Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
         30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. Kala-, riista- ja porotalous
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä. Ruokaturvan ja elintarviketurvallisuuden, makean veden saatavuuden sekä ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten merkitys korostuu. Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen (mukaan lukien biotalous ja vesivarat) kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ruuan hinnan nousu ja globaali ruuan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2014 alkavan EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosina. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisten tukijärjestelmien toimeenpano alkaa pääosin vasta vuonna 2015. Vuonna 2014 jatketaan vuonna 2013 käytössä olevien järjestelmien soveltamista. Vuoden 2013 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2014—2020, jonka eräiden toimenpiteiden rahoitus voidaan käynnistää omalla riskillä vuoden 2014 aikana sitä koskevien edellytysten täyttyessä. Vuoden 2013 aikana käydään neuvottelut komission kanssa Etelä-Suomen kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkosta. Tavoitteena on käynnistää vuonna 2014 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakausi 2014—2020. Määrärahoja ei ole tässä vaiheessa voitu sisällyttää talousarvioesitykseen.

Toimialan ympäristövaikutukset

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,2 milj. kuutiometriä. Vuonna 2006 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista asetettiin tavoitteeksi maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001—2005 keskimääräisestä tasosta (fosforin osalta noin 3 000 t/vuosi sekä typpikuormituksen osalta noin 30 000 t/vuosi).

Ilmaston muutosta hillitään

  • — kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään
  • — bioenergian käyttöä lisätään
  • — metsien hiilinielut turvataan
  • — energiatehokkuutta lisätään.

Ilmastomuutokseen sopeudutaan

  • — toimialan sopeutusvalmiuksia lisätään.

Ympäristökuormitusta vähennetään

  • — alkutuotannon ravinnekuormitusta vähennetään
  • — materiaalitehokkuutta lisätään.

Luonnon monimuotoisuutta turvataan

  • — metsien monimuotoisuutta vahvistetaan
  • — kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina
  • — vieraslajeja torjutaan.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.

Maaseudun kehittäminen
  • — Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana
  • — harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

Tunnusluvut

 200720082009201020112012—2014
tavoite
       
Väkiluvun muutos (%)      
Harvaan asuttu maaseutu-1,28-1,34-1,05-1,10-1,17Väheneminen hidastuu
Ydinmaaseutu-0,09-0,19-0,15-0,16-0,24Väheneminen hidastuu
       
Työpaikat (%)1)      
— Harvaan asuttu maaseutu      
   Alkutuotanto16,315,915,615,615,6Säilyy ennallaan
   Jalostus23,422,421,221,221,2Säilyy ennallaan
   Palvelut58,660,161,3>61,3>61,3Kasvaa
— Ydinmaaseutu      
   Alkutuotanto12,912,412,512,512,5Säilyy ennallaan
   Jalostus30,729,828,028,028,0Säilyy ennallaan
   Palvelut55,256,558,1>58,1>58,1Kasvaa

1) Luvut vuodesta 2010 alkaen ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattoripalvelu.

Maatalous
  • — Maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
  • — kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen
  • — luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattaminen
  • — maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Tunnusluvut

 2009201020112012
arvio
2013—2014
tavoite
      
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen     
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1)488811736917nousee
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1)14 20022 00020 70026 000nousee
— Kannattavuuskerroin2)     
    — hyvät tilat3)0,710,820,840,94nousee
    — keskiarvo tilat0,330,460,470,58nousee
    — heikot tilat3)-0,24-0,01-0,06-0,04nousee
      
2. Raaka-aineiden tuottaminen     
— Omavaraisuus-%     
    — maito, neste101999693kysyntää vastaavasti
    — naudanliha86838379ennallaan
    — sianliha11210910399kysyntää vastaavasti
    — siipikarjanliha10299103105kysyntää vastaavasti
    — kananmunat106117116111kysyntää vastaavasti
— Rukiin viljelyala, ha16 40025 20027 10021 400kasvaa
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha814 600691 500728 000781 000ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha9 30019 60023 60019 600kasvaa
      
3. Luomu- ja lähiruoka     
— Luomuviljelty peltoala, %7,27,58,19,0kasvaa
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)548574643760nousee
—Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl)418437487590nousee
— Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten     
    — lukumäärä (kpl)2 7962 7562 7642 722nousee
    — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)4) 610,9610,9610,9kasvaa
      
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen     
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha5)38,155,848,746,3laskee
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha5)2,44,93,73,8laskee
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6)5,75,95,85,8alenee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv7)6,66,56,56,5alenee

1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 vajaan 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 40 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011 ja 14,5 euroa vuoden 2012 ennusteessa. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuonna 2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010—2012.

3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.

4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.

5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).

6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.

