Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
              44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
              50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
              54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
              62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
              64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
         20. Maatalous
         30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. Kala-, riista- ja porotalous
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

10. Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan.

Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut

Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä1)2008200920102011Muutos
2012—2014
arvio
      
Harvaan asuttu maaseutu9,29,19,08,8-0,2
Ydinmaaseutu13,013,012,912,8-0,1
Kaupunkien läheinen maaseutu13,413,513,513,60,2
Maaseutu yhteensä35,635,635,435,2-0,1

1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu.

Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä.

Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Osa maaseudun kehittämisestä (mm. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työ ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2014 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet:

  • — ohjelmakauden 2007—2013 toimenpitein luodaan yhteensä vähintään 4 000 uutta yritystä, vähintään 10 000 uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä.

Kauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin. Päätöksentekoa voidaan jatkaa eräissä toimenpiteissä 31.12.2013 jälkeen komission toimeenpanoasetukseen N:o 1974/2006 tulevan muutoksen mukaisesti ja jäljellä olevien ohjelmakauden 2007—2013 varojen puitteissa. Maksatukset voivat jatkua ohjelmakauden 2007—2013 varoista maaseudun kehittämisohjelman kansallisen sulkemisaikataulun mukaisesti enintään 31.12.2015 saakka (momentit 30.10.61, 30.10.62, 30.20.43, 30.20.44 ja 30.20.45).

Ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa valmistellaan. Toimenpiteiden laajuus ei ole vielä tiedossa ja sen vuoksi kaudelle asetettavia vaikuttavuustavoitteita ei vielä ole määritelty. Esitys ohjelman rahoitukseksi sisältyy valtioneuvostossa syksyllä 2013 käsiteltävään ohjelmaehdotukseen, joka toimitetaan sen jälkeen Euroopan komissiolle. Mahdollisuus jatkaa ohjelmakauden 2007—2013 monivuotisia tukia ja luonnonhaittakorvauksia koskevia sitoumuksia ja sopimuksia yhdellä vuodella osana uutta maaseudun kehittämisohjelmaa määriteltäneen tulevan maaseutuasetuksen perusteella annettavalla delegoidulla säädöksellä ja sen mukaisesti erikseen vuoden 2014 osalta uudessa ohjelmassa. Edellytysten täyttyessä voitaneen jäsenmaan omalla riskillä ottaa vuoden 2014 aikana käyttöön eräitä uuteen ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä.

Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Tulevalla ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelmassa tilaneuvonnan merkitys korostuu ympäristön tilan parantamisessa, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta.

4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja ja omatoimisuutta muun muassa kurssien, harjoittelun, työllistämisen, työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden avulla. Järjestö toteuttaa omalta osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteita työllistämällä itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta.

44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

 

II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisesti vuosien 2014 ja 2015 tuotannon perusteella maksettavaan kohdennettuun tukeen, jolla turvataan maatalouden kannattavuusedellytysten säilyminen Venäjän asettamien talouspakotteiden aiheuttamassa tilanteessa

2) enintään 600 000 euroa kalataloudelle maksettavaan kohdennettuun tukeen, jolla turvataan kalatalouden kannattavuusedellytysten säilyminen Venäjän asettamien talouspakotteiden aiheuttamassa tilanteessa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kertaluonteisella määrärahalla turvataan maatalouden tuotantoedellytysten säilymistä. Venäjän 7.8.2014 vuoden ajaksi asettamat talouspakotteet vaikuttavat Suomessa erityisesti maidontuotantoon. Tuki maksetaan komission päättämien maksuvaltuuksien puitteissa.

Talousarvion momentin 30.20.40 määrärahan tavoitteena on turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Momentin määräraha ei ole kuitenkaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa yksin riittävä.

Kalataloudessa Venäjän talouspakotteet vaikuttavat erityisesti silakan ja kilohailin vientiin. Momentin määrärahasta myönnettävällä tuella voidaan osaksi kompensoida kalataloudelle talouspakotteista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Kalatalouden kannattavuusedellytysten turvaamiseen arvioidaan käytettävän määrärahasta 600 000 euroa.


2014 II lisätalousarvio20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2014 vp (3.10.2014)

Hallitus esittää momentille 20 milj. euron määrärahaa, jolla voidaan osaltaan helpottaa Suomen maatalouden tuotantoedellytysten säilyttämistä Venäjän asettamien tuontirajoitusten heikentämässä markkinatilanteessa. Määrärahasta enintään 600 000 euroa esitetään käytettäväksi kalatalouden tukeen.

