesta on huolehdittava.

Tienpito

Tienpidon keskeinen ongelma on perustienpidon rahoituksen niukkuus ja sen ostoarvon jatkuva heikkeneminen. Päätieverkko on pääosin hyvässä kunnossa, mutta alemman tieverkon kunto on monin paikoin huono. Teiden kunnolla on kuitenkin tärkeä merkitys mm. alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta, sillä tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta noin kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja henkilöliikenteen suoritteesta jopa yli 90 prosenttia. Panostukset tienpitoon ovat myös varsin vähäiset verrattuna valtion tieliikenteestä saamiin tuloihin, joiden on arvioitu olevan vuonna 2013 noin 7,6 mrd. euroa. Alemman tieverkon parantamisen ohella on myös suuri tarve alueellisiin, liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Erityisesti kävely- ja pyöräteiden rakentaminen on tärkeää paitsi liikenneturvallisuuden myös arki- ja hyötyliikunnan ja kansanterveyden edistämiseksi. Kevyen liikenteen väylien kustannusvaikuttavuus on suuri; tutkimuksissa on saadun selvityksen mukaan arvioitu, että 1 euron investointi pyörä- ja kävelyteihin tuo 3 euron säästön terveydenhuoltokuluissa. Kevyen liikenteen väylien rakentamistarve on erittäin suuri, sillä liikennepoliittisen selonteon (VNS 2/2012 vp) mukaan kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn kehittämistarpeita on alueellisesti tunnistettu 40 milj. euron edestä eri puolilla Suomea. Resurssien niukkuuden vuoksi valiokunta korostaa hankkeiden uusia toteuttamistapoja, jotka vauhdittavat hankkeiden toteuttamista ja parantavat niiden kustannustehokkuutta liikenneturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta.

Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota pienehköjen liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden toteuttamiseen, mitä korostetaan hallitusohjelmassa ja mihin myös liikennepoliittisen selonteon mukaan pyritään osoittamaan lisärahoitusta jo vuosina 2013—2015. Pienillä investoinneilla on mahdollisuus panostaa joustavasti yhdyskuntien ja elinkeinoelämän muuttuneisiin tarpeisiin ja parantaa mm. liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä joukkoliikenteen toimivuutta.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa ja osoittaa sen Pietarsaaren Satamatien kunnostamiseen. Satamatie ei tällä hetkellä vastaa liikenteellisiä tarpeita, sillä suuresta raskaan liikenteen määrästä huolimatta tie kulkee noin viiden kilometrin matkan vilkkaasti liikennöidyllä kaupungin katuverkolla. Esim. teollisuuden raskaiden satamakuljetusten osuus kyseisellä tiellä on noin 4,6 miljoonaa tonnia, ja vaarallisten aineiden kuljetukset ovat 184 000 tonnia vuodessa. Valiokunnan mielestä liikenneturvallisuuden ja kuljetusten toimivuuden parantaminen edellyttävät satamayhteyden parantamista, etenkin kun satamaliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että keskikokoiset, kustannuksiltaan noin 15—20 milj. euron tiehankkeet jäävät liian vähälle huomiolle. Ne eivät kuulu luontevasti varsinaisiin kehittämishankkeisiin, joiden kustannusarviot ovat yleensä yli 50 milj. euroa, mutta ne ovat liian suuria ns. pieniin (muutamien miljoonien eurojen) hankkeisiin verrattuna. Tällaisia hankkeita ovat erityisesti tieosuudet, jotka ylittävät aluehallintoviranomaisten toiminta-alueiden rajat (esimerkiksi kantatie 77, joka on keskisen Suomen itä-länsisuuntainen pääväylä sekä Onkamo—Niirala -tieosuus).

Valiokunta pitää tärkeänä, että logististen kokonaisuuksien kannalta keskeiset keskisuuret hankkeet kootaan ja niiden toteuttamista edistetään suunnitelmallisesti oman investointiohjelman puitteissa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että keskisuuret liikennehankkeet kootaan erilliseksi teemaohjelmaksi, jolla edistetään teollisuuden tarvitsemien logististen kuljetusketjujen toimivuutta.