7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2011 ja 2012 luvut ovat arvioita.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
  • — Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
  • — eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
  • — elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla
  • — alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
Kala-, riista- ja porotalous
Kalatalous
  • — Elinkeinokalatalous on kilpailukykyistä
  • — kalavarojen käyttö pysyy kiintiöiden rajoissa.
Luonnon virkistyskäyttö
  • — Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
  • — luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutukset vahvistuvat
  • — kala- ja riistakannat säilyvät elinvoimaisina
  • — riistaeläinten aiheuttamat vahingot ja konfliktit ovat hallinnassa, ja
  • — metsästys, kalastus sekä riista- ja kalavarojen hoito on eettistä ja vastuullista.
Porotalous
  • — Kannattavan porotalouden edellytykset paranevat.
Vesitalous
  • — Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
  • — tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
  • — puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.
Metsätalous
  • — Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
  • — metsätalouden kannattavuus paranee
  • — metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
2015
tavoite
       
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu      
— Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2012 rahanarvossa)1)4 2934 3864 2344 3004 5005 615
— Metsähakkeen käyttö, milj. m36,97,58,29,510,010—122)3)
       
2) Metsätalouden kannattavuus paranee      
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³52,654,252,755,055,065—702)
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, %2525263030402)
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2012 rahanarvossa)999083100100Vähintään 1102)
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4)2302352072452452802)
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta)3,83,83,83,93,94,0
       
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät      
— METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen)23 08934 78539 17045 00049 00082 000—173 0002)

1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa.

2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet.

3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.

4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
  • — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
  • — turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2014
  • — Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin sekä ympäristökuormituksen vähentämistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taittamista koskeviin toimenpiteisiin.
  • — Tutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen.
  • — Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistellaan Luonnonvarakeskuksen muodostamista, jossa toiminta alkaa 1.1.2015. Vastaavasta ajankohdasta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos lakkautetaan. Luonnonvarakeskukseen keskitetään myös hallinnonalan tilastotehtävät.
  • — Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 27.3.2013 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
  • — Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa ministeriön toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.
Virastojen ja laitosten hallinnon järjestäminen
  • — Hallinto on järjestetty tehokkaasti: toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan sekä hyödynnetään yhteistyöverkostoja
  • — tehtävät ja voimavarat on saatettu priorisoimalla tasapainoon
  • — hallinnon riskienhallintaa parannetaan ja valmiutta muutoksiin kehitetään
  • — valtion konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012—2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole toiminnan vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tähän liittyen kaksi hanketta. Paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä ja toimialariippuvia tietotekniikan kehittämistehtäviä valmistaudutaan kokoamaan vuoden 2015 alusta lukien (ELMA-hanke). Hallinnonalan tilasto- ja tiedonhallintatehtäviä kootaan (LUHTI 2015) 1.1.2015 perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2014 on 70 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,120 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 20 henkilötyövuotta.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 6,652 milj. euroa).

Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut
  • — Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2014 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon sovitun aikataulun mukaisesti.
  • — Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.
  • — Tietovarantojen avaamista edistetään.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
30.10.61EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus44,320-1)
30.10.62Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus40,274-1)
30.10.64EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus-105,900
30.20.40Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus42,00030,000
30.20.43Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus140,80020,000
30.20.44Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)  
 — myöntämisvaltuus10,000-
30.20.49Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)  
 — korkotukivaltuus250,000250,000
30.60.44Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus35,00025,000

1) Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto102 445-1 5600210101 095
01.Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
30 596-96321029 843
02.Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 1536 153
03.Maaseutuviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 02127 021
04.Lautakuntien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
597-5970
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
669669
22.Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 7952 795
29.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
30 50030 500
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 1144 114
10.Maaseudun kehittäminen197 140020 0000217 140
44.Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
20 00020 000
50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
7 0687 068
54.Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
(siirtomääräraha 2 v)
952952
55.Valtionapu 4H-toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 2204 220
61.EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
86 2007 00093 200
62.Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
(arviomääräraha)
80 9007 00087 900
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
17 800-14 0003 800
20.Maatalous1 984 56800-13 2251 971 343
01.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 26832 268
40.Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
498 800498 800
41.EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
530 0000530 000
42.Satovahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 4003 400
43.Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 2 v)
369 3290369 329
44.Luonnonhaittakorvaus
(siirtomääräraha 2 v)
422 6730422 673
45.Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
84 39084 390
46.EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 60506 605
47.Kansallinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 3493 1758 524
49.Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
31 400-16 40015 000
60.Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
354354
30.Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu52 6990050053 199
01.Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
41 521041 521
20.Eläinlääkintähuolto
(arviomääräraha)
4 7305005 230
41.Eräät korvaukset
(siirtomääräraha 2 v)
6 44806 448
40.Kala-, riista- ja porotalous51 7319 94001 58063 251
01.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 104-1 000016 104
20.Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
2 5002 500
41.Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
3 40003 400
42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
4 3003 2001 5809 080
43.Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 7641 764
50.Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
10 24010 240
51.Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
6 3956 395
52.Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot
(arviomääräraha)
3 6213 621
62.Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 6507 7409 390
77.Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
757757
50.Vesitalous26 198785100027 083
20.Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
12 0582510012 183
31.Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 87976013 639
43.Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset
(arviomääräraha)
420420
48.Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
841841
60.Metsätalous177 0098500177 094
01.Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
44 14144 141
41.Metsäpuiden siemenhuolto
(siirtomääräraha 2 v)
200200
42.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
43 9588544 043
43.Eräät korvaukset
(arviomääräraha)
100100
44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
59 73059 730
45.Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 5276 527
47.Pienpuun energiatuki
(siirtomääräraha 2 v)
20 00020 000
50.Eräät metsätalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
2 3432 343
83.Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
1010
63.Metsähallitus6 37314006 387
50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
6 373146 387
70.Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri60 96200060 962
01.Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
50 46350 463
02.Geodeettisen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 4995 499
40.Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5 0005 000
 Yhteensä2 659 1259 26420 100-10 9352 677 554

 Henkilöstön kokonaismäärä1)5 1655 1035 030  

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 550 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 725 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 190 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 40 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 85 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.