Venäjän 7.8.2014 asettaman tuontikiellon vaikutuksesta Suomen elintarvikevienti Venäjälle putoaa kolmannekseen normaalitilanteesta. Suurin välitön vaikutus tällä on maitotaloustuotteille, joiden osuus elintarvikkeiden viennistämme Venäjälle oli lähes 90 prosenttia vuonna 2013. Muita tuontikiellosta välittömästi kärsiviä sektoreita ovat mm. liha-ala sekä kalatuotteiden vienti. Kalataloudessa Venäjän talouspakotteet vaikuttavat erityisesti silakan ja kilohailin vientiin.

Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että hallitus on reagoinut nopeasti poikkeukselliseen tilanteeseen. Talouspakotteiden kokonaisvaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuottajahintojen aleneminen johtaa todennäköisesti investointien lykkäämiseen ja tilojen ulkopuolisen työvoiman käytön vähentämiseen. Vaikein tilanne on juuri investointeja tehneillä maitotiloilla, joilla lainan lyhennykset ovat suuret. Tilannetta hankaloittaa osaltaan myös EU:n maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen vuoden 2015 alusta, jonka seurauksena maidontuotannon määrän oletetaan kasvavan EU:ssa.

Valiokunta toteaa, että pääosa esitettävästä tuesta tulee osoittaa maidontuotannolle ja toteaa samalla, että kriisin pitkittyessä määräraha ei ole riittävä. 19,4 miljoonan euron tuki vastaa vuoden maidontuotannolle kohdistettuna noin 0,9 senttiä/litra. Jo nyt on ilmoitettu maitolitran noin 6 sentin hinnanalennuksista, mikä on noin 15 prosenttia tuottajahinnasta. Hinnanalennuksen merkitys tilatasolla on mainittua suurempi, koska se pienentää suoraan tilan tulosta. Maitotilojen tuloksen heikentymistä lieventää kuitenkin jonkin verran rehuviljan aiempaa alhaisempi hinta.

Valiokunta katsoo, että tuki tulee suunnata tasapuolisesti kaikille maidontuottajille koko maassa. Sen maksamiseen tulee nopeasti löytää oikeudenmukainen keino, vaikka Etelä-Suomessa on tällä hetkellä rajoitetummat mahdollisuudet kansallisen tuen maksamiseen kuin pohjoisella tukialueella.

Valiokunta pitää tarpeellisena käyttää kansallisen tuen lisäksi markkinahäiriöitä tasoittavia EU:n toimenpiteitä, kuten julkinen interventiovarastointi, yksityisen varastoinnin tuki, vientituet sekä elintarvikkeiden menekinedistäminen kolmansien maiden markkinoilla. Tärkeää on myös ottaa käyttöön yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä päätetty kriisivaraus, joka on kuluvana vuonna 424 milj. euroa. Komissio harkitsee parhaillaan kohdennettujen EU-tason tukitoimenpiteiden käyttöä kriisistä eniten kärsineillä sektoreilla ja alueilla. Tukien muoto ja päätöksenteon aikataulu ovat kuitenkin edelleen auki.

Valiokunta korostaa, että kriisin pitkittyessä tilanne vaikeutuu myös muilla sektoreilla. Esimerkiksi vihannes- ja hedelmätuotteiden ylijäämäeriä ohjautuu entistä enemmän sisämarkkinoille. Polkuhinnoitellut erät alentavat eurooppalaista hintatasoa. Tämä vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen myös Suomessa, vaikka oma vihannes- ja hedelmätuotteiden vientimme Venäjälle on vähäistä. On myös syytä huomioida, että pakotteilla on alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden lisäksi kerrannaisvaikutuksia mm. kuljetusalalla ja tuotantopanosteollisuudessa ja -kaupassa.

Valiokunta toteaa tässä yhteydessä myös, että Venäjän jo aiemmin asettaman sianlihan tuontikiellon aiheuttamien menetysten arvioidaan olevan Suomessa vuositasolla noin 50—70 milj. euroa. Markkinahäiriötä on tähän saakka jonkin verran tasoittanut USA:ssa porsaiden virustaudin seurauksena tapahtunut tuotannon väheneminen. Myös perunan vienti Venäjälle vaikeutui jo aiemmin ja uudet kauppapakotteet hankaloittivat tilannetta entisestään.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että maataloustuotantomme kannattavuus ja kotimaisen elintarvikeketjumme säilyminen turvataan myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Valiokunta painottaa myös, että on erittäin tärkeää löytää korvaavat markkinat Venäjän viennistä vapautuville elintarvikkeille ja pitää myönteisenä, että hallitus esittää elintarvikkeiden vientiohjelman toteuttamiseen 1,3 milj. euroa (mom 32.20.41).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisesti vuosien 2014 ja 2015 tuotannon perusteella maksettavaan kohdennettuun tukeen, jolla turvataan maatalouden kannattavuusedellytysten säilyminen Venäjän asettamien talouspakotteiden aiheuttamassa tilanteessa