Raskaan liikenteen enimmäismitat ja -painot suurenivat 1.10.2013 voimaan tulleella asetuksella siten, että ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino nousi 60 tonnista 76 tonniin ja sallittu korkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Asetus antaa teollisuudelle mahdollisuuden alentaa kuljetuskustannuksia, ja sen arvioidut hyödyt elinkeinoelämälle ovat pitkällä tähtäimellä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan jo yli 1 200 ajoneuvoa on katsastettu uusille painoille ja mitoille ja ala on investoinut yli 300 milj. euroa uuteen kalustoon. Hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että tieverkko ja sillat kestävät uusien painojen mukaiset ajoneuvot.

Valiokunta on jo aiemmissa kannanotoissaan ollut huolissaan uudistuksen vaikutuksista ja siihen osoitetun rahoituksen riittävyydestä. Hyväksyessään kehysselonteon 2014—2017 eduskunta edellyttikin valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta (VaVM 9/2013 vp — VNS 3/2013 vp), että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotuksen vaikuttavuus, hyödyt ja aikataulu on arvioitava uudelleen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutoksen aiheuttamat vaikutukset ja kustannukset ovat nyt täsmentyneet ja aivan ensimmäiset arviot lisärahoituksen tarpeesta ovat pienentyneet. Perusparantamista vaativia siltoja arvioidaan olevan noin 300—350, jotka tulisi kunnostaa seuraavien 20 vuoden aikana. Tällöin kyse on noin 200—250 milj. eurosta eli noin 10—15 milj. eurosta vuodessa. Ahtaita alikulkuja on noin 120, joista muutama on pääteillä.

Määrärahakehyksessä silta- ym. korjauksiin on varattu 55 milj. euroa, josta ensi vuonna on käytettävissä 15 milj. euroa. Kunnostustoimet voidaan näin aloittaa, mutta niiden etenemisvauhti on käytännössä varsin hidas, sillä määrärahat riittävät vain noin 15—20 sillan korjaamiseen vuodessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Liikennevirasto yhdessä elinkeinoelämän kanssa määrittelee ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että asetuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia seurataan ja että asetuksen toimeenpano ei heikennä muuta tienpitoa.

Radanpito

Radanpidon rahoitukseen on esitetty ensi vuodelle 35 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Radanpidon tarpeisiin nähden rahoitus on kuitenkin niukka, ja olemassa olevat rakenteet vanhenevat käytännössä nopeammin kuin korvausinvestointeja vuosittain tehdään. Myös kustannustason nousu vie ostovoimaa noin 5 prosenttia vuodessa.Valiokunta korostaa rautatiesiltojen ennakoivaa korjausta ja järjestelmällisen korjausten ohjelmoinnin merkitystä. On myös tärkeää, että kunnossapitotyöt etenevät sovittujen aikataulujen mukaisesti ja että ne haittaavat mahdollisimman vähän henkilöliikenteen toimivuutta. Henkilöliikenteessä on kaukojunien osalta asetettu tavoitteeksi 90 prosentin määräasematäsmällisyys, mutta jaksolla tammi—syyskuu tätä tavoitetta ei tavoitettu kertaakaan, vaan toteutuma jäi noin 85 prosenttiin.

Vesiväylät

Vesiväylänpitoon osoitetaan 93 milj. euroa, josta suurin osa (66 milj. euroa) käytetään liikennepalveluihin, mm. jäänmurtoon ja merikartoitukseen. Loppuosa (27 milj. euroa) käytetään mm. vesiväylien ja kanavien peruskunnossapitoon ja ylläpitoon.

Valiokunta korostaa vesiväylien kunnossapitoa mm. elinkeinoelämän kuljetusten varmistamiseksi sekä bioenergian saatavuuden parantamiseksi.

Sisävesiväyliä voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän matkailussa, sillä Suomessa on sisävesiväyliä noin 8 000 km. Esim. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle, ja kanavan kunnostaminen kasvattaisi merkittävästi Keski- ja Itä-Suomen vesiteiden verkostoa.