2) enintään 600 000 euroa kalataloudelle maksettavaan kohdennettuun tukeen, jolla turvataan kalatalouden kannattavuusedellytysten säilyminen Venäjän asettamien talouspakotteiden aiheuttamassa tilanteessa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 6 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Suomessa on hyödynnettävä aikaisempaa tehokkaammin koko tiedonsiirtoketjua biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Lisäksi maatalouden harjoittajan toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uutta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen johtamisesta ja riskienhallinnasta.

Maaseudun elinkeinojen monipuolistamista vahvistetaan lisäämällä innovaatioihin ja yhteistyöverkostoihin liittyvää neuvontaa.

Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapuisten neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Järjestöjen palveluja käyttää vuosittain noin 40 % maatiloista.

Valtionavun käytön alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Maataloustuotannon kannattavuus ja kilpailukyky

  • — Kannattavan maatalouden edellytyksiä parannetaan kohdentamalla neuvonnan resursseja liiketalous- ja yrittäjäosaamiseen. Tällöin kiinnitetään huomiota yrityksen johtamiseen, toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit) sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Neuvonnan erityisenä painopisteenä on parantaa kannattavan maatalouden edellytyksiä lisäämällä maatilayritysten markkinaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa myös markkinaehtoisesti.

2. Ympäristö

  • — Maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
  • — Energiatehokkuuden (sisältäen sekä energiansäästön että -tuotannon) lisääminen.

3. Ruokapolitiikka

  • — Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen.
  • — Vastuullisuuden ja jäljitettävyyden lisääminen elintarvikeketjussa.
  • — Luomu- ja lähiruuan osuuden kasvattaminen.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2014 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästön lisäys-1 000
Yhteensä-1 000

2014 talousarvio6 168 000
2013 talousarvio7 168 000
2012 tilinpäätös7 668 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentille esitetään 6 168 000 euron määrärahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2013.

Valtionavulla on tarkoitus turvata tasokas sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattava neuvonta, mikä omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiseen koko maassa. Esitetyllä määrärahalla rahoitus alenee 14 prosenttia vuoteen 2013 ja 42 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna, valtionavun osuus pienenee noin 10 prosenttiin maaseutuneuvonnan kokonaisrahoituksesta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty vähennys johtaa palveluiden hintojen korotuksiin ja mahdollisesti myös henkilöstön irtisanomisiin. Resurssien väheneminen vaikeuttaa koko maan kattavan neuvonnan suorittamisvelvoitetta, ja lisäksi palveluhintojen nousu johtaa todennäköisesti siihen, että erityisesti nuoret vasta tilanpidon aloittaneet ja taloudellisesti heikossa tilanteessa olevat maatilat eivät käytä neuvontapalveluita.

Valiokunta toteaa, että EU:n uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen vuonna 2014 edellyttää tavanomaista suurempaa panostusta uusien toimintamenettelyjen ja tukimuutosten perehdyttämiseen sekä neuvontaan tilatasolla. Vuoden 2014 tarpeisiin nähden valiokunta pitää esitettävää määrärahaa melko pienenä.

Valiokunta pitää tärkeänä myös Suomen Hevostietokeskus ry:n neuvonta- ja koulutuspalveluita. Asiantuntijayksikön toiminta keskittyy mm. eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, tallien suunnittelu- ja ympäristökysymyksiin sekä kannattavuuteen vaikuttaviin tekijöihin.

Valiokunta toteaa lisäksi, että kiinnostus myös luonnontuotteita kohtaan on maailmalla suuri ja kasvussa. Tuotteiden hyödyntämistä tulee edistää ja turvata siihen liittyvä rahoitus toimintaa harjoittavien yhdistysten kautta.

Valiokunta lisää momentille 800 000 euroa maaseudun elinkeinojen neuvontatoimintaan ja 100 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 7 068 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 952 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti

2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 1 120 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.01 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 952 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.


2014 talousarvio952 000
2013 talousarvio952 000
2012 tilinpäätös2 432 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 952 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti

2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 3 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa: 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H-yhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat.

4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä 270 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista.

4H-yhdistykset toimivat työnantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, käden taidot sekä kansainvälisyys. Jäseniä yhdistyksissä on n. 70 000.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2014 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästön lisäys-500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-100
Yhteensä-600

2014 talousarvio3 820 000
2013 talousarvio4 420 000
2012 tilinpäätös4 520 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Momentille esitetään 3 820 000 euron määrärahaa, joka on 600 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2013.

4H on Suomen suurin nuorisojärjestö, jolla on 60 000 jäsentä. 4H-kerhoja on noin 2 700 kautta maan, ja yhdistykset työllistävät vuosittain noin 8 500 nuorta osana työelämävalmennusta. Valtionavulla toimintaan saadaan vipuvaikutusta, joka edesauttaa laajan vapaaehtoistyön organisointia sekä nuorten työllistämistä. Järjestön rahaliikenne on yhteensä 22 miljoonaa euroa. Valtionavun aleneminen johtaa suurella todennäköisyydellä myös kuntarahoituksen laskuun ja toiminnan supistumiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä turvata 4H-järjestön mittava, koko maan laajuinen nuorisotyö. 4H-toimintaa tulee valiokunnan mielestä hyödyntää myös nuorisotakuun ja sen osana käynnistetyn koulutustakuun toteutuksessa. 4H-nuorisotyön ydinsisältö on kiteytetty Kolme askelta työelämään -toimintamalliin. Koulutuksissa kehitetään työelämätaitoja, minkä jälkeen on mahdollista hankkia kokemusta työelämästä, esimerkiksi toimimalla lastenhoitajana ja tekemällä koti-, piha- tai metsätöitä. Kerhoissa omaksutaan sosiaalisia ja käytännön taitoja sekä oman elämän hallintaa. Yli 300 nuorta on jo perustanut oman 4H-yrityksen, jonka myynti on 50—6 000 euroa vuodessa. Valiokunta korostaa, että Kolme askelta työelämään -toimintamalli on matalan kynnyksen polku opiskeluun ja työelämään.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 4 220 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 86 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen

2) yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 204 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 110 henkilötyövuotta

3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Valtuus

Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.

Selvitysosa: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2007—2013 mukaisesti. Strategiassa on määritelty maaseudun kehittämiselle seuraavat kolme painopistealuetta:

1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa.

2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.

3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi.

Painopistealueita edistetään tämän momentin varoin yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja myös Leader-toimintaryhmien välisinä kansainvälisinä hankkeina.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20142015Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
    
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset86,20081,500167,700

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

OhjelmaOhjelmakauden rahoituskehys valtuutena Budjetoitu
valtuutta
ohjelmakautena
Myöntämis-valtuus
v. 2014
Käytetty
määrärahaa v. 2007—2012
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2013
Määräraha
v. 2014
       
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2007—2013)1) yhteensä 434,620455,677-188,12280,50086,200
— josta laajakaistahankkeet24,57024,570-0,81210,00010,000
— josta tekninen apu22,45522,455-11,1453,6004,300

1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.

Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun maaseuturahaston rahoitusosuuden maksamiseen ohjelmakaudella 2007—2013.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.10.62.

Vastaavat ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät määrärahat ja valtuudet ovat momentilla 30.10.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos5 700
Yhteensä5 700

2014 talousarvio86 200 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio80 500 000
2012 tilinpäätös63 947 731

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 86 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen

2) yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 204 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 110 henkilötyövuotta

3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Valtuus

Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ohjelmakauteen 2007—2013 liittyvistä maksamispäätöksistä aiheutuvista menoista.

Määrärahan lisäys (milj. euroa)

OhjelmaTalousarvioIII lisätalous-
arvioesitys
Yhteensä
    
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
(ohjelmakausi 2007—2013) yhteensä1)
86,2007,00093,200
— josta laajakaistahankkeet10,000-10,000
— josta tekninen apu4,300-4,300
Kaikki yhteensä86,2007,00093,200

1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.


2014 III lisätalousarvio7 000 000
2014 talousarvio86 200 000
2013 tilinpäätös69 216 978
2012 tilinpäätös63 947 731

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 80 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) yhdessä momentilla 30.10.61 olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Valtuus

Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.

Selvitysosa: Momentin määrärahan käytön tavoitteet on esitetty momentin 30.10.61 selvitysosassa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20142015Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
    
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset80,90079,300160,200

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

OhjelmaOhjelmakauden
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
ohjelmakautena
Myöntämisvaltuus
v. 2014
Käytetty
määrärahaa v. 2007—2012
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2013
Määräraha
v. 2014
       
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2007—2013)1) yhteensä 429,322443,431-193,07378,10080,900
— josta tekninen apu27,44527,445-13,6214,4005,300
Ohjelmien korjaukset---1,6660,100-
Kaikki yhteensä429,322443,431-194,73978,20080,900

1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.

Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 sekä Maatilatalouden kehittämisrahaston toimeenpanon osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen ohjelmakaudella 2007—2013.