Momentin määräraha

Momentille lisätään 3 000 000 euroa Pietarsaaren Satamatien kunnostamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 990 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille

5) rautatieliikenteessä tarvittavien maa-alueiden ja niillä sijaitsevien rakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden harkinnanvaraiseen hankintaan enintään 2 100 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 25 954 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen kanssa yhteistyötä tekeviltä ruotsalaisilta jäänmurtajilta vuosina 2010—2014 perittyjä väylä- ja lästimaksuja vastaavien korvausten maksamiseen maksut suorittaneille varustamoille.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään lisäksi siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa Suhangon kaivoksen uuden tieyhteyden suunnitteluun ja rakentamiseen myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 20 000 000 euroa aiheutuu kertaluonteisista investoinneista työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi kriittisimmissä liikenneinfrastruktuuritarpeissa ja eräissä äkillisissä rakennemuutoshankkeissa, 534 000 euroa Tullin perimien ruotsalaisten jäänmurtajien väylä- ja lästimaksuja vastaavista korvauksista ruotsalaisille varustamoille sekä 5 420 000 euroa momentille 12.31.10 Liikenneviraston tulot kirjattua EU:n TEN-tukea vastaavasta määrärahasta, josta on tarkoitus käyttää 2 920 000 euroa kehittämismomenteilla rahoitettujen jo liikenteelle käyttöön otettujen tiehankkeiden puuttuvien päällystekerrosten hankintaan ja 2 500 000 euroa mt 100 Hakamäentien, Metsämäentien sillan uusimiseen.

Kertaluonteiset investoinnit työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi kriittisimmän liikenneinfrastruktuurin vahvistamisessa ja äkillisissä rakennemuutoshankkeissa

Työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimenpiteisiin on osoitettu 20 milj. euroa kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa. Tästä määrärahasta on tarkoitus käyttää 5 milj. euroa päällysteisiin ja muihin kriittisiin siltoihin, 6 milj. euroa mt 100 Hakamäentie, Metsämäentien sillan uusimiseen, 6 milj. euroa kt 52 parantamiseen Salon kohdalla sekä 3 milj. euroa vt 8 Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamiseen.

Hankkeessa mt 100 Hakamäentie, Metsämäentien sillan uusiminen puretaan huonokuntoinen, vuonna 1977 rakennettu rantaradan ylittävä silta ja rakennetaan sen tilalle uusi. Hakamäentietä käyttää arkisin noin 41 000 ajoneuvoa. Vanha silta puretaan vuonna 2014 ja uusi silta rakennetaan vuonna 2015. Työn ajaksi molempien ajosuuntien liikenne siirretään viereiselle ajoradalle. Hankkeen kustannusarvio on 17,5 milj. euroa. Vuonna 2014 rahoitustarve on 8,5 milj. euroa, josta EU:n TEN-tuen tuloutusta vastaavan määrärahan osuus on 2,5 milj. euroa ja kertaluonteisiin investointeihin osoitetun määrärahan osuus 6 milj. euroa. Vuonna 2015 rahoitustarve on 9 milj. euroa.

Äkillisen rakennemuutoksen hankkeet

Kt 52 parantaminen Salon kohdalla. Salon kaupunki on joutunut elinkeinotoimintojen rajun heikkenemisen johdosta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Uuden yritystoiminnan syntyminen edellyttää nykyistä toimivampaa liikenneverkkoa. Hankkeessa kantatie 52 rakennetaan Salon ydinkeskustan itäpuolelle noin 4,5 km matkalla. Maantien 186 länsipää käännetään Kirjolankadun päähän. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 10,0 milj. euroa, josta 6,0 milj. euroa on valtion ja 2,2 milj. euroa Salon kaupungin rahoitusosuutta. Loput 1,8 milj. euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysperusteisella investointituella (ÄRM). Hankkeesta on arvioitu aiheutuvan menoja valtiolle 3,0 milj. euroa v. 2014 ja 3,0 milj. euroa v. 2015.

Vt 8 Luostarinkylän eritasoliittymä. Rauman seutu on joutunut telakkatoimintojen alasajon johdosta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Hankkeessa rakennetaan eritasoliittymä valtatien 8 ja Rauman kehäkadun liittymään sekä rautatien eritasoristeys. Samalla poistetaan kolme rautatien tasoristeystä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uusia rinnakkaiskatuja ja melusuojauksia valtatielle sekä risteyssilta valtatien 8 ja nykyisen Tiilivuorentien liittymään. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 12,0 milj. euroa, josta 3,0 milj. euroa on valtion ja 6,0 milj. euroa Rauman kaupungin rahoitusosuutta. Loput 3,0 milj. euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysperusteisella investointituella (ÄRM). Hankkeesta on arvioitu aiheutuvan menoja valtiolle 1,5 milj. euroa v. 2014 ja 1,5 milj. euroa v. 2015.