Vastaavat ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät määrärahat ja valtuudet ovat momentilla 30.10.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos2 700
Yhteensä2 700

2014 talousarvio80 900 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio78 200 000
2012 tilinpäätös65 504 826

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 80 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) yhdessä momentilla 30.10.61 olevan maaseuturahaston rahoitusosuuden kanssa valtion rahoitusosuutena henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Valtuus

Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia vuoden 2013 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys tarvitaan ohjelmakauteen 2007—2013 liittyvistä maksamispäätöksistä aiheutuvista menoista.

Määrärahan lisäys (milj. euroa)

OhjelmaTalousarvioIII lisätalous-
arvioesitys
Yhteensä
    
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
(ohjelmakausi 2007—2013) yhteensä1)
80,9007,00087,900
— josta tekninen apu5,300-5,300
Kaikki yhteensä80,9007,00087,900

1) Sisältää osan toimintalinjasta 1, toimintalinjan 3, osan toimintalinjasta 4 ja teknisen avun.


2014 III lisätalousarvio7 000 000
2014 talousarvio80 900 000
2013 tilinpäätös66 514 711
2012 tilinpäätös65 504 826

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 17 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) sekä vastaavien yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ohjelmakaudelle 2014—2020 annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 105 900 000 eurolla.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, johon sisältyy muun muassa tulevaa ohjelmakautta koskeva laki maaseudun kehittämisen tukemisesta ja kuluvaa kautta koskeva laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tämän momentin varoin rahoitettavilla toimenpiteillä edistetään ohjelmakaudella 2014—2020 horisontaalisesti innovaatioita, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi seuraavia maaseudun kehittämistä koskevia prioriteetteja:

  • —  tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla
  • —  maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisten maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon edistäminen
  • —  elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja markkinointi, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta
  • —  maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen
  • —  voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla
  • —  sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla.

Rahoitus toteutetaan edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa palkattavan henkilöstön enimmäismäärää.

Koska uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014, tarvittavat määrärahat, valtuus ja henkilöstömäärät ovat alhaisemmat kuin keskimäärin ohjelmakaudella. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 8 800 000 euroa EU:n rahoitusosuuden ja 9 000 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Myöntämisvaltuudesta 52 500 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 53 400 000 euroa valtion rahoitusosuutta. EU:n rahoitusosuutena käytettävissä oleva määräraha ja myöntämisvaltuus ovat enimmäismääriä, jotka tarkennetaan myöhemmin komission hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 2014201520162017Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
      
Vuoden 2014 sitoumukset17,70040,000 35,00013,200105,900

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

OhjelmaMyöntämisvaltuus
v. 2014
Määräraha
v. 2014
   
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä105,90017,700
— josta LEADER30,0001,500
— josta tekninen apu10,0003,200
Ohjelmien korjaukset-0,100
Kaikki yhteensä105,90017,800

Momentit 30.20.43 ja 30.20.44 ovat myös osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014—2020, jonka toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02. Vastaavat ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvät määrärahat ja valtuudet ovat momenteilla 30.10.61 ja 30.10.62.


2014 talousarvio17 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 17 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) sekä vastaavien yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ohjelmakaudelle 2014—2020 annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Valtuus

Vuonna 2014 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 105 900 000 eurolla.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentilta vähennetään 14 000 000 euroa.

Selvitysosa: Momentille on osoitettu vuoden 2014 talousarviossa 17 800 000 euroa, josta on tarkoitus käyttää 8 800 000 euroa EU:n rahoitusosuuden ja 9 000 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa voidaan vähentää 7 000 000 eurolla EU:n rahoitusosuuden osalta ja 7 000 000 eurolla valtion rahoitusosuuden osalta, koska ohjelmakauden 2014—2020 toimeenpano ei ala vuoden 2014 aikana talousarviota laadittaessa arvioidulla tavalla. Nyt vähennettävät määrärahat budjetoidaan myöhemmin ohjelmakauden 2014—2020 aikana komissiossa hyväksyttävänä olevan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja sen toimeenpanon mukaisesti.

Määrärahan vähennys (milj. euroa)

OhjelmaTalousarvioIII lisätalous-
arvioesitys
Yhteensä
    
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
(ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä
17,700-14,0003,700
— josta LEADER1,500-1,4000,100
— josta tekninen apu3,200-3,200
Ohjelmien korjaukset0,100-0,100
Kaikki yhteensä17,800-14,0003,800

2014 III lisätalousarvio-14 000 000
2014 talousarvio17 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentilta vähennetään 14 000 000 euroa.