Jäänmurtoyhteistyön lisäkustannukset

Suomi ja Ruotsi harjoittavat jäänmurtoyhteistyötä avustaen toistensa liikennettä vastavuoroisesti ilman korvausta. Tulli on perinyt Suomen kanssa yhteistyötä tekeviltä ruotsalaisilta jäänmurtajilta väylä- ja lästimaksuja. Maksut koskevat takautuvasti vuosia 2010—2013. Lisäksi vuodelta 2014 on tulossa maksuja. Ottaen huomioon kaikkien ruotsalaisten jäänmurtajien maksut, arvioitu kokonaissumma on korkoineen noin 534 000 euroa, jotka ehdotetaan korvattaviksi jäänmurtajien varustamoille.

Suhangon kaivoksen tiejärjestelyt

Suhangon kaivoksen uuden tieyhteyden suunnittelun ja rakentamisen toteutus on viivästynyt kaivosyhtiöstä aiheutuvista syistä.


2014 I lisätalousarvio25 954 000
2014 talousarvio990 484 000
2013 tilinpäätös969 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2014 vp (12.6.2014)

Momentille lisätään noin 26 milj. euroa, josta 20 milj. euroa osoitetaan kevään kehyspäätöksen mukaisesti työllisyyttä ja kasvua tukeviin toimenpiteisiin. Määrärahaa käytetään mm. päällysteisiin ja siltojen korjaamiseen.

Valiokunta on tyytyväinen lisäpanostuksiin sekä siihen, että niitä kohdistetaan mm. kahdelle äkillisen rakennemuutoksen alueelle. Väyläverkon kunto edellyttäisi kuitenkin selvästi suurempia panostuksia perusväylänpidon rahoitukseen, sillä etenkin alemman tieverkon kunto on huono ja myös monet maantie- ja rautatiesillat ovat turvallisuussyistä korjauksen tarpeessa. Siltojen korjaus on myös usein varsin kallista; esim. nyt käynnistettävän mt:n 100 Hakamäentie, Metsämäentie sillan uusimisen arvioidaan maksavan 17,5 milj. euroa.

Väyläverkon kunnossapitotarve huomioon ottaen valiokunta toteaa, että raskaan liikenteen massojen ja mittojen korotukseen liittyvän uudistuksen toimeenpanoon varattu 55 milj. euron rahoitus ei anna riittäviä mahdollisuuksia mm. huonokuntoisten siltojen korjaamiseen ja uudistuksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja että sen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja tienpidon kustannuksiin selvitetään syksyn budjettikäsittelyyn mennessä.

Valiokunta viittaa julkisen talouden suunnitelmaa koskevasta selonteosta antamaansa mietintöön (VaVM 6/2014 vp – VNS 4/2014 vp) ja korostaa myös tässä yhteydessä tarvetta pitkäjänteisen kunnostusohjelman ja siihen liittyvän konkreettisen rahoitussuunnitelman laatimiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 25 954 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen kanssa yhteistyötä tekeviltä ruotsalaisilta jäänmurtajilta vuosina 2010—2014 perittyjä väylä- ja lästimaksuja vastaavien korvausten maksamiseen maksut suorittaneille varustamoille.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään lisäksi siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa Suhangon kaivoksen uuden tieyhteyden suunnitteluun ja rakentamiseen myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu hankkeen vt 4 Isohaaran vanhan sillan parantamisen menoista. Isohaaran vanhan sillan parantamisella edistetään pohjoiseen menevien raskaiden kuljetusten ja erikoiskuljetusten toimintaedellytyksiä. Nyt raskaimmat kuljetukset käyttävät moottoritien vastakkaisen suunnan siltaa, mikä vaatii aina erikoisjärjestelyt. Ylipitkään keskiaukkoon rakennettava välituki poistaisi sillan rakenteellisiin puutteisiin liittyvät haitat ja sillan kestoikä voisi pidentyä kymmeniä vuosia. Lisätuen rakentamisella vältyttäisiin koko kansirakenteen uusimiselta tulevina vuosina. Hankkeen kustannusarvio on 0,5 milj. euroa.


2014 II lisätalousarvio500 000
2014 I lisätalousarvio25 954 000
2014 talousarvio990 484 000
2013 tilinpäätös969 235 000
2012 tilinpäätös952 265 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.